Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?

Juu, mielummin jättiterassi kuin nurmikko, jota hysteerisesti vahditaan ja nypitään ja seurataan korsien kasvua.

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuo ”itkevä lapsi” -maalaus 70-luvun muotia vai mistä ajalta? Ihan kammottava!

Kasarilla noita näkyi, vielä -90-luvullakin joissain kodeissa.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa tämä "kämppä" :

https://mold.etuovi.com/kohde/628384?sc=M1353131854&pos=3

Voi kuvitella, että 70-luvulla ollut ihan huikean moderni ilmestys. Nyt käytännössä ongelmajätettä.

Kulumisen jälkiä talon pinnoissa ei juurikaan näy, minkähänlaisella käytöllä lienee ollut.

Apua ! Näyttää ihan joltain leirikeskukselta.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon miettinyt koristeananaan ostamista. En yleensä "sorru" mihinkään tällaista, mutta olen miettinyt, mikä muu pieni asia sisustuksessa voisi olla yhtä leimallista 2010-luvulle. Haluaisin säilyttää jonkin ajan elemenetin. Noistakin varmaan  30 vuoden kuluttua maksetaan maltaita, kun ne ovat retroa. Ehkä string-hylly on toinen vastaavanlainen sisustuselementti, joka kuvaa tätä aikaa, mutta en usko, että siitä tulee mikään moderni klassikko. Lähinnä päätyvät mökkien saunojen pukuhuoneisiin.

2010-luku tullaan ikuisesti muistamaan kokovalkoisen sisustuksen, koristeananasten ja jättiperseiden vuosikymmenenä.

Eikös String-hylly ole jo klassikko?

Kyllä homehtuu.

Vierailija kirjoitti:

Mietelauseet seinillä

"No dancing. Except on tables."

Pitäiskö hypätä pöydälle jorailemaan kesken kahvien?

Buddha-patsaat sisustusesineinä (ei niillä, joiden uskontoon patsas liittyy). MAUTONTA.

Helvetin kallis ja ruma puuapina.

Metalliraamiset tuikkuastiat.. miten sen selittäisi. Siis sellaiset metallihäkkyrät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon miettinyt koristeananaan ostamista. En yleensä "sorru" mihinkään tällaista, mutta olen miettinyt, mikä muu pieni asia sisustuksessa voisi olla yhtä leimallista 2010-luvulle. Haluaisin säilyttää jonkin ajan elemenetin. Noistakin varmaan  30 vuoden kuluttua maksetaan maltaita, kun ne ovat retroa. Ehkä string-hylly on toinen vastaavanlainen sisustuselementti, joka kuvaa tätä aikaa, mutta en usko, että siitä tulee mikään moderni klassikko. Lähinnä päätyvät mökkien saunojen pukuhuoneisiin.

2010-luku tullaan ikuisesti muistamaan kokovalkoisen sisustuksen, koristeananasten ja jättiperseiden vuosikymmenenä.

Eikös String-hylly ole jo klassikko?

Joo, ei String-hylly ole mikään nykyajan tuotos, vaan se on suunniteltu 1949.

Parketti tai mikä tahansa puunvärinen kaluste. Hyi helv.

Verhot. Mitkä tahansa paitsi sälekaihtimet on vähän pakko olla.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaapa tämä "kämppä" :

https://mold.etuovi.com/kohde/628384?sc=M1353131854&pos=3

Voi kuvitella, että 70-luvulla ollut ihan huikean moderni ilmestys. Nyt käytännössä ongelmajätettä.

Kulumisen jälkiä talon pinnoissa ei juurikaan näy, minkähänlaisella käytöllä lienee ollut.

Onhan se aikansa lapsi, mutta ottaisin, jos tuolla päin olisin talon tarpeessa. Toki kaipaa remonttia, mutta aikansa tyyliäkin säilyttäisi soveliaasti.

Vastaan tähän, että sälekaihtimet, ne metalliset ikkunanväliin tarkoitetut. Ne vaan on niin järkyn rumat  (ankeat) ja lisäksi monet käyttävät niitä niin kovakouraisesti, että ne menevät rikki ja repsottavat. Ymmärrän, että ne ovat monen mielestä käytännölliset, mutta itse pidän ihan tavallisista kankaisista sivuverhoista, ja ne ajavat saman asian eli pimentävät tai estävät näkyvyyttä. Puiset, massiiviset kaihtimet ikkunalasin päällä eli sisällä huoneessa on ihan ok, mutta en mä niitäkään omaan kotiini ottaisi, kun eivät sovi tyyliin. 

Matot jotka kerää kaiken lian ja joita ei muisteta pestä. Mustat keittiöt synkkiä ja ankeita samoin mustat seinät. Ikivanhat ja kulahtaneet varjostinlamput. Luteiset vanhat sohvat.

Vierailija kirjoitti:

Vastaan tähän, että sälekaihtimet, ne metalliset ikkunanväliin tarkoitetut. Ne vaan on niin järkyn rumat  (ankeat) ja lisäksi monet käyttävät niitä niin kovakouraisesti, että ne menevät rikki ja repsottavat. Ymmärrän, että ne ovat monen mielestä käytännölliset, mutta itse pidän ihan tavallisista kankaisista sivuverhoista, ja ne ajavat saman asian eli pimentävät tai estävät näkyvyyttä. Puiset, massiiviset kaihtimet ikkunalasin päällä eli sisällä huoneessa on ihan ok, mutta en mä niitäkään omaan kotiini ottaisi, kun eivät sovi tyyliin. 

:DDDD Joku on hieman kateellinen kun ei ole varaa säläreihin.

