Jos on etävanhempi, niin miksi oikeastaan pitää tavata lapsia?
Siis lasten takia tietenkin, jos he haluavat, mutta itse kun en haluaisi. En saa siitä itselleni mitään, ja minusta lapset, varsinkin toinen ovat miehen huonokäytöksisiksi kasvattamia rasittavia tylsimyksiä. Jos itse ei saa tapaamisista kuin pahan mielen, niin kannattaako jättää tapaamiset väliin? Syy ei sinänsä ole lapsissa, mutta en keksi edes mitään tekemistä, joka itseä kiinnostaisi lasten kanssa. Tai siis niin vähän, että lapselle se ei riitä.
Kommentit (131)
Jos tämä ei olekaan provo vaan Ap on oikea ihminen, suosittelen sinulle Ap että et tapaa enää lapsiasi lainkaan. Traumatisoit heitä.
Keskity itsesi parantamiseen ja toivottavasti sinulle saadaan toimiva lääkitys. Onhan sinulla ehkäisy kunnossa, ettet vaan tule uudestaan enää ikinä raskaaksi?
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Mulle ei avautunut tästä ketjusta, että mikä miehen luona on niin paljon paremmin, että siellä äiti saa lapsistaan iloa, mutta omassa kodissaan ei saa iloa?
Jos lapsia ei voi tavata miehen luona (koska äiti ei voi ja isä ei halua sanoa vieraalle ”tänään ei meille käy, tule käymään huomenna paremmalla ajalla”), niin mitä muita vaihtoehtoja on? Kirjaston leikkitilat? Ulkoilumaastot (hiihtoretki, luistelu, patikointi..)? Museopäivä?
Jos äiti ahdistuu lasten näkemisestä, niin varmasti kaikille on parempi pitää taukoa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista että ap:lla ei tunnu olevan alkeellisintakaan käsitystä lapsi-vanhempi-suhteesta tai ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, aika paljon olen hänen ketjuja lukenut ja sen perusteella olen alkanut epäillä että saattaisi olla aserger tai jonkin muun sortin autisti?
Pesunkestävä narsistihan tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista että ap:lla ei tunnu olevan alkeellisintakaan käsitystä lapsi-vanhempi-suhteesta tai ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, aika paljon olen hänen ketjuja lukenut ja sen perusteella olen alkanut epäillä että saattaisi olla aserger tai jonkin muun sortin autisti?
Pesunkestävä narsistihan tuo on.
Itse olet, lapsillesi päivittäin naama punaisena katjuva hirviö. Et vain tajua, että sellainen käytös tulee narsistilta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia aiempia kommentteja, mutta jos et halua olla lastesi kanssa tekemisissä, ja se on sinusta ok. Niin muuta vaikka kauemmaksi asumaan, niin tapaamiset vaikeutuvat, ja voit vedota siihen, ettei tarvitse tavata. Ja nauti todellakin muista asioista elämässäsi, esim. matkustele, harrasta ja keskity töihin. Niin itsekin tein, kun jouduin olemaan lapsistani erossa. Vielä parempi,vjos saisitte vaikka soskusta, jonkun sijaisperheessä tueksi, että myös miehesi saisi vapaata.
En mä nyt sentään noin itsekeskeinen ole. Mun pitää yrittää ratkoa tilanne jokaiselle hyväksi. Kun mies ei sitä tee.
Ap
Miksi sille vieraalle lapselle pitäisi raivota tai sanoa epäkohteliaasti? Normaalit ihmiset sanoisivat kohteliaasti, mutta jämäkästi, että nyt sinun on aika lähteä omaan kotiin.
Voisitte ehkä kysyä sosiaalitoimelta, että olisiko mahdollista järjestää tapaamiset heidän tiloissa. Näkisivät samalla mikä on vuorovaikutuksen taso.
Sanos muuta. Riittää kun maksaa elarit.
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta taidatkin olla mies? Nimittäin minun ex-mieheni. Häntä ei voi vähempää kiinnostaa tyttärensä. Tosin nyt se alkaa tuottaa tulosta, eikä tytärtäkään kiinnosta isä. Että luultavimmin isä kohta pääsee eroon ei-toivotuista vierailuista ja saa alkaa omaa elämäänsä; hänellä kun sanojensa mukaan on muutakin elämässään kuin tytär. Toivon, että kuolinvuoteellaan hänellä on mitä muistella, kun on aikaa yksin odotella noutajaa..
Vierailija kirjoitti:
Ettekö osaa keskustella asiasta asiallisesti? Ette ole itse erolapsia, jotka ette tajua lasten toiveista yhtään mitään? Ei mua ainakaan ois haitannut, jos oma äitini ei ois halunnut nähdä minua ikinä eronsa jälkeen. Asuin siis hänellä.
Ap
Olisit varmaan eri mieltä, jos sinulla olisi ollut isälläsi hirviö äitipuoli, joka olisi pahoinpidellyt sinua salaa.
On kai se jonkinlainen velvollisuuskin tavata lapsia, jos lapset saavat siitä jotain, vaikka vanhempi itse ei saisikaan.
En jaksanut lukea kaikkia aiempia kommentteja, mutta jos et halua olla lastesi kanssa tekemisissä, ja se on sinusta ok. Niin muuta vaikka kauemmaksi asumaan, niin tapaamiset vaikeutuvat, ja voit vedota siihen, ettei tarvitse tavata. Ja nauti todellakin muista asioista elämässäsi, esim. matkustele, harrasta ja keskity töihin. Niin itsekin tein, kun jouduin olemaan lapsistani erossa. Vielä parempi,vjos saisitte vaikka soskusta, jonkun sijaisperheessä tueksi, että myös miehesi saisi vapaata.