Lue keskustelun säännöt.
Tapoin treffipalstat joksikin aikaa. Miksi se oman naisen löytäminen on niin pirun vaikeaa.
Plusa
04.03.2019 |
Niin,
tapoin (tai siis tauolle) muutamatkin netin treffipalstat taas. Niistä siis olen etsinyt naista elämääni, mutta on se vain hankalaa.
Saisiko mitään keskustelua aikaiseksi tästä, kun parisuhde vakavasti haussa, eikä meinaa osua kohdalle, vaikka kuitenkin niin moni (nainenkin) kuitenkin oman rakkaan haluaa viereen jakamaan arkea jne.
Kommentit (502)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n toivoma nainen (koulutettu/fiksu, urheilullisen vartalon omaava, mukava, nätti, spontaani, ei pikkulasten yh) on nainen, joka omassa ikäluokassan +- 10 vuotta saa valita parhaat miehet pinkan päältä. Ap ei ikävä kyllä kuulu niihin, ellei hänellä ole jotain miljoonaomaisuutta (400 000 € velaton omakotitalo ei melkein viiskymppisellä miehellä riitä tekemään häntä varakkaaksi).
Totta. Ylipäänsä jos on 40 + fiksu/kaunis/asiansa hoitava nainen jolla ei enää lapsia kotona - tai jopa lapseton - niin tästä naisporukasta on melkoinen kilpailu!
Ap, sinuna tinkisin tuosta lapsiasiasta. Sulla itselläsi on noinkin nuoria lapsia, joten kyllä sanoisin että sun täytyis hyväksyä se että naisellakin on. Ja onko se akateemisuuskaan niin tärkeätä jos nainen käy duunissa, hoitaa raha-asiansa kunnolla jne? Urheilullisuuden ymmärrän kyllä, en itsekään halua sohvaperunaa.
Niinpä ja taas kerran, voin hyvin joustaa kaikesta, kunhan pääpiirteet osuvat kohdilleen. En mielestäni ole kirjoittanut että ovat "minimikriteereitä", kuten suuhuni tuolla toisaalla jo ehdittiin laittamaan. Eivät ole minimikriteereitä, vaan toiveita ja asioita joihin kiinnitän huomiota ja jotka kuvaavat omaa elämääni ja elämäntilannettani.
Treffipalstoille olen kyllä kirjoittanut etsiväni samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa...... pitäisikö muka etsiä erilaisessa elämäntilanteessa olevaa, ehkä sekin OK, mutta näin minä tämän tein.
Mutta olen sen nyt oppinut, että olen antanut tahattomasti ymmärtää niiden olevan tiukkoja vaatimuksia, vaikka sitä en ole tarkoittanut. Tässä osaan jatkossa skarpata, toisaalta kyllä osa noista toki on myös dealbreikereitä. Mutta kokonaisuus ratkaisee.
ap
No kerro mitkä ne ehdottomat kriteerit naiselle nyt sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että naisen ruumiinrakenteen pitää olla hoikka tai sporttinen. Rajaa aika paljon pois niitä, jotka täyttävät muut kriteerit.
Eikö mies saa itse valita millaisen naisen haluaa? Mikä vttu teitä möhköfantteja oikein vaivaa kun olette ensimmäisenä aina tyrkyllä vaikka kukaan ei teistä ole kiinnostunut?
Möhkö tai ei mutta aapeen painoindeksi on 30 joten kukaan mannekiini tuskin kiinnostuu vaikka olisi mikä maratoonaritohtori aikuistuneine lapsineen.
Kukin meistä hakekoon puolisoa omalta tasoltaan, voipi jopa löytää! Kuten minäkin. Ekaks ihmettelin mitä mä tollaseen jäpikkään oon rakastunut kunnes tajusin ettei tässä nyt itsekään mitään 10/10 emäntiä olla :)
neito 48 v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen monasti pettynyt kun nainen onkin rupsahtanut nahkakinnastissinen kauhtana. Kuvassa eteerinen kaunotar, livenä jotain ihan muuta. : (
No on tässä ainakin se totuus, että kuviin ei voi luottaa. Osaan jo odottaa "7 vuotta vanhempaa" kun livenä tavataan. Itse en ole ainakaan käsitellyt kuviani, joskin myönnän että kuvat ovat muutamien vuosien ikäisiä, eivät ihan vuoden vaihteesta. Mutta senkin voi havaita siitä, että parta on kuvien mukana kasvanut 10 senttiä. Siitä voi jotain päätellä.
ap
Muutamien vuosien ikäisiä kuvia, miksi ihmeessä? Parta kasvanut 10 senttiä, eli kuvissa näytät pojaltasi. Ei näin. Tästä voi jotain päätellä.
