Miksi et vahdi lastasi kaupassa? Ruokakauppa ei ole hoploppi!
Taas kerran on nilkat kipeät, kun ruokakaupassa ostoskärryllä surffaavat kakarat törmäsivät jalkoihini takaapäin. Vanhempia ei mailla halmeilla mutta ikää niin vähän että äityli tai isukki oli varmasti mukana. Penskat juoksevat pitkin kaupan käytäviä, kiljuvat ja vetävät hyllystä tuotteita lattialle. Eikä ole ainoa kerta! Sano miksi et vahdi lapsiasi kaupassa??!!!!
Kommentit (29)
On muuten aika vaikea tilanne ulkopuolisille.
Joskus näin, kuinka hienosti ventovieras vanhempi mies rauhoitti tällaisen riehujalapsen. Alkoi vain juttelemaan lapsen kanssa rauhallisesti niitänäitä. Hatunnoston arvoinen suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä on minun jaloille ajanut ostoskärryillä myös pari papparaistakin.. itse ärsyynnyn kaupassa siitä, kun olen kassalla ja jonossa takanani oleva perheenäiti antaa lastensa kiipeillä liukuhihnalle ja penkille, joka on tarkoitettu kassia varten ostoksia pakattaessa. Yritä siinä sitten koukkia tavaroita kassiin lasten pään ylitse. Kerran eräs pikkupoika nappasi käteensä suklaapatukan, jonka olin ostanut. Pojan äiti näki kyllä asian, muttei reagoinut mitenkään ennenkuin minä kuuluvalla äänellä sanoin pojalle; ”Laita se takaisin. Se on minun.” Äitylin silmät muljahtivat kuin hedelmäpelissä, mutta hän ei sanonut minulle (eikä lapselle) mitään. Pikkukaveri yritti vielä kähmiä loppujakin ostoksiani, mutta nappasin ne hihnalta salamannopeasti ja siirryin sivummalle pakkaamaan (ja jäähdyttelemään, koska varmaan nousi savu korvista siinä vaiheessa).
Mulla kävi vastaava tilanne joskus jäätelön kanssa. Ei, en tykkää että se kultanakero lähmii ja sulattaa mun ruoat. Kauhee mulkoilu ja puhina kun huomautin.
Pitäisikö tuollaisessa tilanteessa vielä lisätä, ettei ole edes sun työ kasvattaa toisen lasta, että voisi hoitaa hommansa ihan itsekin ja vahtia tenavaansa? Ettei käy vain niin, että vain lapsi saa moitteet, kun vanhempikin ne selvästi tarvitsee.
Ymmärrän ap sua täysin ja sitten on nämät vähän isommat kullannuput jotka juoksee kauppakeskusten käytävillä katsomatta mihin tai kehen.
Viime viikolla istuin lapsen kanssa lääkärissä, jonku kullannuppu tuli räkäisellä naamalla melkein meidän lapsen naamaan kiinni kyseleen mikä itkettää, ei mennyt pois vaikka kuinka pyysin, saattoinvähän kauempana käydä ja aina takaisin. Vanhenpiaan en nähnyt missään enkä heitä voinut lähteä etsimään. Tämä lapsi pärräsi puoli tuntia meidän kimpussa. Alko jo säälittää lapsi, ett onkohan yksinäinen ku noin vahvasti hakee seuraa muista?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka äidit/isät ovat lapsiensa vieressä kaupassa, silti lapsen käsi kopeloi irtokarkki laareilla ja mikä pahempaa, olen nähnyt kun lapsi noukkii maasta tippuneita karkkeja suuhunsa. Mikä minä olen siihen sanomaan, kun vanhempi seisoo vieressä, muttei silti näe (?)
Itse olin kerran niin herkullisessa tilanteessa, että oltiin oman muksun kanssa samaan aikaan Candy King-laareilla valkkailemassa karkkeja kuin tuollainen maistelija ja tämän äiti. No omakin meinasi sitten ottaa suoraan laarista suuhun kun näki toisenkin ottavan, mutta kerkesin huudahtamaan että Et ota, tuo on varastamista!
Äidin silmät laajenivat lautasiksi, luuli varmaan hetken aikaa että huusin hänen muksulleen.
