Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kaikilla tuntemillasi ikisinkuilla lopulta joku selvä syy

Vierailija
03.03.2013 |

miksi kukaan ei löydä heitä

Kommentit (38)

Vierailija
1/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 21:20"]

Mä luulen, että tuurilla on tässä aika paljon merkitystä. Parisuhteissakin on niin mahdottomia persoonia, että voi vaan ihmetellä miten ovat kumppanin löytäneet saati onnistuneet pysymään yhdessä. Kyse on varmaan aika pitkälti siitä, että ovat sattumalta törmänneet tyyppiin, jonka luonnevikojen kanssa ne omat luonneviat ovat sattuneet yksiin.

[/quote]

Jeps. Ei mun tuntemieni sinkkujen tai parisuhteessa olevien välillä ole oikeastaan mitään huomattavaa eroa. Jotkut sellaiset ihmiset, joista olisi ajatellut että tuo ei varmasti ikinä löydä kumppania (esim. yksi todella jääräpäinen ja sisäänpäinkääntynyt ystäväni) ovat pitkissä suhteissa, jotkut sellaiset kenestä taas ajattelee että tuo kelpaisi kelle vaan ovat sinkkuina olleet pitkään. Ikisinkkuja tunnen lähinnä töistä, asiakkaissa joitain iäkkäitä vanhojapiikoja. En tietty heidän elämänhistoriaansa tarkkaan tiedä, mut eivät he nyt järin paljon eroa niistä, jotka ovat olleet pitkään naimisissa. Uskoisin, että monella heistä sinkkuuden syynä on ollut se, että olivat pariutumisiässä juuri silloin sodan jälkeen, kun miehiä ei kertakaikkiaan vaan riittänyt kaikille. Osa on ollut sillälailla itsenäisiä, että heitä ei ole kiinnostanut se naisen rooli, mitä silloin on vaimoksi päätyvälle ollut tarjolla. Opettajia on muuten heissä paljon niinkuin joku muukin huomasi.

Ainoa ryhmä, jota ikisinkuissa ei näy, ovat parisuhderiippuvaiset jotka ovat teini-iästä asti olleet suhteessa ja edellisen suhteen päätyttyä viimeistään parin kuukauden kuluttua on ollut jo uusi kumppani. Tulee semmoinen olo, että heille on pakko kelvata melkein kenen tahansa, koska ei muuten voi käydä tuollainen mäihä että ihan sattumalta vaan löytää sen kaikinpuolin täydellisen elämän rakkauden just kun edellisestä on eronnut.

Vierailija
2/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen kaksi ikisinkkua, yhden miehen ja yhden naisen ja kummallakin on mielestäni syy, miksi ovat sinkkuja.

Nainen pelkää fyysistä läheisyyttä. Ei ole koskaan antanut miehen suudella saatikka harrastaa seksiä hänen kanssaan. Kavereita voi kyllä halailla ja pussailla, siis naispuolisia kavereita. Mutta miehen kanssa tämä kuulemma ällöttää. Samalla kuuntelee silmät kiiluen muiden seksitarinoita. Lesboksi ei ole tunnustautunut tähän ikään mennessä... kyllä hänelläkin olisi vientiä ollut, mutta homma kaatuu aina parien treffien jälkeen kun pitäisi mennä pussailuasteelle.

Mies taas - no, on tyypillinen peräkammarinpoika. Asuu äitinsä yläkerrassa, antaa äidin pukea ja ei ole kyllä komeakaan. Täysin toivoton sosiaalisissa tilanteissa. Tuskin pääsee ikinä poikuudestaan. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tunnen 3 ikisinkkua. Mies, 37, on tyypillinen missään käymätön nörttityyppi, sosiaalisesti estynyt ja ujo. Eli on selvä syy miksi ei ole naista löytynyt. Sitten tunnen kaksi noin nelikymppistä naista, joista en oikein kovin selvää syytä löydä. Molemmat on kyllä aika itsenäisiä ja kovan oloisia uranaisia, ehkä se pelottaa miehiä.

Vierailija
4/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei, vanhin tuntemani "ikisinkku" on kuitenkin vasta 32 eli vielä voi löytyä.