Kirjoitin huonosti. Siis tuoreimmat kuvat tältä vuodelta, mutta vanhimmat parin vuoden takaa. Vanhimmissa vain muutaman millin arkisänki ja nyt on tuo 10 sentin parta.
ap
Onko tullut muuten mieleen hävittää se parta? Me 40+ ikäiset emme kaikki ole partafriikkejä, tosin osa on. Mutta nuorilla kundeillahan on monesti monenmoista partaa, ehkä nuoret tytöt tykkää parroista.
Itse en, en ole koskaan tykännyt.
Mä (edellisen sivun 39v) tykkään sängestä, sellaisesta joka on noin puoli senttiä, ettei raavi enää. Kokemukseni mukaan pitkästä parrasta tykkäävät vain rockari- ja mopotyypit.. Nämä on vaan enimmäkseen muita kuin urheilullisia akateemisia.
Apn vaatimukset on siis todella suuressa ristiriidassa oman olemuksen kanssa. Itse näyttää ilmeisesti pullealta mopoharrastajalta, mutta naisen pitäisi olla sporttinen akateeminen... Uskokaa pois näiden kahden leikkausjoukko on hyvin hyvin pieni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä jaksanut lukea koko ketjua läpi. Pari ensimmäistä sivua kuitenkin tiiivistää asian melko tarkasti, eli se mitä haluat on
-itseäsi nuorempi nainen, jolla on akateeminen koulutus, urheilullinen vartalo
-jos on lapsia, heidän pitäisi olla lähellä täysi-ikäisyyttä
-miellyttävä ulkonäkö, samankaltainen ajatusmaailma ja harrastuksia
Tiedätkö että tuollaisia on erittäin vähän? Vielä vähemmän niin että ovat sinkkuja, ja haluavat parisuhdetta SINUN kanssasi. Koska tuolla listalla (siihen voisi lisätä että pitää olla isotissinen, pitkätukkainen blondi) rajaat yli 90% naisista ulos keskustelusta.
t. Hieman reitevä, akateemisesti koulutettu, kahden alakouluikäisen äiti, jota ei todellakaan voisi vähempää kiinnostaa kaltaisesi mies
Entä sitten?
Jos naisella on haussa 40+ pitkä, raamikas, koulutettu, hyvässä työssä oleva liikunnallinen mies jolla on ns. pinkka kunnossa, tuolla rajaa yli 95% miehistä ulos. Ja nämä ovat aika tyypillisesti asioita joita naiset miehessä haluavat.
Ap kuitenkin osuu kriteereihin.Tämä.
Ollaanpa nyt realistisia. Naisten mukaan epäilemättä on niin ettei ap saisi vaatia mitään koska 40+ liikunnallinen ja koulutettu nainen on universumin tavoitelluin olento joka voi vaatia mieheltä kuuta taivaalta.
Ap on pitkä, raamikas (sitä useiden lähteiden mukaan halutuinta tyyppiä eli "built fat"), koulutettu, hyvätuloinen ja selkeästi asiansa kunnossa pitävä heppu. Sarjaa josta on ainakin pk-seudulla huutava pula, juurikin mitä tulee 35-45v koulutettuihin naisiin.
Minusta ap:n ongelma on markkinointipuolella, ja siinä hän meneekin totaalisesti metsään. Naiset ovat kertoneet ihan kautta linjan saaneensa kuvan miehestä joka etsii fitnessmissiä jolla on hyvä vartalo.
Olen itse lyhyt, naisten mielestä hintelä, ei-akateeminen, alle keskituloinen ja hädin tuskin liikunnallinen. Speksien osalta en lähelläkään ap:ta. Edellinen nainen jonka kanssa deittailin - hänen aloitteestaan - oli nelikymppinen, akateemisesti koulutettu, sivutoiminen liikunnanohjaaja ja entinen kilpaurheilija. Joskin kaukana fitnessmallista. Jos olisin ilmaissut etsiväni "urheilullista naista jonka olemuksessa se myös näkyy", hän olisi takuulla kiertänyt minut kaukaa.
