Miksi juuri meidän lapsi on väkivaltainen ja kova uhmaamaan?

Tämmöistä mietin tänä iltana, kieltämättä hyvin katkerana. Ollaan mieheni kanssa parhaamme tehty 6-vuotiaan kanssa, vaan eipä sitä taida huomata kuin ammattilaiset (viimeksi psykiatrilta saimme kehuja sekä vakuutteluja, että emme ole aiheuttaneet lapsen ongelmia vaan tilanne voisi olla paljon huonompikin) ja jatkuvasti saa hävetä, palaa loppuun ja jäädä yksin kaiken tämän p**kan kanssa. :( 6-vuotiaalla on siis diagnooseina Adhd sekä SI-häiriö, lisäksi on autismille tyypillistä käytöstä jonkin verran muttei tarpeeksi että siitä tulisi papereihin merkintää.  On siis ylivilkas, levoton, omatoiminnanohjaus olematonta eli jatkuvasti pitää aikuisen ohjata häntä eikä lapsi muista itse, mitä oli tekemässä, vaan voi esim. kesken vessareissun lähteä jonnekin tai pukeutua niin että alla on vain alusvaatteet. Si-häiriö puolestaan tekee sen, että aistinsa yli/alireagoivat vähän kaikkeen, vaatteiden kanssa on vaikeuksia, samoin veden, syömisen...on todella raju otteissaan mutta toisaalta yksikin vesipisara paidalla on kauhistus joka aiheuttaa huutoitkuraivarit.

Ja sitten on tämä väkivaltainen käytös, jolle ei kukaan löydä syytä. Lapsi lyö, puree, raapii. Uhma on ollut päällä alle 2-vuotiaasta asti eikä ole koskaan oikeastaan loppunutkaan, pahemmaksi vaan menee. Aikuisen totteleminen vaatii lapselta todella paljon, hänellä on oma, omituinen logiikkansa jota kukaan muu ei ymmärrä ja kun asiat eivät suju sen mukaan, lapsi räjähtää raivosta. Autismiin kuuluu yleensä oletus siitä, että muut ns. lukevat ajatuksesi, mutta lapsi tietää itsekin ettei kukaan osaa niin tehdä: "mä vaan toivon, että osaisitte...en tahdo jutella siitä". Keskusteleminen on hänelle vaikeaa, osaa kyllä puhua hyvin mutta änkyttää jonkin verran (lähinnä jää jumiin sanoihin, tästä ei merkintää papereissa) ja usein toteaa hermostuneena "ja nyt tämä asia jää tähän", jos yritän hyvässä hengessä selvitellä jotain ristiriitaa jälkeenpäin. Kun kyllästyy, laittaa kädet korville ja marssii pois.

Tietääkseni kumpikaan häiriö eli Adhd tai SI-häiriö eivät aiheuta väkivaltaa tai jatkuvaa uhmaamista. Mitä olen jutellut näistä kärsivien lasten vanhempien kanssa, he ovat lähinnä hämmästyneitä oman lapseni väkivaltaisuudesta: "ai, ei meillä vaan...". Vertaistukea on hankala saada, koska en tunne ketään jonka lapsi olisi vielä eskarissakin yhtä vaikea ja fyysisesti väkivaltainen. Syitä käytökselle arvaillaan niin neurologin, psykiatrin kuin erityishoitajankin toimesta, mutta kukaan ei saa sanottua mitään. Voisiko lapsella jokin muukin häiriö tai esim. mielenterveyden ongelma, jota ei osata epäillä toistaiseksi? Suvussa on skitsofreenikko ja muutama Aspergerista kärsivä.