Vierailija
5/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen sielultani ikisinkku vaikka olen elänyt 20v miehen/lasteni isän kanssa. Jos minulla ei olisi ollut niin hirveää tarvetta saada lapsia en varmasti koskaan olisi pitkään/vakituiseen/pysyvään parisuhteeseen ajautunut.

Jo avioliiton aikana ihmettelin että mikä ihmeen autuus on parisuhde, aikuinen ihminen joutuu jakamaan kaiken toisen aikuisen kanssa, sängyn, ajatukset, harrastukset, kodissa on aina otettava huomioon toisen maku, välillä huono, koko elämä yhtä kompromissia, kuka menee ensin vessaan ja kuka saa lukea aamulehden siistinä ja kenen kalsarit on väärin taiteltu.

No, ehkä valitsin väärän ihmisen puolisoksi tai sitten vain en sovi elämään toisen ihmisen kanssa. Ainakin vuosia sitten eronneenakaan en edes haaveile uudesta parisuhteesta, ainoa mitä parisuhteesta kaipaan on seksi ja ystäväpariskuntien tapaamiset, mutta miksi ihmeessä ostaa koko lehmä ja luoda samalla sontaan kun  voi ostaa siististi kaupasta litran maitoa.

Vierailija
6/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää ikisinkku on sosiaalisesti kömpelö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntemani ikisinkut puhuvat jatkuvasti vain ja ainoastaan itsestään. Taukoamatta. Toinen syy on napanuora jäänyt katkaisematta. Tehdään kaikki asiat omien vanhempien kanssa. Ei siihen väliin pääse kukaan.

Vierailija
8/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

45 ja seurustellut 50 kertaa. Mua ei van jaksa kiinnostaa. Ehkä se on se mun juttu, että mä olen liian itsellinen, että en jaksa jotain hellasäröä, joka vinkuu jostain turhasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä yksi neitsyt & ei koskaan seurustellut ikisinkku. Ikää löytyy 27 vuotta ja olen miespuolinen. 

Syy omalle ikisinkkuudelleni löytyy varmasti ujoudessani ja kaikenlaisissa sosiaalisissa ongelmissa. Nuorempana seurustelu kiinnosti myös huomattavasti enemmän ja pari kertaa kysyinkin, mutta sitten kun aina vain sai pakkeja niin sitten jossain vaiheessa vain päätti, ettei enää edes yritäkkään. En ole tosin katunut päätöstäni, vaikka aika yksinäistä elämä välillä onkin. 

Yritän olla toisille aina kohtelias ja mukava, mutta sosiaaliset tilanteet ovat kuitenkin sen verran haastavia itselle ja huomannut, että mitä kauemmin on yksin ja lykkää seurustelujen aloitusta taas kauemmaksi, sitä haastavammaksi se vain menee. Lopulta siitä tulee niin iso este, että on yksinkertaisesti vain helpompaa olla yksin, kuin yrittää löytää kumppania elämään. 

Näin täällä :-)

Vierailija
10/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun sisko on ihan s**anan vaikea ihminen. Sil on ollut jo vuosia suhde yhden naimisissa olevan miehen kanssa (ei se mies ihan täysin paska avioliitossaan yksin ole, vaimollaankin on suhteita. Tää on faktaa, itse nähtyä) , mut ei sitä vaan voi kuvitella asumaan kenenkään kanssa samaan asuntoon. 

 

Se on ihan pesunkestävä vanhapiika, 45 v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä kans tunnen erään +30v ikisinkun, joka on vanhemmistaan täysin riippuvainen vaikkei kotona asukaan. Ei käy viikonloppuisin ulkona (ei kyllä arkenakaan) vaan viettää ne+lomansa vanhempiensa luona. Yritä tuossa nyt sit mahduttaa poikaystävä siihen väliin..

Vierailija
12/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikisinkulla tädilläni on kyllä miesystäviä, mutta luulen että on sen verran ehtivä luonteeltaan että suhteet kaatuu aina siihen että ei malta pysyä yhdessä suhteessa.