Niinpä. Markkinapuolelle tässä on vetoapua saanut. Kiitos kaikille. Yllä olevan mukaisesti yllätyn itsekin. En tunnista itseäni ihan tuosta. Mutta siis kynä kauniiseen käteen ja rustaamaan uutta profiilitekstiä kevään korvalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka täällä jaksetaan tämän yhden jannun elämäntilannetta puida sivutolkulla? :D :D :D So what, jos pistit Tinderit säppiin, niin tekee välillä moni muukin tauon vuoksi, muttei siitä sivujen mittaisia keskusteluketjuja käydä. Olet random, hae mitä haet, miten siinä muut osaavat tilannetta muuttaa miksikään.
Niinpä, tällainen sosiaalisesti kömpelö oppipöpi on kuitenkin saanut ajattelulle ruokaa. Kiitän osallistujia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt, minkälaisen kuvan annat itsestäsi noilla treffipalstoilla? Itse tapasin muutamia naisia nettideittien kautta ja korvat punaisena sain kuulla, millaisia kokemuksia heillä on miehistä. Siksi monet naiset lukevat tosi tarkkaan kaiken, minkä itsestäsi kirjoitat. Jostain luin ohjeen, että omat kuvat / testit kannattaa luetuttaa jollakin tuttavalla, mielellään naispuolisella, niin tulee pahimmat ohilyönnit vältettyä.
Sitten vaan sinnikästä ja positiivista yrittämistä. Tosi asia on, että vain harva nainen vastaa, kirjoitit mitä tahansa, mutta silti pitää jaksaa olla iloinen ja pirteä tai näin ainakin itse kuvittelen. Näillä opeilla löysin hyvinkin nopeasti seuraa ja lopulta todella ihanan naisen, jonka kanssa suunnitellaan tulevaisuutta. Enkä todellakaan ole mikään casanova, vaan ihan normi suomimies ja vielä yli 50v. :)
Kiitos. No kyllä mä olentätä yrittänyt miettiä.
Voi kyllä olla, että saatan olla vähän "vaativa", vaikka en nyt lataakaan vaatimuksia kirjoitukseen. Ehkä jotain kuitenkin välittyy rivien välistä, eikä sekään niin huono ole. Treffeillä on jonkin verran käyty ja muutama vakava juttu on kyllä ollut hienoja kokemuksia. Melkein mutta ei ihan.
Itselleni harmillisinta on ollut se, että luulin jo löytäneeni elämänkumppanin viime vuonna, mutta kaatui .... naisen epäsiisteyteen. Arvostan itse siistiä ja rauhoittavaa asuntoa.
Omasta mielestäni en vaadi suuria, mutta joitain kynnyskysymyksiä kuitenkin minulla on.
ap
Ap, oot samantyyppinen kun mä, mut oon nainen. Oma ukko löytyi täysin yllättäen baarista. Kannattaa kokeilla. On siellä paljon tavallisia fiksujakin ihmisiä. Naamasta ja kropasta näkee jo näillä ikävuosilla jos on häppä maistunut liikaa.
Älä lähesty mitään ikipissiksiä, kyl senkin huomaa päällepäin ja jutellessa viimeistään.
Jep. Olen asunut nyt 1,5 vuotta sinkuna ja kerran olen ollut viikonloppuna viihteellä kaljakuppiloissa. Pissikset kierrän tietty. Joo, ehkä pitäisi kokeilla sitäkin kevään aikana aktivisemmin. Ei iha mun juttu, mutta osaan avata keskusteluita. Otan tästä vaarin.....
ap
Olen sama jolle kommentoit. Suosittelin siis tuota baaria :)
Ja kun sulle keskustelut/juttelu ei ole ongelma niin siitä vaan, et voi paljoa menettääkään.
Mä en itse oikein uskonut noihin treffipalstoihin. Niin paljon valehtelijoita tuli vastaan sekä naimisissa olevia, jopa lasten olemassaolot pimitettiin. Toki siellä on fiksujakin, ei sillä. Mutta liikaa tuli p** puhujia vastaan. Vähintään se valokuva oli todella vanha.