Kun aloin selittämään omalleni mitä varastelu on ja ettei karkkeja saa syödä ennen kuin ne on maksettu niin äiti otti poikaansa kädestä ja poistui paikalta. Luuli vissiin että jälkikasvunsa saisi vääriä vaikutteita. :D
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap sua täysin ja sitten on nämät vähän isommat kullannuput jotka juoksee kauppakeskusten käytävillä katsomatta mihin tai kehen.
Viime viikolla istuin lapsen kanssa lääkärissä, jonku kullannuppu tuli räkäisellä naamalla melkein meidän lapsen naamaan kiinni kyseleen mikä itkettää, ei mennyt pois vaikka kuinka pyysin, saattoinvähän kauempana käydä ja aina takaisin. Vanhenpiaan en nähnyt missään enkä heitä voinut lähteä etsimään. Tämä lapsi pärräsi puoli tuntia meidän kimpussa. Alko jo säälittää lapsi, ett onkohan yksinäinen ku noin vahvasti hakee seuraa muista?
Kerran ollut vähän samanlainen tilanne. Sen lapsen äiti tuli sitten vastaanottohuoneesta myöhemmin vauvan kanssa ulos, eli oli jättänyt kolmevuotiaan yksin odottamaan käytävälle :O .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tuollaista nähnyt elämäni 44 vuoden aikana, ja minä olen kohta 30 vuotta asunut omillani ja käynyt monta kertaa viikossa kaupassa. Yleensä vanhemmat, joilla nyt yleensä siellä lapset on mukana, vahtivat lapsiaan. Ja myös minä olen vahtinut omia lapsiani, silloin harvoin kun mukana ovat. En ymmärrä miksi jotkut pariskunnat käyvät yhdessä kaupassa, onko se toinen jotenkin niin avuton ettei yksin osaa ostaa myös sen toisen tarpeisiin ruokia? Ja sitten kun siellä kaupassa pitää nyhjätä yhdessä on pakko ottaa kersatkin mukaan.
Useimmat vanhemmat onneksi vahtiikin lapsiaan ihan hyvin. Ja useimmat lapset osaa yleensä käyttäytyä ihan fiksusti vaikka vanhemmat ei olisikaan metrin päässä. Mutta asun isossa kaupungissa, ja täällä riittää fiksujen joukkoon niitä mätämuniakin. Haluaisin todella tietää mitä liikkuu sen äidin tai isän päässä, joka antaa jälkikasvun käyttää ruokakauppaa hoploppina! Ap
Minäkin kyllä asuin 90-luvun kokonaisuudessaan Helsingissä ja silloin minulla oli itsellänikin jo lapsia, mutta ei ollut tuollaista käytöstä, omilla eikä muiden lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan oikein työntää kärry nilkkoihisi. On tehnyt minunkin joskus mieli hiukan muistuttaa käytävän tukkimisesta. Ehkä joskus kolautankin nilkkoihisi niin opit.
Mun mielestä myös erittäin hyvää käytöstä lapsilta. Samoin aloittaja olisi ihan hyvin voinut työntää kärryt lasten nilkkoihin, oikein voimalla. Tai esimerkiksi ostoskorilla mojauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka äidit/isät ovat lapsiensa vieressä kaupassa, silti lapsen käsi kopeloi irtokarkki laareilla ja mikä pahempaa, olen nähnyt kun lapsi noukkii maasta tippuneita karkkeja suuhunsa. Mikä minä olen siihen sanomaan, kun vanhempi seisoo vieressä, muttei silti näe (?)
Itse olin kerran niin herkullisessa tilanteessa, että oltiin oman muksun kanssa samaan aikaan Candy King-laareilla valkkailemassa karkkeja kuin tuollainen maistelija ja tämän äiti. No omakin meinasi sitten ottaa suoraan laarista suuhun kun näki toisenkin ottavan, mutta kerkesin huudahtamaan että Et ota, tuo on varastamista!
Äidin silmät laajenivat lautasiksi, luuli varmaan hetken aikaa että huusin hänen muksulleen.
Kun aloin selittämään omalleni mitä varastelu on ja ettei karkkeja saa syödä ennen kuin ne on maksettu niin äiti otti poikaansa kädestä ja poistui paikalta. Luuli vissiin että jälkikasvunsa saisi vääriä vaikutteita. :D
Keskeytit niiden karkkipäivä-buffetin.
Mulla kävi vastaava tilanne joskus jäätelön kanssa. Ei, en tykkää että se kultanakero lähmii ja sulattaa mun ruoat. Kauhee mulkoilu ja puhina kun huomautin.