Millainen on mielestäsi ns. yläluokkainen sisustustyyli?
Mitä elementtejä tällaiseen kuuluu ja millaiset asiat tyylissä korostuvat?
Kommentit (19)
perittyä irtaimistoa. varmin nousukkaan merkki on kaikki uutta - sisustus.
kaikista pahinta on tietysti uusvanha... hienommissa piireissä varmaan naureskellaan myös antiikinharrastajille, jotka yrittävät ostaa itselleen hienoa menneisyyttä.
Perityt arvokkaat huonekalut. Sellainen omassa suvussa kulkeva perintö, mitä ei millään rahalla voi itselleen saada.
Aidot täyspuiset perityt huonekalut yhdistettynä hyvällä maulla ripaukseen modernia designia ja nykyaikaisia sisustuselementtejä. Kallista ei välttämättä tarvitse olla, mutta hyvällä maulla ja harkiten hankittua. Pinnoitettu kalustelevy jne. ei mielestäni ole arvokas materiaali, joka sopisi tällaiseen kotiin.
Käy hakemassa Kremlistä joku lipasto ja yhdistä Fidan lamppuun ja sohvaa. Keinutuolikin olisi aika kiva. Mä fotasin yhden kuvankin Fidan näyteikkunasta just tätä linkkiä varten varmaan joku aika sitten.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 09:40"]
perittyä irtaimistoa. varmin nousukkaan merkki on kaikki uutta - sisustus.
kaikista pahinta on tietysti uusvanha... hienommissa piireissä varmaan naureskellaan myös antiikinharrastajille, jotka yrittävät ostaa itselleen hienoa menneisyyttä.
[/quote]
En usko, että heitä hirveästi kiinnostaa toisten sisustukset :).
Mä tarttisin ensin jonkun talon, jotta voisin sit sisustaa jotenkin "yläluokkaisesti". Mä voisin ottaa - siis mulle kelpaisi - toi Aleksanterin teatteri, jos sen saisi muunnettua joksikin yksityis asunnoksi.
Johanneksen kirkon "kellari" olis aika kiva kans, mut taitais olla aika pimee. Sinne vois laittaa vaikka jonkun viinikellarin aaveporukoiden illanistujaisia varten.
En oikein pidä asetelmasta "yläluokkainen" sisustus... Suomessa ei ole luokkayhteiskuntaa. Mutta jos miettii esim. brittien sisustuksia, niin siellähän yläluokka nimenomaan sisustaa antiikilla (ja ihan ostoantiikilla, tiedoksi vaan edelliselle).
Antiikin harrastaminen kannattaa, koska huonekalut ovat erittäin kestäviä ja laadukkaita (jos ovat kestäneet käyttöä 200 vuotta, kyllä kestävät seuraavatkin 200 vuotta! Käsityönä ja aidoista materiaaleista tehty jalopuuhuonekalu on todella kestävä ja kaunis). Antiikki ei myöskään koskaan mene ns. pois muodista, vaan aina löytyy kiinnostuneita ostajia - jos haluaa myydä esim. arvolipaston pois. Lisäksi antiikkihuonekalu ei menetä arvoaan, vaan päinvastoin ajan mittaan arvo vain nousee, ja jos huonekalu kuluu esim. lakkapinta, löytyy entisöijiä jotka osaavat ammattitaitoisesti restauroida ja kunnostaa rikkimenneen arvohuonekalun. Suosittelen siksi antiikkia.
Arvomatotkin ovat sellaisia jotka ovat myös aina muodissa, itämaiset silkkimatot ym. käsityönä tehdyt matot. Ovat kalliita hankittaessa, mutta säilyvät hyvinä 50-100 vuotta. Ja näitäkin mattoja voi restauroida, jos tulee kulumakohta/ tahra joka ei lähde pois jne.
Eli vastaukseni on: aidot maalaukset seinällä, aidot ja kalliit itämaiset matot, antiikkihuonekalut, täysipuiset, käsityönä tehdyt (esim puusepällä teetetyt) huonekalut, design-huonekalut (esim. Artekin huonekalut). Kalliit ja arvosisustusesineet esim. käsinpuhaletut design-lasi, keräilyastiat jne
Suomi on kyllä aika takapajula tässä sisustuksessa. Valikoima on ihan surkea, ja esim. Briteissä löytyy design-sisustusliikkeitä joissa vain taivas on kattona... On luxusmerkkejä, joita ei edes Suomesta saa..
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 09:40"]
perittyä irtaimistoa. varmin nousukkaan merkki on kaikki uutta - sisustus.
kaikista pahinta on tietysti uusvanha... hienommissa piireissä varmaan naureskellaan myös antiikinharrastajille, jotka yrittävät ostaa itselleen hienoa menneisyyttä.
[/quote]
Sinulle tiedoksi, että jotkut ihan aidosti vain pitävät antiikkihuonekaluista. Sillä ei ole tarkoitus ostaa mitään hienoa menneisyyttä tmv.
Olisiko sinun aika parantua alemmuudentunnostasi?? Onko se sinulta pois, jos toisilla on eri maku kuin sinulla?? Antiikista voi pitää ihan aidosti, ilman mitään pätemisen tarvetta tai itsetehostusta. Koetapa nyt vain avartaa sitä omaa maailmankatsomusta!
Heh. Lapsuudenkotonani sitä perittyä antiikkia 1800-luvun lopulta lähtien riittää. Ovat siis vanhaan maataloomme kuulunutta myötäjäiskamaa (kyllä, ainakin lännessä myötäjäiset tulivat uuden miniän mukana paljolti huonekaluina). Nyt osa kamasta on isän sisarella ja hänen lapsillaan ympäri maata, mutta osa koristaa edelleen lapsuudenkotiani.