Ja se paljon puhuttu kemia... sen huomaa vain kun henkilön tapaa. Sitä nimittäin joko on tai ei. Ja jos ei ole niin kannattaa kiittää kohteliaasti ja jatkaa etsintää.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä hyvin mene jos 186cm AP:kaan ei pysty pariutumaan, mitä toivoa on sitten 168cm meikäläisellä, jolla on myös huonompi taloustilanne (ainakin vielä). Pitää varmaan varautua ikuiseen yksinäisyyteen :D
-M24
Olet tämän mukaan tuomittu ikuiseen masturbaatioon....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä hyvin mene jos 186cm AP:kaan ei pysty pariutumaan, mitä toivoa on sitten 168cm meikäläisellä, jolla on myös huonompi taloustilanne (ainakin vielä). Pitää varmaan varautua ikuiseen yksinäisyyteen :D
-M24
Joo ei mitenkään. Otan osaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä hyvin mene jos 186cm AP:kaan ei pysty pariutumaan, mitä toivoa on sitten 168cm meikäläisellä, jolla on myös huonompi taloustilanne (ainakin vielä). Pitää varmaan varautua ikuiseen yksinäisyyteen :D
-M24
Olet tämän mukaan tuomittu ikuiseen masturbaatioon....
ap
Sussa on marttyyriksi heittäytyjän vikaa. Ei hyvä piirre parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä jaksanut lukea koko ketjua läpi. Pari ensimmäistä sivua kuitenkin tiiivistää asian melko tarkasti, eli se mitä haluat on
-itseäsi nuorempi nainen, jolla on akateeminen koulutus, urheilullinen vartalo
-jos on lapsia, heidän pitäisi olla lähellä täysi-ikäisyyttä
-miellyttävä ulkonäkö, samankaltainen ajatusmaailma ja harrastuksia
Tiedätkö että tuollaisia on erittäin vähän? Vielä vähemmän niin että ovat sinkkuja, ja haluavat parisuhdetta SINUN kanssasi. Koska tuolla listalla (siihen voisi lisätä että pitää olla isotissinen, pitkätukkainen blondi) rajaat yli 90% naisista ulos keskustelusta.
t. Hieman reitevä, akateemisesti koulutettu, kahden alakouluikäisen äiti, jota ei todellakaan voisi vähempää kiinnostaa kaltaisesi mies
Entä sitten?
Jos naisella on haussa 40+ pitkä, raamikas, koulutettu, hyvässä työssä oleva liikunnallinen mies jolla on ns. pinkka kunnossa, tuolla rajaa yli 95% miehistä ulos. Ja nämä ovat aika tyypillisesti asioita joita naiset miehessä haluavat.
Ap kuitenkin osuu kriteereihin.Tämä.
Ollaanpa nyt realistisia. Naisten mukaan epäilemättä on niin ettei ap saisi vaatia mitään koska 40+ liikunnallinen ja koulutettu nainen on universumin tavoitelluin olento joka voi vaatia mieheltä kuuta taivaalta.
Ap on pitkä, raamikas (sitä useiden lähteiden mukaan halutuinta tyyppiä eli "built fat"), koulutettu, hyvätuloinen ja selkeästi asiansa kunnossa pitävä heppu. Sarjaa josta on ainakin pk-seudulla huutava pula, juurikin mitä tulee 35-45v koulutettuihin naisiin.
Minusta ap:n ongelma on markkinointipuolella, ja siinä hän meneekin totaalisesti metsään. Naiset ovat kertoneet ihan kautta linjan saaneensa kuvan miehestä joka etsii fitnessmissiä jolla on hyvä vartalo.
Olen itse lyhyt, naisten mielestä hintelä, ei-akateeminen, alle keskituloinen ja hädin tuskin liikunnallinen. Speksien osalta en lähelläkään ap:ta. Edellinen nainen jonka kanssa deittailin - hänen aloitteestaan - oli nelikymppinen, akateemisesti koulutettu, sivutoiminen liikunnanohjaaja ja entinen kilpaurheilija. Joskin kaukana fitnessmallista. Jos olisin ilmaissut etsiväni "urheilullista naista jonka olemuksessa se myös näkyy", hän olisi takuulla kiertänyt minut kaukaa.
Tämä kirjoittaja haluaisi lisätä että ap:n tyyliin naista etsiviä miehiä tuntuisi olevan useita.
Pinkka on periaatteessa kunnossa, mutta naista etsitään speksilistan kanssa ja mainostetaan omaa hyvyyttä vastaavalla tavalla. On talo, mökki ja kaikki exät sanoivat että olen hyvä seksissä. Haussa nuorempi vaimo joka osaa kokata ja on timmi. Ap ilmaisee toivomuksensa paremmin, mutta antaa melko samanlaisen kuvan ainakin tämän ketjun naisille.
