Autoin eksynyttä pikkupoikaa Jumbossa
Rauhoittelin, hoidin ja lopulta perhe tuli hakemaan sitä. En saanut edes katsekontaktia tai kiitosta.. outoa. Ja miten kukaan edes päästää lapsensa eksymään
Kommentit (38)
Kai olet jakanut tämän jo facebookissa?! Saadaan seuraava otsikko iltapäivälehtiin! Sinusta saadaan sankari ja kaikista muista kusipäitä!
21: joo kaikki varmaan ymmärtää että voi olla järkytyksestä niin sekaisin että ei muista kiittää. Mutta kun kyse onkin siitä että onko järkytyksestä niin sekaisin että syyttelee aikeista varastaa lapsi, laukunpaluttajaa laukun varastamisesta yms.. kyllä joillain vain on käytöstavat todella puutteelliset. Ja onhan niitäkin jotka järkytyksestä toivuttuaan laittavat paikallislehden yleisönosastolla kiitokset jäljestäpäin!
Eli ei tarvitse olla loukkaava vaikkei kykenisi siinä hetkessä toimimaan normaalisti.
Samanlaisia kokemuksia.. Nyt kesällä pelastin yhen parivuotiaan (?) taaperon vedestä (tosin ONNEKSI tällä oli kellukkeet). Täällä on uimapaikka sellaisessa kalliolouhoksessa, äkkiä syvenevää jne. Rannalta menee laituri, jolta isommat lapset tykkää hyppiä. Itse puljasin siinä vedessä kun oma 6 v poika (uimataitoinen) hyppeli siitä laiturilta. Yhtäkkiä siinä vedessä on ihan pieni taapero ja sätkii kellukkeillaan ja itkee äitiä. Aluksi pyörittelin siinä päätäni ja ihmettelin miksei äiti ota syliin tms mutta sitten tajusin, että muksu oli pudonnut laiturilta eikä äitiä näkynyt mailla halmeilla!
Nappasin lapsen syliini ja nostin laiturille. Kohta juoksee jostain äippä n. 1v lapsi käsivarrellaan ja seuraava tulokas mahassa.. :/ Ei siinäkään kiitoksen sanaa kuulunut, lapselleen alkoi jotain sättimään.. :(
Kylläpäs sitä ollaan sekaisin, jos toisen katseesta vedetään 100% varmoja johtopäätöksiä. Pk-seutulaisilla taas kommunikointivaikeuksia.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 17:21"]
No mitäs tuosta. Kaikilla ei ole käytöstapoja ja voi olla että vanhemmilla oli jo vähän hätä ja sitten on vaan kovasti helpottunut ja keskittynyt lapseensa kun löytää hänet. Jälkikäteen voi harmittaa kun ei tajunnut edes kiittää.
On tässä itsekkin tullut autettua lapisa kuin ollu joku hätänä, en ole odottanut kiitosta tai kehumista, olen vain auttanut avun tarvitsijaa.
[/quote] No tuskinpa ap sitä erikseen odotti vaan auttoi lasta ihan hyvää hyvyyttään, ei kiitoksen toivossa. Ja kiinitti ihan aiheellisesti huomionsa siihen, että palkaksi avusta ei saanut edes kiitosta, eihän se olisi paljoa vaatinut.
Aikamoisesta törppöydestähän tuo kertoo.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 17:26"]
Minä olen ollut tuollainen moukka äiti. Lapseni siis eksyi kaupassa, joka ei ollut kovin suuri. En tiennyt eksymisestä, koska hänen piti olla isoveljensä kanssa, ennen kuin kuulutettiin, että x etsii äitiään. Juoksin infopisteeseen, ja kun näin lapsen, niin tämä juoksi syliini ja myyjä nyökytteli päätään ja lähti pois. Lapselta sitten kyselin ja tajusin, että myyjän vieressä ollut mies oli ilmeisesti lapsen löytänyt. En vain siinä hössäkässä tajunnut sitä, enkä siis edes kiittänyt, kun tärkeintä oli sillä hetkellä sen lapsen rauhoittaminen.
