Ira pitää kuulemma lausua iira?

Miksi annetaan nimeksi Ira jos halutaan se kuitenkin sanottavan Iira?

tai Pia olisi  Piia. Miksi sitä ei suoraan sitten kirjoiteta niinkuin halutaan sen lausuttavan, jos kerran asutaan Suomessa. Kertokaa mulle se?!

Eihän anneta nimeä Jana ja käsketä lausua Jaana.

Englanninkieliset lausuvat sen "Aira".

Ihme vastauksia täällä (niin kuin tuo Satu : Sadun, Inka "In ka"). Eihän ne liity tähän lyhyt vokaali - pitkä vokaali -juttuun mitenkään. Suomen kielessä sanotaan lyhyt vokaali lyhyenä ja pitkä pitkänä. Sehän olisikin melkoinen sekamelska, jos kaikki saisivat itse päättää nimensä ääntämistavan.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2013 klo 22:59"]

Ihme vastauksia täällä (niin kuin tuo Satu : Sadun, Inka "In ka"). Eihän ne liity tähän lyhyt vokaali - pitkä vokaali -juttuun mitenkään. Suomen kielessä sanotaan lyhyt vokaali lyhyenä ja pitkä pitkänä. Sehän olisikin melkoinen sekamelska, jos kaikki saisivat itse päättää nimensä ääntämistavan.

[/quote]

Kertoisitko vielä milloin tämä virallinen ääntämissääntö on tullut voimaan? Ja kerro sekin, miksi etenkin ennen vanhaan esim. Hugo on ollut Huuko ja Evert Eevertti ihan umpisuomenkielisillä paikkakunnillakin.

Inka/Inga liittyy aiheeseen siten, että viestissä johon se oli vastaus väitettiin että kaikki suomalaisten (etu)nimet lausutaan kuten kirjoitetaan, ja näinhän ei asia ole.

Olen opettaja, ja viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut jyrkkä muutos lausumisessa. Kun aloitin urani, lausuttiin kaikki Ninat, Juliat, Verat ja Idat pitkällä vokaalilla mutta ei enää nykyään. Erityisesti tämä hämää nimessä Julia. Opetusurani aikana ei ole tullut vastaan yhtään Juuliaa mutta kasapäin Julioita, jotka silti on lausuttu kahdella u:lla. Nyt nuoret ovat äärimmäisen loukkaantuneita, jos yritän vääntää pitkää vokaalia, kun nimet kirjoitetaan yhdellä vokaalilla. Opetan tällä hetkellä Teaa, Ninaa, Veraa ja kahta Juliaa yhdellä vokaalilla lausuttuna mutta jotta asia oikein olisi monimutkainen, löytyy myös Vera, Nina ja Julia, jotka lausutaan pitkinä. 

En ihan ymmärrä. Jos perheellä on ruotsikielinen tausta, niin on ymmärrettävää, että tällöin pitkät vokaalit kirjoitusasussa ei tule kyseeseenkään. Mutta kun en vain käsitä, miksi näitä nimiä pitää lausua ja kirjoittaa eri tavalla ihan supisuomalaisissa perheissä. Isa ei ole minusta automaattisesti Iisa, eikä ole monen Isankaan mielestä. Paras sääntö nykyään onkin lausua niin kuin kirjoitetaan, koska se vaikuttaa olevan nykyinen trendi.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.03.2013 klo 21:39"]

No riippuu kai ihan siitä haluaako Ira itse (tai Iran vanhemmat) olla Ira vai Iira.

 

Kyllä mun tuntema Kirakin on "Kiira", Mia "Miia", Karin "Kaarin", Nina "Niina", Julia "Juulia"...

No näinpä. Ellei ole ulkomaalaisia sukujuuria, niin yleensä nimet lausutaan suomalaisittain. Ésim tuskin kukaan Elin on elin, vaan Eelin..

Niin, mutta miksi jotkut antavat lapselleen nimen, josta häntä takuuvarmasti kiusataan?! Elin saattaa lempinimeksi esim. Kusimulkku. Miksi oikeesti annetaan nimi, josta lapsiparka kärsii koko ikänsä!!

Ira tulee kreikkalaisen rauhanjumalattaren nimestä. Miten se silloin voisi tarkoittaa vihaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos suomalaisittain lausutaan niin lausutaan nimenomaan niin kuin kirjoitetaan. Jos haluaa nimeksi Iira, niin sitten voi lapselleen antaa nimen Iira eikä Ira.

Näin äitini teki, siis yritti. Halusi antaa mulle nimen Niina, mutta Nina olen :)

Pappi tähän siis syypää, mutta mitäpä väliä. Monelle nimi asiat tuottaa paljon tunteita.

Mumma kirjoitti:

Ira tulee kreikkalaisen rauhanjumalattaren nimestä. Miten se silloin voisi tarkoittaa vihaa?

Kyllä ne IRA:n tyypit aika vihaisia olivat 😞

Ruotsinkielisillä on nimi CIA. Mahtavaa!

Ketä kiinnostaa :D?

Vierailija kirjoitti:

Lausuisin kahdella, niin kuin Mia on Miia jne.

Minä olen aina mieltänyt että Ira on vain Ira.

Mutta aina jos tulee nimi Nea, Mia, Ida yms. Niin kysyn siltä nimenkantajalta itsessään sanotaanko yhdellä vai kahdella vokaalilla. Ei ole vaikeaa.