Ihmettelin joskus miksi nämä sinänsä kelvolliset miehet etsivät tuloksetta naista, kun jopa minua lähestyi urheilullinen nainen ja pari nuorempaakin (minä 40+, he 26-29v). Omassa speksilistasssani ei ole kehumista, en ole seksijumala enkä edes omissa silmissäni täydellinen kumppani. Kaukana siitä.
Jospa se auttaa että haluaa ihan aidosti tutustua ihmiseen, ilman että koko ajan miettii kuinka monena päivänä viikossa tämä yksilö treenaa, tai ovatko mitat ja CV odotettua tasoa.
No niin tässä esimerkki miehestä joka vaikuttaa kiinnostavalta, ihan jo puhtaasti kirjoitustyylin perusteella. Ota ap opiksi.
Itsensä kehujat on täydellinen turn-off. Kato mulla on talo, mökki, vene ja mönkijä, seksissä takuutyydytys kaikki exät sai orgasmin aina !!! Hyi h...
Ap kerrot, että olet täydellisten naisten ympäröimä niillä juoksuporukkalenkeilläsi. Tosin siis ovat varattuja ja siten sinun ulottumattomissa. No ajatteleppa kun löydät nainen, joka ei osu ihan kriteereihisi, mutta jonka kanssa alat olemaan. Miltä hänestä tuntuu kun pidät muita naisia, ystävänaisiasi, paljon täydellisempinä kuin häntä? Ainakin riittämättömältä, ja se ei ole kiva tunne parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap mitä vikoja sinussa mielestäsi on? Nyt vaikutat vain itsensä kehujalta, kun luettelet kaikkia hienoja ominaisuuksiasi lähtien juoksuajastasi päättyen palkkaasi ja opiskeluryhmätyöneuvoihisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ap, uskon, että olet pohjimmiltasi hyvä tyyppi ja aloituksestasi virittynyttä keskustelua on ollut mielenkiintoista lukea.
Itselläkin on kokemusta nettideittailusta. Mietin tuossa, että jos olet parisen vuotta sitten hakenut seuraa netistä, niin olen saletisti törmännyt ilmoitukseesi jossain vaiheessa. Olen suurinpiirteinen samaa ikähaarukkaa ja aluekin täsmää.
Omalla kohdallani kävi niin, että tapasin kyllä ihan mukavia ja fiksuja miehiä. Muutamaa tapailinkin, yhtä vähän pidempään, tosin kaveripohjalta. Sem rakkauden löysin sitten kyllä tuttavien/ystävän kautta. Varmaan, jos olisin pitänyt kiinni aiemmista kriteereistäni, koko suhdetta ei olisi päässyt edes syntymään. Mutta tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi. :) Erovuuksista ja haasteista huolimatta ne hyvät puolet ovat niin hyviä, että en halua niistä luopua.
Olen samaa mieltä kuin muutama muukin kirjoittaja, että olet liian tiukka kriteereissäsi. On ok hakea yhteensopivuutta. Toisaalta - ainakin omien kokemusteni mukaan - niin mitä enemmän listalla on tosi yksityiskohtaisia toiveita, sitä vaikeampaa on löytää kumppania. Tai voi hyvin käydä niin, että tapaat ihmisen, jolla on suuri osa noista - mutta hänen kanssaan ei löydykään sitä yhteistä kemiaa tai hän ei ole kiinnostunut sinusta, vaikka sinä olisit hänestä.
Vaikutelma, joka teksteistäsi syntyy, on että olet tietyllä tapaa vaativa, ehkä jopa pedantti - epäsiisteys on dealbreaker, jonka suhteen et pysty joustamaan/tekemään kompromisseja. Myös tuo urheilullisuus, elämäntavat yms. yhdistettynä sihen, antaa vaikutelman pikkutarkasta ihmisestä. (Ja sitähän - ennakko-odotusten mukaan, insinöörit hyvin usein ovat) Olet myös hyvin analyyttinen ja jotenkin se yhdistettynä tähän kumppanin hakemiseen, ei oikein toimi. Ehkä juuri sen takia, että lähestyt asiaa järjellä ja jätät tunteen taka-alalle, vaikka kaikesta huolimatta se silti olisi sinulle se tärkein? Jotenkin ristiriitaista.
