Lue keskustelun säännöt.
MIKSI JOILLAKIN ÄIDEILLÄ ON NIIN KOVA TARVE KEHUSKELLA OMIA KASVATTAJAN TAITOJA?
28.02.2013 |
Olen itsekin ammattikasvattaja, ja joudun joka päivä nöyrtymään oman keskeneräiyyteeni ääressä- ei tuli mieleenkän kehuskella omia kasvattajantaitojaan muiden kuullen.
Hienoa tietysti, että joku kokee onnistuvansa, mutta eikö ne lapset kerro elämällään, elämänilollaan ja mahdollisilla pineilläkin onnistumisillaan enemmän kuin puhe.
Ja välillä epäonnistuu jokainen kasvattaja.Se on elämää.Ollaan suvaitsevaisia, pliz!
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuollaisella asialla kehuskelu on kovin epäilyttävää. Sillä kompensoidaan jotain, yleensä ikävää asiaa.
Vrt. esim. Anna Wahlgrenin, Felicia Feldtin tapaus. Yleensä näistä aina paljastuu jotain surullista taustalta.
Missä ja miten tämä tulee ilmi, ap?
vaikea sanoa. Mä olen ainakin tosi keskeneräinen, jopa huono. Väsynyt ja välillä äkäinen. Silti lapseni kaikkien logiikan lakien vastaisesti ovat ihan iloisia, keskiverto-normaaleja ja terveitä. Eivät ehkä minun ansiostani, vaan minusta huolimatta.