Anteeksi. Ei ollut itselle kiva fiilis, kun lapsi olikin kadonnut, ja löytämisessä niin suuria tunteita mukana, ettei siinä ehdi miettiä ihan joka yksityiskohtaa. Tajusin itse olleeni moukka ja olen jatkossa vakaasti päättänyt, että en hukkaa lastani mutta että jos hukkaan, niin töräytän sen kiitoksen ennen mitään muuta.
Vinkkinä kuitenkin kilteille sedille ja tädeille, jotka niitä kadonneita hoivaavat: eikö tärkeintä ole, että se lapsi löydetään?
[/quote] Ei tässä kukaan ole sanonutkaan, että tärkeintä ei olisi lapsen löytyminen. Toisen ihmisen kiittäminen on silti mielestäni ihan käytöstapojen peruskauraa, toki joskus se saattaa unohtua.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 21:23"]
Mua taas ottaa päähän helsingin itäkeskuksessa pienet aasialaiset lapset jotka viettävät tuntikausia päivittäin siellä käytävillä ja kaupoissa aikaa riehuen.
Niiden lasten vanehmmat on töissä yhdessä ravintolassa eivätk ole hankkineet lastenhoitajaa vaan lapset todellakin riehuvat jopa 7 päivää viikosta siellä ilman et kukaan aikuinen katsoo perään.
Just ykspäivä ihmettelin sitä menoa ääneen kun ne isommat työnsi jotain parivuotiasta citymarketin ostoskärryssä pitkin ostoskeskusta. Vauva itki hysteerisesti kärryssä ja ehkä 5-7vuotiaat tytöt ja pojat kiusasi pientä juosten täysiä mm. pitkin seiniä.
Yhden vaateliikkeen myyjä tuli siihen kertomaan et siihen on yritetty puuttua koska ne häiritsee asiakkaitakin ja vartijatkin on lapsille puhunut mut mitään ei tapahdu. Lapset ei suostu kertomaan vanhempiensa nimiä eikä yhdestäkään niistä ravintoloista ole tullut aikuista selvittämään asiaa. Vartija kertoi et lapset on siellä usein yli 10h päivässä eli äiti/isä tekee täyttä päivää.
Siellä ne on varmaan huomennakin ja ylihuomenna jne. Joku päivä mä meen ja tarkkailen niitä niin kauan et nään mihin niistä rafloista ne menee syömään ja soitan sit poliisin ja lastensuojeluviranomaiset.
[/quote]
Pitäähän itiksen vartijoiden soittaa poliisille ja lasuun tuollaisessa tilanteessa! Joko tenaville löytyy vanhemmat, jotka valvovat lapsiaan tai sitten soitto poliisille, koska häiritseviä lapsia ei uloskaan voi heittää omin nokkineen. Eikö itiksen henkilökunta ole tehtäviensä tasalla??
Suomalaista kulttuuriahan tuollainen on. Ei tervehditä, ei väistetä, pyydellä anteeksi tai kiitellä. Siinä ei ole kyse tunnekuohuista, kun ei saada suuta auki vaan mulkoillaan vihaisesti.
Asiakaspalvelijana näkee tämän päivittäin. Tervehdin iloisesti pariskuntaa, mies tervehtii takaisin ja nainen mulkasee pahasti sekä vetää miestään hihasta:-D suomalaisten itsetunto ei kestä näköjään mitään. Ei llapsen löytäjääkään voi kiittää, kun itse näyttäisi huonolta äidiltä.
Minäkin autoin marketissa puolitutun perheen lapsen löytämään perheensä. Sanaakaan eivät sanoneet minulle tai katsekontaktia. Olivat vain niin paniikissa varmaan. Itsellänikin joskus lapsi kadonnut kaupassa ja Se on maailman kauheimpia tunteita.
Herranjestas minkä sankaritarinan ainekset ap:lla kasassa! Onhan tuo nyt ennenkuulumatonta ja suoraselkäistä toimintaa! Palkkiotako odotat?
Vanhemmat oli pettyneitä, kun puutuit asiaan. Oli ehkä tarkoitus hankkiutua lapsesta eroon.
olin jumbossa töissä, aika usein siellä auteltiin ja kuuluteltiin eksyneitä. Se kerta jäi mieleen kun ulkomaalainen rouva haki pikkutyttönsä. Tyttö sai korvapuusteja. Olisi varmaan kaivannut lohdutusta, peloissaanhan ne lapset ovat kun eksyvät. Olisi pitänyt soittaa vartijalle.