Itse, vaikka tykkään analysoida oikeastaan ihan kaikkea, en ole koskaan tehnyt erityisiä listoja, millaisen miehen kanssa haluan olla parisuhteessa. Ainoat - näistä en tingi - kriteerit ovat olleet se, että elämänarvot ovat riittävän samankaltaiset, huumorintaju (että sitä ylipäänsä on, tosikkoja en katsele millään) ja luotettavuus. Muut seikat ovat enemmän tai vähemmän neuvoteltavissa eli riippuvat kokonaispaketista. Jos vetovoimaa on ja toisen seurassa on helppo ja hyvä olla, on suhdepotentiaali olemassa.
Eli, vinkkini, on: jos sinulla ei ole kiire, katsele rauhassa. Deittailuun voi suhtautua rennosti, vaikka tavoite olisikin jotain vakavampaa. Toisaalta, jos tosissasi haluat parisuhteen ja rakkautta, voisitko laajentaa perspektiiviä ja tapailla myös niitä "ei niin sopivia"?
Kiitos hieno kirjoitus ja lähtökohtaisesti kaikki meni oikein analyysissäsi.
Parikommenttia
1. ristiriitaista että lähestyn järjellä ja kuitenkin tunne tärkeää => Lähestyn järjellä (joku puhuu kriteereistä), jotta arvomaailma osuisi kohdilleen. Toiveena että tuon jälkeen on vielä maailma pullollaan naisia, joista löytyy se yhteinen kemia ja rakkaus. Ehkä olen elänyt vääristyneessä maailmassa, sillä noilla arvoilla on suurin osa tuttavistani, joita ei siis niin vain löydykään laajemmalla otoksella. Tämä on ollut avartavaa.
2. Olen 1,5 vuotta sitten eronnut ja etsinyt kumppania. Tästä ajasta vain pienen osan netissä, sillä eräs nainen (joka sittemmin osoittautui... hmm tiedätte kyllä.) meinasi viedä sydämeni lopullisesti. Oikeastaan nyt viimeisten muutamien kuukausien ajan olen seurannut aktiivisesti markkinoita treffipalstoilla. Vetäydyin eilen pois niistä kaikista, kun alkoi "tympimään". Palaan varmasti kevään korvalla..... pupun korvalla .... markkinoille. Ellei nyt joku kaappaa ennen sitä.
3. Uskon voivani sanoa, että olen sosiaalinen, hauska ja mukava. Kanssani on helppo tuntea olonsa kotoisaksi ja rentoutuneeksi, sen palautteen olen saanut ja uskon siihen. Toki tämäkin kemia kysymys. Rohkeat saavat kokeilla!!
ap
Ensimmäiseksi sanoisin, että 1,5 vuotta on ihan hirveän vähän aikaa etsiä uutta kumppania. Ei tuossa ajassa ehdi edes oikein toipua erosta. Toiseksi taidat elää fitnesskuplassa, josta on vaikea nähdä ympärille ja irrottautua. Se on rasittava piirre kenessä tahansa ihmisessä. Tiedän tämän, sillä olen itse vähän sellainen ja mies harmittelee jatkuvasti, miten elämäni on alkanut enenevissä määrin pyöriä treenaamisen ympärillä. Siinä jää kiinteät pakarat kakkoseksi, jos toisen elämä on niin yksipuolista. En ikinä haluaisi itselleni miestä sieltä fitnesskuplasta, koska kyllähän se nyt rajoittaa elämää aika paljon. Onneksi mieheni pitää minulla jalat maassa ja muistuttaa, miten tärkeää on välillä olla sohvaperuna.
Kertoo paljon ihmisestä, jos vaatimuksena on parisuhteelle liikunnallinen elämäntapa. Se vain on rajoittunutta eikä anna miellyttävää ja älykästä kuvaa ihmisestä. Oleellista on löytää ihminen, jonka kainaloon on hyvä treenin jälkeen mennä nukkumaan.
Sinuna avartaisin hieman kriteereitäsi. Jos et ihan oikeasti pysty kiinnostumaan muista kuin liikunnallisista naisista, voisitko yrittää ajatella, että ajattelusi on hieman vääristynyttä. Että ei ole normaalia antaa urheilullisuudelle niin suurta painoarvoa elämässä. Kannattaa myös oma ero käsitellä huolella lävitse ja miettiä, mihin liitto kompastui, mitä olisit tehnyt toisin ja miten voisit itse toimia seuraavalla kerralla paremmin.
