Miten lapsi oppii uimaan?

Kokeilkaa niitä lautoja, oppii oikean potkun. 

Joku juttu uintiasennossa nyt varmaan pielessä. Tässä pari vinkkiä:

- selällään uinti yleensä helpompi opetella, kun vaan oppii kelluttelemaan. Siinä tärkeintä on pitää kasvot pinnalla ja nostaa peppua kohti pintaa. Muu kroppa tulee sitten mukana.

- Kroolia tai rintaa uidessa isoin ongelma on yleensä se että pää on korostetusti pinnalla. Jos pää on notkolla niin että leukakin on pinnalla on pakostakin uintiasento silleen vino että jalat vajoaa pinnan alle ja sitten sitä ei pääsekään eteenpäin.

Laudalla kannattaa kokeilla aluksi potkujen harjoittelua ja itse pitää näyttää mallia. Joskus on helpompi aloittaa sukelluksilla.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 19:17"]

Mitenhän opettaisin 7-vuotiaan uimaan kunnolla? On käynyt alkeisuimakoulun ja kaksi kertaa alkeisjatkon, mutta ei vielä osaa uida kuin pari metriä. Ei halua mennä kolmatta kertaa alkeisjatkoon. Käydäänkö vain ahkerasti uimassa (oikeasti mahdollista kerran viikossa tai harvemmin)? Miten matkaa voisi treenata? Tuntuu, ettei lapsi pääse eteenpäin! Vaikka potkii ja heiluttaa käsiään.

[/quote]

Kellukelaudat on kyllä käytössä. Onko jotain tekniikkajuttua jota kannattaisi katsoa? Vai treenataanko vain sisukkaasti? Tyttö kyllä tykkää uimisesta, niin hallilla on kiva käydä. Kuinka kauan alkeisuimataidosta yleensä menee siihen että jaksaa uida vaikka 10m?

Mikähän se on edes nimeltään se alkeisuinti, mitä uimakoilussa on opetettu, koira? Sukeltamalla pääsee 5m, eli se sujuu paremmin. Selällään osaa vähän liukua, uppoaa kun vauhti loppuu.

Harmi kun en itse osaa tekniikkaa, enkä oikein osaa neuvoa :( toivottavasti tyttö tajuaa kun harjoittelee. 

Meillä täsmälleen sama juttu, mutta uija on poika :-). Voiskohan sellaisesta lötköpötköstä olla jotain apua? Tuleeko uimataito kuin pyörälläajo, yhtäkkiä naksahtaa oikein? Olen itsekin ymmälläni, kun en tiedä, miten opettaisin lastani.

Meillä on molemmat lapset oppineet, kun olen tehnyt sellaisen "uintikuurin". Noin viikon aikana ollaan käyty lähes joka päivä uimassa, kun ovat ensin osanneet uida sen muutaman metrin. Sitten yhtäkkiä oppivat ja uivat muutaman kymmennen metriä.

Ovat myös molemmat olleet innokkaita hyppyaltaasen hyppijöitä. Sieltä sitten uivat muutaman metrin reunalle. Aluksi olin vedessa auttamassa, mutta hilauduin vähitellen pois.

Molemmat lapset ovat oppineet nelivuotiaina uimaan. Mutta ollaan siis käyty paljon hallilla.

Harjoittelemalla oppii, mutta ethän vaadi lapselta liikoja, hänhän on vielä kovin pieni.

Meillä harjoittelu on kestänyt vuosia ja eteneminen on ollut tosi hidasta. Esiteini ei vieläkään ole mikään uimamaisteri. En tiedä, mistä kiikastaa, mutta harjoittelun ja opetuksen puutteesta ei ainakaan. Ei uimisen oppimiseen välttämättä ole mitään viisastenkiveä.

Uimakuuri kuulostaa hyvältä, pitää toteuttaa viimeistään kesällä! Kiitos vinkeistä, yhä saa kertoa kokemuksia! Ja hyviä muistutuksia myös toppuuttelijoilta. Jatketaan uimakäyntejä rennosti, toivottavasti joskus loksahtaisi :)

Meidän pojat kehitti uimataitoaan sillä, että annettiin niiden hypätä isoon altaaseen sieltä päästä (missä on nuorten lupa hyppiä) ja hypyn jälkeen kun pulpahtavat pintaan, niin siinä on pakko uida pari metriä portaille. Tuota tekivät viime kesänä, nyt onnistui koulun uimakoulussa 200 metrin uiminen. Toki ollaan koko talvi käyty 2 - 4 kertaa kuukaudessa uimassa, eli säännöllistä treeniä.

Meillä vähän sama juttu, tosin poika pari vuotta vanhempi. Itse tykkään ja osaan uida, mutta en tajua mikä pojan tekniikassa ei toimi. 

