Miksi jotkut huonoitsetuntoiset...

Ei se aina kerro huonosta itsetunnosta. Jotkut eivät ole opetelleet olemaan yksinään tai ovat ekstrovertteja joille yksinolo on kamalaa.

Itse viihdyn omassa seurassani ja muiden seurustelukuviot ihmetyttävät vasta sitten kun suhde tai kumppani on selvästi silkkaa paskaa mutta silti siellä vain jumitetaan. Silloin tulee mieleen toisen itsetuntoasiat ja mahdollinen henkinen hyväksikäyttö.

Vai meinasitko että huonoitsetuntoisissa on kahdenlaisia: niitä jotka seurustelevat aina ja niitä jotka eivät koskaan?

No se taas johtuu siitä miten kenenkin heikko itsetunto ilmenee. Toiset kaipaavat tunnetta että edes joku hyväksyy ja kelpaa jonkun kanssa seurusteluun, toiset taas eivät usko kelpaavansa edes keskusteluun ja vetäytyvät sosiaalisissa tilanteissa niin ettei mitään seurustelusuhteita voi edes syntyä. Toiset hakevat sosiaalista hyväksyntää aktiivisesti ja sairaalloisesti, toiset vetäytyvät. Nämä on kai niitä temperamenttieroja. Ja väittäisin että introvertti/ekstrovertti -aivoilla on tässä tapauksessa käyttäytymiseroja.

Voi heillä olla myös "tavallisia" ongelmia - haluavat ehkä jonkun jota eivät voi saada

joillakuilla on niin hutera minä että tarvitsevat jatkuvasti seuraa peilatakseen itseään. Jos ei saa jatkuvasti vahvistusta tuntee, että hajoaa.

En tiedä, minä en ole seurustellut yhdeksään vuoteen. Ehkä tosiaan haluaisin jotain sellaista, mitä en voi saada, tai mitä ei ole edes olemassa? Enkä kyllä kadehdi niitä, jotka menevät suhteesta toiseen, vaikka se minusta oudolta tuntuukin. En voisi, ikinä.