Bussimatkasta painajainen: Äiti yritti hyssytellä itkevää vauvaansa, kuljettaja kieltäytyi ajamasta ennen kuin lapsi vaikenee

Vierailija kirjoitti:

Ihan vinkkinä kaikille jotka ärsyyntyy lapsen itkusta bussissa ym. julkisella paikalla: hengitä syvään, laske kymmeneen ja ajattele että onneksi tuo ei ole minun lapseni. Kyllä se tilanne kaikkein tuskatuttavin on sen lapsen äidille..

no onko se äiti avuton vai välinpitämätön kun huudattaa lastaan?

Onko ehkä kyseessä jostain muusta maasta suomeen tullut henkilö, joka kokee etuudekseen antaa lasten riekkua joka puolella, ja itse huutaa kännykkään kurkku suorana.

viimwksi mainitusta en voi sanoa mitään, kun se on kansallinen ele.

mutta suomalaisäiti on kyllä selvillä siitä, että on hyvä olla jotain käteenlaitettavaa kiinnostavaa matkan ajaksi.

Kyllä täytyy ihmetellä tuon kuskin heikkohermoisuutta. Tuossa jutussa luki huudon alkaneen juuri Vantaan puolelle tultaessa ja Tammisto on heti siinä Helsingin ja Vantaan rajan jälkeen. Eli kuski tuli urputtamaan heti parin pysäkin jälkeen. Tammistosta Kartano koskelle on matkaa noin kilsa tai pari, kyllä normaalilla mielenterveydellä pitäis bussikuskin kestää huutoa, kun huutaja on pieni vauva.

Itselleni kävi joskus vauva-aikana niin, että lapsi alkoi vaunuissa huutamaan ja oli pakko ottaa syliin, että rauhoittuisi. Ei kovin turvallista, mutta en voinut toisen antaa itkeäkään. Yleensä vauvat kyllä syliin rauhoittuu. Tai voi vaikka antaa jotain syötävää tai juotavaa, tai vähentää vaatetta, jos on liian kuuma. Ei ne lapset huvikseen huuda, mutta sopivia rauhoittelukeinoja on myös äidin suotavaa käyttää.

Kuski ilmeisesti ajatteli että lapsella on joku isompi hätä, ja tarjosi äidille mahdollisuutta jäädä pois. 

Hyssytteliköhän äiti lasta? Itse olen eräällä Turun bussilinjalla nähnyt pari kertaa äiti-lapsiparin, jossa  vaunuissa oleva lapsi huutaa ja itkee kuin henkensä hädässä ja äiti vain tyynen tyytyväisenä näpyttää kännykkäänsä. Kai sen sanoo järkikin, että itkevää vauvaa lohdutetaan, kosketuksella, tutulla äänellä, tutuilla kasvoilla. Jos tuossakin tapauksessa äiti vain antaa vauvan huutaa ("koska vauvat huutavat") eikä tee asialle mitään, niin kuski puuttui asiaan ihan aiheesta.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisinaan on tullut vastaan tilanteita, jossa samassa bussissa on ollut lähes kymmenen minuuttia sumusireeninä ulissut penska, jolla tuli ihanan kimeitä kiljaisuja jatkuvasti.

Jouduin jäämään kesken pois, koska sain päänsäryn tästä. Oli ihana olla loppupäivä töissä hitonmoisessa päänsäryssä. Jotku reagoi voimakkaammin koviin ja kimeisiin ääniin. En ole mikään erityisherkkä, kun normaali hälinä on okei, mutta tämä ei enää.

Ja ennen minua jäi useampi tyyppi, ilmeisesti lapsen kiljumisen takia. Yksi pariskunta totesi toisilleen, että vaihtavat ratikkaan. Bussissa yksi alle kouluikäinen piteli korviaan ja alkoi vanhemmalle itkeä, että huuto sattuu korviin. Jäivät bussista. Kuskilla varmasti mukavaa.

Noin vuoden ikäisen muksun äiti vähän rauhoitteli lastaan, mutta pääosin antoi olla. Kuulemma on nälkä ja ruokaa saa kotona. Ton ikäsillä pitäisi aina olla jotain evästä ja tarpeeksi. Tai tuossa tilanteessa olisi ollut ehkä fiksuinta jäädä bussista, käydä kaupasta hakemassa eväs ja ehkä näin rauhoittaa lapsi. Kyllä, kotiin pääsee myöhemmin, mutta jos kotimatka olisi kestänyt vielä pitkään, lapsi huutaa ja koko muu bussi kärsii.

Joo, vaihdoin kerran pasilassa junaa (leppävaaraan) kun junassa sattui olemaan just tällainen sumusireeni joka oli ulvonut koko sen 5 minuuttia ennen lähtöä + sen noin 5 minuuttia helsingistä pasilaan yhtä huutoa. Jos olisi ollut pidempi matka tai bussi niin pää olisi räjähtänyt. 

Heikko pää.

Toivottavasti et kohtaa todellisia ongelmia.

Edellämainitulla stressinsietokyvyllä kaikista ongelmista tulee todellisia.

