Joku muu kyllästänyt täysin tähän ylikaupalliseen maailmaan?

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 01:19"]

Meillä on onneksi jo tyttökin oppinut kriittiseksi rahankäyttäjäksi ja kuluttajaksi. Ei tykkää ostella mitään turhaa.

Ostimme ensimmäiset verhot olohuoneeseen asuttuamme tässä noin 7 vuotta. Sälekaihtimet meillä on joka ikkunassa, joten verhoille ei sinänsä tarvita. Mutta en tiedä mikä hullutus tuli ja päätimme hieman 'sisustaa'. Tämä hankinta oli ihan ok, ei siinä mitään. Mutta tästä pari vuotta eteenpäin jouduimme uudestaan mielenhäiriöön ja ostimme toiset verhot olohuoneeseen. Jo oli tyttö tivaamassa, miksi ostimme verhot vaikka meillä oli jo ja mihin ne vanhat nyt laitetaan. Kyllä olen niiiin tyytyväinen että meillä on noin järkevä lapsi! 

[/quote]

Nythän voitte hullutella ja tehdä vanhoista verhoista vaikka iskälle ja tyttärelle yhteiset pöksyt.

rva 17 ehdottaa.

[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 22:08"]

Itsekin olen ihan kyllästynyt ja pelottavaa, kun joka tuutista tursuaa sellaista materianpalvontaa. Jopa radiokanavaa piti useampaan kertaan vaihtaa tänään, kun alettiin puhumaan muotivaatteista tai ulkonäköasioista yms. Ei vaan jaksa kiinnostaa ja suorastaan vihastuttaa pinnallisuus ylipäätään. Eikö ihmiset mieti mikä on oikeasti tärkeää. Argh, oikeasti mulla ystävyyssuhteitaki vaakalaudalla, ku ei vaan löydy samoja kiinnostuksen aiheita. En jaksa puhua tv-ohjelmista, facebookista tai matkoista, materiasta, ostamisesta, muodista. Yhyy... no itse pärjään kyllä ja onneksi saan vapaasti olla vähemmän tekemisissä sellaisten kanssa, kun ahdistaa. 

[/quote]

vaikka sun elämä on rankkaa, onneksi et ole menettänyt myönteistä asennetta ja reipasta elämäntyyliä, selvästi olet sisäistänyt että voit tehdä elämästäsi juuri niin epäkaupallista kun haluat ja mikä hienointa et ole heti arvostelemassa muita ihmisiä, kerrankin ihminen joka ei purnaa vaan näyttää esimerkkiä.

Olen minäkin kieltämättä kyllästynyt siihen, että koko ajan yritetään kaupata jotain ja luoda ihmiselle ns. turhia tarpeita. Juurikin nämä kännykkämallien uusiminen aina uusimpaan, jne.

Ei minua häiritse, että ne tavarat on siellä kaupassa. Eikä häiritse mainoslehdetkään. Mutta se häiritsee, että soitetaan kotiin ja kaupataan jotain. Tai kaupassa, kun ostan vaikka kirjan, myyjä on heti tyrkyttämässä siihen jotain oheiskrääsää. Ja se yleinen mainostajien asenne kyllä - ihan kuin ihmisellä olisi määrättömästi rahaa ja sitä voisi tunkea jokaiselle kaupustelijalle.

Mutta toisaalta - jos meillä ei ole kaupankäyntiä ja tavaroiden/palveluiden ostoa, ei kohta ole kunnallisia päiväkoteja, ei terveyskeskuksia, ei pyöräteitä, jne.

Joo. Olen myös todella kyllästynyt materian ylitarjontaan ja palvontaan. Ja palaisin mielelläni ajassa taaksepäin. Vaikka 80-luvulle. Lankapuhelintakin on ajoittain ikävä, sillä silloin ei tarvinnut olla tavoitettavissa koko ajan. En kaipaa tätä nettiäkään mutta tulen käyttäneeksi kun tällainen on hankittu. Henk.koht. olisin mieluummin ilman ja menisin pankkikirjan kanssa pankkiin maksamaan laskunikin. Ei "kehitystä" tarvitse olla kaiken aikaa. Kun kehityskin on usein negatiivista. Esim. hehkulamput. Oli pakko luopua edullista ja hyvistä hehkulampuista ihan turhaan. Autot on liian teknisiä nykyisin. Ennen ei ollut mahdollista jäädä lukkojen taakse oman autonsa sisälle mutta nyt on! Esimerkkejä on vaikka kuinka!