Kyllä meillä ainakin meni useampi vuosi tuosta alkeisuimataidoista kymmeneen metriin tai pariinkymmeneen, sitä kun tuossa jossain välissä kysyit.

Kyllä lapsi oppii uimaan. Tärkeintä on pitää hyvää mieltä yllä, ei pakkosuorittamista.

Suosittelen etelänmatkaa, siellä meidän 5 v oppi viime vuonna uimaan.

Itse opin uimaan kun liityin uimaseuraan ja ensimmäisenä opetettiin ettei veden alla tarvitse pitää nenästä kiinni siis nenään ei mene vettä jos ei vedä henkeä. Kun pääsin eroon pinnan alle joutumisen pelosta, niin olin vedessä kuin kotonani.

No eihän uimisessa oo kuse pinnallapysymisestä vaan siitä että nostaa välillä pään pintaan ja ottaa henkeä, sitten ui eteenpäin pinnan alla. 

Jos kerran sukeltaa hyvin niin keskittykää siihen miten välillä voi nousta pintaan hengittämään ja sitten taas sukeltaa eteenpäin. 

Kelluminen on tosiaan hyvä opetella, selällään ja toisaalta kilpikonnakelluntaa. 

pitää innostaa ja pitää hauskaa uimassa, lapsi treenaa siinä samassa, ei saa keskittyä matkaan. leikin lomassa ja uimaan 1-2 kertaa viikossa perheen kera. meillä lapsi kävi alkeisuimakoulun 2 viikkoa ja sitten ollaan  käyty uimassa silloin tällöin, ikää nyt just 6 vuotta ja ui noin 10 metriä. tykkää peuhata vedessä. olen miettinyt että onko vaikuttanut asiaan että käytiin vauvauinnissa aikoinaan.

pitää innostaa ja pitää hauskaa uimassa, lapsi treenaa siinä samassa, ei saa keskittyä matkaan. leikin lomassa ja uimaan 1-2 kertaa viikossa perheen kera. meillä lapsi kävi alkeisuimakoulun 2 viikkoa ja sitten ollaan  käyty uimassa silloin tällöin, ikää nyt just 6 vuotta ja ui noin 10 metriä. tykkää peuhata vedessä. olen miettinyt että onko vaikuttanut asiaan että käytiin vauvauinnissa aikoinaan.

uimakoulussa opetellaan ensin sukeltamaan, sitten selkäuinti ja vasta viimeisenä oikea uima-asento.  

Mä olen vienyt vauvasta lähtien omia (kolme) lasta uimahalliin, kaksi oli vauvaunnissa, kolmas vasta nyt 4,5 aloitti uimakoulun ja oppi jo uimaan. Sukeltaa ´paljon ja melkein koko ajan veden alla ja nyt jo osaa uida ns.normaalisti pää pinnan alla. Mikä on salaisuus? Joskus viikottaisetkin uintiretket uimalaan talvet ja kesät läpeensä. Kesällä lähes joka päivä uimarannalla, molemmat vanhemmat viedään lapsia uimaan. Lomilla uidaan 6-7h päivässä...Siis leikkiminen, innostuminen ja veden kanssa leikkiminen vauvasta lähtien on ruokkinut innostusta. Itse en ole uija missään mielessä. Menen veteen jos on kuuma ja hiki ja uin ok mutta vihaan halleja ja pelkäänkin vettä, syviä altaita ja kaloja :) Opin itse uimaan vasta 8v kunnolla. Arkajalka...mies taas kova vesipeto ja siksi halusinkin vauvasta lähtien opettaa lapsilleni kunnon ja vankan uimataidon. Elämäntaidon. Nyt yksi lapsista 7v on kilpauimari ja ui paremmin kuin isänsä. Vetelee voltteja vedessä ilman käsiä ja sukeltaa, ja ui perhosta ja ... ei voi kuin ihailla.

Tsemppiä teille ja vielä siitä uimakoulussa käymisestä.. ei kannata odottaa liikoja 1-2 kurssin käynnin jälkeen. Meillä kilpatyttöuimari veti n. 4 kertaa saman delfiinikurssin putkeen kun ei aikataulun vuoksi voinut edetä haihin (edistyneemmät). Tärkeintä on veden kanssa pelailu, tutustuminen ja luottamus opettajaan ja ehkä saada joku kaverikin ryhmästä, joka innostaa oppimista. Meillä on käyty uimakursseilla siis vuosia putkeen, viikon kahden kurssi ei olisi ikiniä riittänyt mihininkään! Kilpauimarimme on 9kk lähtien ollut melkein koko ajan uimakoulussa :)