On kyllä kommenteista päätellen ihmisillä pikkasen outo suhtautuminen vauvoihin ja äiteihin.

Ihme on juu miksi syntyvyys laskee vaan..

Minulla oli tapana, että jos vauvalle tuli hepuli, painoin nappua ja jäätiin kyydistä pois. Ulkoilma auttoi, vauvan saattoi ottaa syliinkin.

Sivukaupalla tekstiä siitä kun lapsi itki bussissa. On nykyihminen hädässä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä vain mietin että onko aivan mahdoton vaatimus että lapsi ei huutaisi? Voiko tuollaista vaatia lapselta? Itse olin aina hyvin rauhallinen lapsi, enkä ainakaan legendan mukaan ollut kova huutamaan. Ymmärrän jos lapsi huutaa vaikka minuutin ajan, mutta siinä vaiheessa kun huuto menee 20 minuutinkin mittaiseksi, niin voisi miettiä, että voisiko joku kehitellä esim. jonkun rauhoittavan aineen lapsille tällaisia tilanteita varten? Hmm?

Mua pelottaa tämän maan tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Kuski ilmeisesti ajatteli että lapsella on joku isompi hätä, ja tarjosi äidille mahdollisuutta jäädä pois. 

Hyssytteliköhän äiti lasta? Itse olen eräällä Turun bussilinjalla nähnyt pari kertaa äiti-lapsiparin, jossa  vaunuissa oleva lapsi huutaa ja itkee kuin henkensä hädässä ja äiti vain tyynen tyytyväisenä näpyttää kännykkäänsä. Kai sen sanoo järkikin, että itkevää vauvaa lohdutetaan, kosketuksella, tutulla äänellä, tutuilla kasvoilla. Jos tuossakin tapauksessa äiti vain antaa vauvan huutaa ("koska vauvat huutavat") eikä tee asialle mitään, niin kuski puuttui asiaan ihan aiheesta.

Ainakin omien sanojensa mukaan oli hyssytellyt. Sitähän ei tiedä mitä on oikeasti tehnyt.

Mitenköhän kuski on sitten ilmaissut sen, että onko lapsella jokin suurempi hätä? Ja eikö sellaisessa tilanteessa pitäisi juuri päästä nopeasti kotiin?

Vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, että kuski on sitten kuitenkin vaan sanonut, että hän ei pysty keskittymään. On ihan Tarjonnut mahdollisuutta poistua, eli kehottanut poistumaan....

Nojoo, olihan ne pojat kysyneet että mikä lapsella on.

Se on äidin vastuulla, jos lapsi huutaa. Lapsihan mitä ilmeisimmin häiritsi muita ihmisiä huudollaan. Jos äiti ei saanut häntä rauhoitettua, fiksu äiti vauvoineen olisi oma-aloitteisesti poistunut bussista. Nyt mainittiin heidän olleen matkalla kotiin. Olisiko ollut kovin paha, jos he olisivat saapuneet sinne vaikka seuraavalla bussilla, kun äiti olisi saanut kaikessa rauhassa rauhoitettua lapsensa raikkaassa ulkoilmassa.

Toivon myös, että vastaavassa tilanteessa äiti reagoi lapsensa käytökseen jo aikaisessa vaiheessa, jos lapsi vaikka vaikuttaa pitkästyneeltä. Näin siis erityisesti heidän ollessa julkisessa tilassa, jossa on muita ihmisiä. Äidillä valttikorttina voisi olla vaikka se vanha hyvä konsti, että lapsi saisi leikkiä äidin avainnipulla.

Lisäksi mainitsen, että ko bussissahan saattoi olla tuolloin vaikka

juuri äitinsä kuolinvuoteelta kotiin palaava keski-ikäinen nainen, nuori mielenterveysongelmista kärsivä poika, joka ahdistuneena tuli ensimmäistä kertaa vuosiin yksin bussiin tai pitkän juomaputken päätteeksi tutisevana ja häpeissään bussiin noussut vanha mies. Ihan tavallisesta pitkän työpäivän tehneestä kanssamatkustajastakin pienen lapsen huuto voi tuntua tosi pahalta, aistiyliherkästä tai vain monesta auditiivisesta ihmisestä nyt puhumattakaan.

Jos sinä matkustajana et kestä lapsen huutoa, niin jää ITSE pois pysäkillä. Taidat olla ainoa, ketä haittaa.

Sinulle itsekseen on muutenkin pikkasen helpompi vaihtaa bussia, kuin sille äidille ja lapselle.

Ja tosissaanko ihmiset on sitä mieltä, että mene vaan lapsen kanssa pakkaseen odottamaan seuraavaa puoli tuntia!!

Usein rattaiden/vaunujen kanssa joutuu missaamaan busseja jo valmiiksi, kun sisälle ei mahdu.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin pieni vauva ja uhmakohtaus? Joopa joo.

Toisekseen miksiköhän tällaisesta melusaasteesta ei koskaan jouduttu kärsimään 25 vuotta sitten? No koska me silloiset pikkulasten äidit ymmärsimme että maailmassa on muitakin ja poistuimme bussista jos tuollaista tapahtui.