Oisko äiti ollut jo mielessään niin raivoissaan muksulle että ajatteli paasata pää punaisena ku löytää lapsen. Sit ku siinä onkin joku aikuinen ja oma lapsi itku kurkussa menee pasmat sekaisin.
Tai sitten tuo kiitoksen lausumisen unohdus on vaan sitä että äitiä tai isää nolottaa, meillä on syntymälahjana pelko siitä mitä muut meistä ajattelevat, ollaanko huonoja vanhempia ja oma epävarmuus saa aikaan sen huonon käytöksen. Pelätään mahdollisia seuraamuksia ja haukkuja ja halutaan sivuuttaa se vieras ihminen mahdollisimman nopeasti. Mä näkisin asian näin. Tilanne on nolo ja pelottava, silloin sulkeudutaan ja esitetään kylmää ja epäkohteliasta.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 21:23"]
Mua taas ottaa päähän helsingin itäkeskuksessa pienet aasialaiset lapset jotka viettävät tuntikausia päivittäin siellä käytävillä ja kaupoissa aikaa riehuen.
Niiden lasten vanehmmat on töissä yhdessä ravintolassa eivätk ole hankkineet lastenhoitajaa vaan lapset todellakin riehuvat jopa 7 päivää viikosta siellä ilman et kukaan aikuinen katsoo perään.
Just ykspäivä ihmettelin sitä menoa ääneen kun ne isommat työnsi jotain parivuotiasta citymarketin ostoskärryssä pitkin ostoskeskusta. Vauva itki hysteerisesti kärryssä ja ehkä 5-7vuotiaat tytöt ja pojat kiusasi pientä juosten täysiä mm. pitkin seiniä.
Yhden vaateliikkeen myyjä tuli siihen kertomaan et siihen on yritetty puuttua koska ne häiritsee asiakkaitakin ja vartijatkin on lapsille puhunut mut mitään ei tapahdu. Lapset ei suostu kertomaan vanhempiensa nimiä eikä yhdestäkään niistä ravintoloista ole tullut aikuista selvittämään asiaa. Vartija kertoi et lapset on siellä usein yli 10h päivässä eli äiti/isä tekee täyttä päivää.
Siellä ne on varmaan huomennakin ja ylihuomenna jne. Joku päivä mä meen ja tarkkailen niitä niin kauan et nään mihin niistä rafloista ne menee syömään ja soitan sit poliisin ja lastensuojeluviranomaiset.
[/quote]
Mikse lastensuojelu hae hylättyjä lapsia kauppakeskuksesta? Voisi ne vanhemmatkin löytyä siinä tohinassa.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 17:13"]
Rauhoittelin, hoidin ja lopulta perhe tuli hakemaan sitä. En saanut edes katsekontaktia tai kiitosta.. outoa. Ja miten kukaan edes päästää lapsensa eksymään
[/quote]
Minäkin autoin ja jäi hyvä mieli, kun lapsi löysi taas isänsä. Tuollaisessa hätätilanteessa kiitos saattaa unohtua eikä siitä pidä pahastua - eihän apua anneta kiitoksen toivossa.
Näin jo kaukaa kuinka lapsi juoksenteli hätääntyneenä ja itkien ja suuntasin hänen luokse. Pk-seutulaisille tyypilliseen tapaan itsekeskeiset ihmiset kävelivät aivan vierestä itkevän lapsen ohi. Ihan viime hetkillä nappasin kiinni, kun lapsi oli menossa parkkihallin puolelle autojen sekaan.
Aika karua, jos tuollainen on nykyään jonkunlainen pelottava "sankariteko". Auttaminen ja toisista välittäminen pitäisi olla itsestäänselvyys eikä mikään "numero".
Meillä vartija otti tytön mukaan ja sitten vasta etsittiin meitä. Tyttö raukka ihan paniikissa että minne se pelottava vartija häntä vie. Meiltä otettiin yhteystiedot ja sossu soitteli seuraavalla viikolla :(