Ihailen itse sellaisia todella säästäväisiä ihmisiä, jotka pystyvät elämään säästeliäästi. Itse en kuulu tähän ryhmään, vaan myönnän avoimesti olevani materialisti. Esim. rakastan kirjoja ja hyvää kirjallisuutta, haluan hyvän kirjan omakseni (divareista ostelen) ja satan lukea sen vaikka sataan kertaan läpi (osan lempikirjoistani esim. osaan pätkiä ulkoa). Kirjan lukeminen on minulle vähän kuin meditoimista; pääsen tiettyyn tunnelmaan ja mielentilaan kirjan suoman elämyksen johdosta. Kotona minulla on viisi kirjahyllyä ja n. 1000 kirjaa (tarkkaa määrää en enää pysty sanomaan). Onneksi en osta uusia kirjoja, vaan odotan esim. että uutuudet päätyvät divareihin, ja ostan käytettynä ja suht edullisesti.

Toisekseen toinen heikkouteni on sisustus. Minulle merkitsee todella paljon se, miltä ympärilläni näyttää, onko kotona viihtyisää. Siksi tykkään esim. siististä kodista, koska likainen, epäjärjestyksessä oleva koti ahdistaa ja itsellekin tulee ikävä olo siivottomassa kämpässä. Nautin kun wc hohtaa puhtauttaa ja tuoksuu raikkaalta, tai menen nukkumaan juuri vaihdettujen petivaatteiden tuoksuun, peitot tuoksuvat ulkoilmalta, kun ne on siellä koko päivän tuuletettu jne.

En vain pystyisi itse asumaan kodissa, jossa olisi vanhemmilta perityt ikivanhat, kulahtaneet nahkasohvat vuodelta 94, tai verhot jotka eivät mitenkään soinnut sohviin, mattoihin jne.

Hienoa, että te pystytte olemaan ja asumaan vanhojen mattojen, kalusteiden ym. ympäröimänä, vanhoissa keittiöissä, ja vanhalla elektroniikalla. Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä!

Muutimme ulkomaille, siis Keski-Eurooppaan ja saman tien elämästämme katosi suurin osa materiaalin palvonnasta. Osatmme tottakai täälläkin autoja, huonekaluja ja muita tarpeellisia asioita, mutta niistä ei ihmisten kanssa juuri keskustella eikä niitä hehkuteta fb:ssä ym. Kuluttaminen, esim. matkata ja tavarat täällä harvoin aiheuttaa ihmisille jotain kicksejä ja hehkutusta.

Tärkeintä on yhdessä olo, mukavat juhlat ja nauttiminen ympäristöstä.

Suomessa on joku kumma pätemisen tarve millä tahansa asialla.

No tässähän on tietysti se ristiriita, että kuluttaminen pitää talouden rattaat pyörimässä ja tuottaa meille terveyskeskukset, katuverkoston ja kirjastopalvelut. Jos kulutus laskee liikaa, vähenevät verotulot ja sitä kautta monen elämänlaatu laskee. Mutta tätä menoa poksahtaa koko maapallo. Pitäisi luoda ihan uudenlainen systeemi, millä tuotetaan jokaiselle jonkinlainen elintaso, mutta en tiedä, minkälainen sen pitäisi olla. Mitään kommunismia en kannata, koska käytännössä vastuullisuus katoaa sen tien, kun tehtävä asia ei ole oma, vaan se on yhteinen. Omaa pihaa ei roskata, mutta kun sen siivoaa "joku muu" (vaikka sitten verovaroin), asia ei enää kiinnosta.

Tietysti yksi näkökulma olisi sekin, että ympäristön säästämiseksi ostaisimme kalliilla rahalla tuotteita, jotka on valmistettu Suomessa (ja taloudellinen hyöty jäisi tänne) ja laadulla (ei enää käytännössä tarkoita samaa kuin kotimainen), jolloin uutta ei tarvitsisi heti valmistaa. Mutta suomalainenhan ostaa sitä, mitä halvimmalla saa ja sitten voidaan telkkarin ääressä kauhistella Kiinan saasteita, kaukoidän lapsityövoimaa ja suomalaisten työttömyyttä.

En vastusta materialismia, kun se tarkoittaa harkitusti tehtyjä, kestäviä ostoksia ja vaikkapa jostain vaatteesta nauttimista, jolloin sitä käyttää pitkään eikä unohda jonnekin komeron perälle.

Kyllä. Itse pidän tavaran määrän minimissä ja vältän myös pakkomatkustamista ja vastaavaa.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 13:36"]

 Mutta tätä menoa poksahtaa koko maapallo. [/quote]Eli sinun mukaan siis sinulla pitää olla oikeus lämmitää talosi ja ajaa autolla ja pitää vaatteita mutta kiinalaisilla ja afrikkalaisilla ei?