Nykyäidit ovat itsekkäitä hetimulle-ihmisiä joilla on aina vain oikeuksia ja niiiin vaikeaa! Pelisäännöt toimivat vain yhteen suuntaan. Ilmaiseksi kuljetaan ja tukitaan bussit mutta poistua ei voi millään ja ajatella vähän muitakin. Aina on viimeinen mahdollinen bussi ja maa kova ja kärsä kipeä 🤣

25 vuotta sitten vauvat eivät itkeneet. Taidat olla aika nuori kun et tätä muista. Lähettivät kohteliaan faxin ja ilmoittivat mikä on vikana. Odottivat maltillisesti tunnin parikin, että faxi meni perille ja siihen reagoitiin. Niin se maailma muuttuu.

Ensinnäkin itse luokittelen häiriköt tahallisuuden mukaan. 1 vuotias ei tahallaan häiritse muita. Ja mikä etu on äitinsä kuolinvuoteelta tulevan ahdistuksella vertaa sitä naisen ahdistukseen? Yhtä hyvin se kuolemasta ahdistunut olisi voinut ottaa taksin.

Vauvat huutaa ja se siitä. En siitä tykkää, mutta tajusin kyllä ettei siinä hirveästi mitään voi. Busdinuskien huonoa käytöstä en tajua. Ja sille voi tehdä jotain.

Olen äiti. Minulla on huutava lapsi. Ja olen sitä mieltä, että sillä lapsella ei ole _mitään_ oikeutta aiheuttaa melusaastetta bussissa! Päässähän sillä kersalla viiraa, kun ei paljon banaanit ja vaatteiden vähentämiset auta. Ja kyllä me poistutaan bussista, jos lapsen ääni kohoaa palosireenin tasolle, ellei nyt olla jossain metsässä, mistä menee busseja muutaman tunnin välein. Se lapsi siinä on terroristi, joka tenee muiden matkasta tuskaa. Syypää ei siis ole äiti, ei muut matkustajat eikä kuski.

Ihan järkyttäviä kommentteja osa!

Kyse on VUODEN ikäisestä lapsesta! Sen ikäinen nyt vaan välillä itkee.

Jos ei kestä mahdollisia ylimääräisiä ääniä, niin kannattaa käyttää korvatulppia tai matkustaa omassa yksityisyydessään autolla.

Vierailija kirjoitti:

Se on äidin vastuulla, jos lapsi huutaa. Lapsihan mitä ilmeisimmin häiritsi muita ihmisiä huudollaan. Jos äiti ei saanut häntä rauhoitettua, fiksu äiti vauvoineen olisi oma-aloitteisesti poistunut bussista. Nyt mainittiin heidän olleen matkalla kotiin. Olisiko ollut kovin paha, jos he olisivat saapuneet sinne vaikka seuraavalla bussilla, kun äiti olisi saanut kaikessa rauhassa rauhoitettua lapsensa raikkaassa ulkoilmassa.

Toivon myös, että vastaavassa tilanteessa äiti reagoi lapsensa käytökseen jo aikaisessa vaiheessa, jos lapsi vaikka vaikuttaa pitkästyneeltä. Näin siis erityisesti heidän ollessa julkisessa tilassa, jossa on muita ihmisiä. Äidillä valttikorttina voisi olla vaikka se vanha hyvä konsti, että lapsi saisi leikkiä äidin avainnipulla.

Lisäksi mainitsen, että ko bussissahan saattoi olla tuolloin vaikka

juuri äitinsä kuolinvuoteelta kotiin palaava keski-ikäinen nainen, nuori mielenterveysongelmista kärsivä poika, joka ahdistuneena tuli ensimmäistä kertaa vuosiin yksin bussiin tai pitkän juomaputken päätteeksi tutisevana ja häpeissään bussiin noussut vanha mies. Ihan tavallisesta pitkän työpäivän tehneestä kanssamatkustajastakin pienen lapsen huuto voi tuntua tosi pahalta, aistiyliherkästä tai vain monesta auditiivisesta ihmisestä nyt puhumattakaan.

Ei luoja mikä kommentti. Vai äiti lapsen kanssa pakkaseen odottamaan seuraavaa bussia. Itsekään en tykkää, jos ipana huutaa naama punaisena, mutta ei sille aina mitään voi.  Humaliset saa meluta ja meukata ja ahdistella kanssamatkustajia ja niitäkin siedetään paremmin, kun pientä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Opetelkoon suomenkielen kun SUOMESSA on asiakaspalvelussa.

Opettele itse suomen kieli ennen kuin kommentoit.

Tämän päivän Hesarin tiedesivuilla artikkeli otsikolla Melu tuhoaa terveyttä. Siinä kerrotaan, että melu aiheuttaa meissä fysiologisen hälytystilan, joka on perua evoluutiosta. Tiede B 8-9.

Lapsi voi myös olla kehitysvammainen tms. Astu ulos sieltä kuplasta.