Vierailija kirjoitti:

Ne Octimet oli ihan kauheita.  Mustaa luuposliinia, sinänsä jo kamalia ja epäkäytännöllisiä.  Kahvin juominen vaikeata siitä kupista, kun reunat oli kulmikkaat, kahvi valui omia aikojaan yli kun kuppia kallisti.  

Täysmusta keittiö on kauhea, jossain oli vielä sellainen täysin ilman mitään ikkunaa, jolloin siellä täytyy koko ajan pitää valoja.  Musta on kamalan hallitseva väri (jos se nyt edes on väri) ja vielä imee valon itseensä.  En tajua.

80-luvulla oli niitä tapetteja, joissa oli isot ornamenttikuviot ja ne oli jotenkin tummasävyisiä.  Olohuoneessa lasikantinen sohvapöytä.  Sitten piti olla musta nahkasohvakalusto ja tummaruskea messinkihelainen kirjahylly.  Siinä oli sitten joku tietosanakirjasarja, muutama muu kirja ja "hienoja" viinapulloja sekä ultima thule lasisarjaa.  Ultima thulesta tykkään vieläkin, mutta kaikki muu ihan kauheaa.  Silloin tietysti hienoa.

80-luvulla rakennettiin paljon rivitaloja, joissa oli pieniä ahtaita asuntoja kahdessa kerroksessa.  Paljon puupanelia.  Huoneet oli tosiaan pieniä ja sokkeloisia ja siellä oli jotain ihme puusäleikköjä muka tilanjakajina ja leveät portaat yläkertaan, jossa edelleen hyvin pienet makuuhuoneet.  Mutta onnellisia oli ne, ketkä sai sellaisen asunnon!  Sitä sitten sisustettiin edellä mainituilla kalusteilla.  

Minä, joka jouduin asumaan isossa kerrostaloasunnossa,  olin ihan katkeran kateellinen ystävälleni, joka sai tuollaisen hienon rivariasunnon.  Jos nyt pitäisi tästä omakotitalosta lähteä takaisin noista asunnoista jompaan kumpaan, menisin edelleen sinne kerrostaloon.  

Minulla on tumma sisustus ja voisin ihan hyvin ostaa mustan sohvan. Nyt on tällainen tummanharmaa, tosin ei kaikkein tummin mahdollinen. Toisaalta on myös paria eri väriä ja valkoistakin. Haluaisin tummat seinät, mutta täytyy suunnitella asiaa niin, etteivät huonekalut huku seinien väreihin.

Harvoin voi olla liian tumma sisustus.

Mikä tahansa sinänsä tyylikäskin esine muuttuu mauttomaksi ja karkeaksi kun sitä on joka huushollissa. Esim nämä metallijalkaiset muottiinprässätyt keittiötuolit ja vinoruutuiset beni ouarain matot ja aiemmin hittejä olleet mariskoolit ja lokkivalaisimet. Ja jos filosofisen tietämyksen suurin muoto on sisustystyynyn printti, ollaan aika nolossa jamassa.

Kellastunut mäntypaneeli

Vierailija kirjoitti:

Vastaan tähän, että sälekaihtimet, ne metalliset ikkunanväliin tarkoitetut. Ne vaan on niin järkyn rumat  (ankeat) ja lisäksi monet käyttävät niitä niin kovakouraisesti, että ne menevät rikki ja repsottavat. Ymmärrän, että ne ovat monen mielestä käytännölliset, mutta itse pidän ihan tavallisista kankaisista sivuverhoista, ja ne ajavat saman asian eli pimentävät tai estävät näkyvyyttä. Puiset, massiiviset kaihtimet ikkunalasin päällä eli sisällä huoneessa on ihan ok, mutta en mä niitäkään omaan kotiini ottaisi, kun eivät sovi tyyliin. 

Jollain on sama inhokki kun mulla😄 Minustakin sälekaihtimet on rumat, ja en ymmärrä miksi jotkut haluavat sellaiset sinne ikkunan väliin. Sitten eivät edes nosta niitä ylös vaan katselevat sitä säleiden viipaloimaa maisemaa.

Liika kliinisyys (betonipinnat teräksen ja valkoisen kanssa) kirkkaat päävärit varsinkin punainen ja keltainen ahdistavat, liian kylmä ja kirkas valkoinen led valaistus käy silmiin. Liika yrittäminen ärsyttää sisustuksessa. Se, että pistää omaa persoonaa kotiin on ihanaa. Marimekon kuluneimmat kuosit ja tummanruskea feikkiviilu seinillä on karsean tunkkainen yhdistelmä.

Tykkään neutraaleista luonnonväreistä, savenharmaa, hiekanruskea, turkoosin merenvihreä.

Itsellä kotona liian vähän tilaa ja rahaa, että saisi unelmien sisustuksen.

Semmoisissa kodeissa on kiva käydä, missä on heti sellainen kiva fiilis ja valaistus, huonekalujen sijoittelu ja toimivuus näkyy jo ovelta.

Typerät design esineet jotka eivät edes käytännössä toimi harmittavat.

Vierailija kirjoitti:

Valkoinen sisustus

Tämä. Miten pystyy elämään jos koko kämppä on valkoinen? Pitääkö olla koko ajan varpaillaan, ettei vahingossakaan likaa mitään. Lapsiperheitä ei ole hyvä kutsua käymään, koska lapset on kovia suttaamaan, illanviettoja on vaikea pitää, koska joku saattaa vahingossa kaataa viiniä jne. En todellakaan pystyisi asua kokovalkoisessa asunnossa.