Ei olla koskaan oltu mitenkään yläluokkaisia, vaikka isän suku onkin isolta ja vanhalta tilalta ja siksi tämä aloitus naurattikin. Ihan tavallinen duunari/maanviljelijäperhe. Eiköhän useimpien suvusta tuota antiikkikamaa löydy ellei sitä ole myyty pois.
No ei ainakaan mikään "trendikäs", ei mitään Ikeasta... Ei liikaa värejä muttei ihan mustavalkoistakaan. Ei mitään liian uutta ja erikoista, vaan sellaista ajatonta. Tyyliin Lexingtonin sisustustuotteet. Raitakuosi. Perittyjä kivoja talonpoikaiskalusteita kuten mahtava astiakaappi.
No ainakin Lexingtonin viime aikoina kovasti muodissa olleet tekstityynyt ovat minusta aika kaukana "yläluokkaisesta" tai edes tyylikkäästä.
Minäkin kaihdan sanaa yläluokka, mutta ymmärrän sinänsä, mitä alkuperäinen kirjoittaja ajoi takaa. Vanhat arvohuonekalut ja design onkin jo mainittu. Yksi elementti on mielestäni turhan krääsän puute - tavaraa voi toki olla paljon (monet ovat varsin boheemejakin), mutta ei sellaista muovi- ja elektroniikkäsälää, mitä tuntuu monella taviksella pyörivän nurkissa. Ylipäätään tehdään laadukkaita hankintoja, jolloin ei tarvitse hankkia samaan tarkoitukseen asioita useaan kertaan. Käytännössä tällainen tyyli ei siis tule välttämättä pitkällä aikavälillä kalliiksi, kuten joku totesi - kun valitsee ajattomia ja laadukkaita huonekaluja ja tekstiilejä (kuten jo mainittua antiikkia ja designia), ei tarvitse olla koko ajan uusimassa, korjaamassa tai päivittämässä.
Muita elementtejä: Aito taide, mieluiten jonkun sukulaisen tai tuttavan työtä. Soittimet. Kirjat (edelleen). Kerros kerrokselta rakentunut sisustus (ei niin, että kaikki on hankittu kerralla uutena).
Mieleltään yläluokkainen, älykäs ihminen ei ainakaan arvota toisia sisustuksen perusteella.
Harmillista on Suomen rajoittunut sisustusmaailma, ulkomailla panostetaan sisustukseen aivan eri tavoin ja löytyy vaikka minkälaista valikoimaa...
Antiikistakin vain kustavilaisuus ja empire, sen jälkeenhän on tullut vain tavallisia kansanhuonekaluja.
Ne perityt vanhat huonekalut, niiden päällä voi olla sitten vaikka se ikean lamppu, jos sattuu tykkäämään. Ei sellaista väkisin laitettua värimaailmaa, cappucinon värisä seiniä tai muuta wannabe trendikkyyttä.
Yläluokkainen kääntyy mielessäni vähän negatiivisena terminä. Yläluokkainen nimenomaan yrittää olla mahtipontisesti jotain muuta, "enemmän" kuin on. Kattokruunut, itämaiset matot, arvohuonekalut ja tietynlainen vanhahtava runsaus. Vähän sellainen museofiilis.
Huonekalut hienoja vaan epämukavia, koska korea ulkonäkö menee mukavuuden edelle.
t. minimalisti ja muovin ystävä
[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 09:49"]
Aidot täyspuiset perityt huonekalut yhdistettynä hyvällä maulla ripaukseen modernia designia ja nykyaikaisia sisustuselementtejä. Kallista ei välttämättä tarvitse olla, mutta hyvällä maulla ja harkiten hankittua. Pinnoitettu kalustelevy jne. ei mielestäni ole arvokas materiaali, joka sopisi tällaiseen kotiin.
[/quote]
REPSSS :D Ja halvalla sitten saa kokopuisia huonekaluja??? Tässä taas AV:n paradoksi, kallista EI saa olla (nousukasmaista) mutta taas lastulevyäkään ei saa olla, vaan kaikki huonekalut kokopuuta... Oikeasti, jos ostat kokopuisen aidoista materiaaleista tehdyn huonekalun, on se AINA kallis. Samoin aidot itämaiset matot jne. Toisaalta ei saisi ostaa mitään antiikkiliikkeistäkään (nousukasmaista pröystäilyä) vaan kaikki pitäisi olla perintöhuonekaluja suvun entisestä kartanosta...
Huvittaa nämä vastaukset yllä :) Miten ihmiset inhoaa sitä, että joku esim. ostaa antiikkiliikkestä aidosti laadukkaita huonekaluja, ja miten sitä pidetään nousukasmaisena... Miksi se tuntuu olevan vaikea ja kadehdittava asia? Samoin jos täälä palstalla menee tunnustamaan, että nauttii oopperamusiikista, ja keräilee antiikkia, niin heti olet joku wanna-be-yläluokkainen, öykkärinousukas??? En vai käsitä näitä rajoituksia, että katsotaan asioita niin kapealla näkökentällä... Ihan tavallistakin tavallisempi ihminen voi tykätä oopperamusiikista, mitä niin kummaa siinä on, että ei saisi pitää?
Mun mielestä LAADUKAS sisustus on kestävää,eli täyspuisia,aidoista materiaaleista tehtyjä huonekaluja,uutta ja vanhaa sekaisin. Materiaalit seiniin ja lattihoin myös laadukkaita,ei mitään tähti tapettia. suomalainen desing, väreinä tällähetkellä esim valkoista,harmaata ja puuta,ripaus mustaa.
En oikein tiedä. Mutta mieleen tulee Isoisoisän kotikartanostaan tuoma lipasto tai mummolta saatu aito itämainen matto ja nämä yhdistettynä moderniin design muotoiluun? Ehkä.