Sitten on pari sellaista tuttavaa, joilla on miehistä ylitsepääsemättömön huonoja kokemuksia. Väkivaltainen tai juoppo isä tai kumppani joskus menneisyydessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/38 |
04.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 22:56"]

Sitten on pari sellaista tuttavaa, joilla on miehistä ylitsepääsemättömön huonoja kokemuksia. Väkivaltainen tai juoppo isä tai kumppani joskus menneisyydessä.

[/quote]

 

Mä oon kolmekymppinen ikisinkku, säätöjä on toki ollut mutta en ole koskaan seurustellut. Isäni oli väkivaltainen ja lapsena näin ja koin perheväkivaltaa, joten olen monesti pohtinut onko tällä mahdollisesti ollut vaikutusta omaan elämääni ja kumppanin etsintään.

Vierailija
14/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tunne enää ikisinkkuja- Viimeinenkin sinkkuystäväni löysi miehensä 42-vuotiaana. Totta kai tunnen paljonkin heitä, jotka eivät elä parisuhteessa, mutta jokainen on joko joskus seurustellut, tai on sitten niin nuori ettei häntä voi nimittää ikisinkuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä jokin persoonaan liittyvä asia tai sitten mielenterveysongelma. Tunnen muutaman n. 35-vuotiaan akateemisesti koulutetun pk-seudulla elävän ikisinkkunaisen. Ei aina ole kyse mistään liian suurista vaatimuksista tai siitä, ettei "uranaisella" olisi aikaa ihmissuhteille. Kyse on esimerkiksi erittäin vaativasta ja tarvitsevasta persoonallisuudesta, joka saa kenen tahansa normaalilla psyykellä varustetun ahdistumaan takertumisesta ja juoksemaan karkuun. Toisella tuntemallani naisella on sosiaalisia pelkoja, masennusta ja syömishäiriöitä, jotka varmaankin vaikeuttavat kumppaniehdokkaisiin tutustumista, Sitten osa on vain niin vaikeita ihmisiä, etten kyllä tiedä millainen fakiiri pitäisi olla, että heidän kanssaan koko arkensa jakaisi. Monia eri syitä, mutta uskon kuitenkin, että kaikki on erittäin paljon kiinni silkasta tuurista :P 

Vierailija
16/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse löysin pelkkiä alkoholisteja, pettäjiä yms. luusereita 15 vuotta. kunnes vihdoin yli 30 veebä löytyi se oikea ja ihan paras!!

Vierailija
17/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin siis onko ikisinkku, jos kuitenkin joskus on seurustellut vaikka vuoden tai pari? Riittääkö, ettei ole keski-ikään (n. 30) mennessä löytynyt ns. vakikumppania, jonka kanssa olisi viettänyt useamman vuoden?

Vierailija
18/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 18:48"]

Niin siis onko ikisinkku, jos kuitenkin joskus on seurustellut vaikka vuoden tai pari? Riittääkö, ettei ole keski-ikään (n. 30) mennessä löytynyt ns. vakikumppania, jonka kanssa olisi viettänyt useamman vuoden?

[/quote]

 

Riittää ettei ole sutinaa juuri koskaan

Vierailija
19/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin ikisinkku 29v asti. Syy oli jonkinlainen sosiaalinen fobia, minäkuvani hajanaisuus ja masennus. En myöskään käynyt missään, missä olisin tavannut ihmisiä. Koulu oli pieni ja tein töitä kotona (nykyinen löytyi netistä). 

Vierailija
20/38 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta kolmekymppinen sinkku ei tosiaan ole mikään ikisinkku! :O Nainen elää lähemmäs 90 vuotta, ja jos on elänyt vasta pienen osan aikuisesta elämästään, ei ansaitse vielä minkäänlaista leimaa otsaansa, oli sitten seurustellut ympäristön mielestä vähän tai liikaa.

Ei ihme, jos ihmiset valitsevat kumppaninsa väärin, jos ympäristön painostus on tätä luokkaa, että nuorella ja nuorella aikuisella pitää olla kumppani, tai on jotenkin viallinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän neljä