Itse hieman alle 40v naisena tosiaan haluaisin miehen, joka on hauska, mukava, empaattinen, taitava keskustelija ja argumentoija, spontaani, kiltti, älykäs, filosofinen ja luotettava. Uskon, että suurin osa naisista allekirjoittaa nuo samat toiveet.
Nuo viimeiset:
"haluaisin miehen, joka on hauska, mukava, empaattinen, taitava keskustelija ja argumentoija, spontaani, kiltti, älykäs, filosofinen ja luotettava"
lienevät vahvuuteni, ai ainakin itse haen juuri näitä asioita. Emme ehkä vainole päässeet siihen asti, kun ninkärkkäästi on tartuttu urheiluun ikään kuin pahana. Urheilen koska se ylläpitää elämä itsessäni ja toki nautinkin siitä.
Niin, nuo lainatut teksit löytyvät myös profiilistani. Haluisiko joku empaattinen nainen keskustella kanssani?
Ja taas keran totean, että yllätyn miten kriteereitäni tulkitaan tiukoiksi, vaikka koko ajan mainitsen että niistä joustetaan ja kuvaavat elämääni. Jostain kumpuaa tällainen halu ylitulkita minua
Avioero on hyvin selätetty. siitäkin jo kirjoitin, tulemme hyvintoimeen, eikä traumoja.
Fitnesskuplassa elämän tämän mukaan, ehkä niin, mutta on kuitenkin normaali osa elämääni ja haluisin sen sellaisena pysyvän myös uudenkumppanin kanssa. Ja vielä pitäämkirjoitta, että tämä keskustelu on nyt rakentanut minulle fitnesskuplaa, mielestäni en ole ja elä kuplassa , vaan olen iloinen kuntoitolija.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olisi nainen, ilmoitus voisi olla tyyliin:
Pitkä (169cm) 34v akateeminen nainen hakee pitkää ja akateemista kumppania.
Olen myös hyvätuloinen (bruttopalkka kaupungin sotesuunnittelijana 3 412,50€/kk eikä tässä huomioida lomarahoja) eli toivoisin vastaavan tason ammattia sinultakin.
Kaverit aina sanovat että olen hauska, eli tältä osin varmasti kelpaisin monelle.
Jos kiinnostuit, laita viestiä. En minä pure heh heh :) ;) :D
Jos 169 cm nainen on pitkä niin oonko mä, 176 centtinen sitten lyhyt ;) Sori saivartelu mut oli pakko. ;)
Urheilen kyllä niin käsittämättömän paljon mutta akateemikko en ole, paitsi no, serkku yritti kerran lääkikseen mutta ei päässyt. Itse asuin kerran 4 kilsan päässä kaupunkimme yliopistosta ja kävin siellä kerran kahvilla. Olen ihan amistyttöjä, hoitanut asiani, on kämpät, autot ja tolleen eli en ole mikään yhteiskunnan pudokki :)
Lapsia ei ole. Miten muuten te lapselliset miehet suhtaudutte lapsettoman naisen kanssa vakavaan seurusteluun näin teoriamielessä - jos lapset on sulla kuitenkin joka toinen vkl, ja uusi nainen siis asuu sun kanssasi, miten handlaat sen että uus muidu viihtyy kun Vilipetteri 3v ja Idamarjukka 15v siinä touhuaa lasten jutskiaan? Miten siinä kuviossa viihtyy tämä uusi nainen 34v? Jääkö hän täysin paitsioon isäviikonloppuina? En jaksa mitään vaippa- ja muumitouhuja.
Sinkkuunnuin tossa just ja mietin pitäisikö laittaa ilmoitus, ei ole noista kokemusta, kuten ei isämiehistäkään, kannattaako jättää isämiehet väliin vai kykenettekö te ottamaan huomioon lapsettoman naisen? Mulle on tärkeää tehdä yhdessä kaikkee kivaa :) Voi olla että tässä katselen ensin hiukan ennenkuin alan katsella uutta ylkää.
Vierailija kirjoitti:
Ap kerrot, että olet täydellisten naisten ympäröimä niillä juoksuporukkalenkeilläsi. Tosin siis ovat varattuja ja siten sinun ulottumattomissa. No ajatteleppa kun löydät nainen, joka ei osu ihan kriteereihisi, mutta jonka kanssa alat olemaan. Miltä hänestä tuntuu kun pidät muita naisia, ystävänaisiasi, paljon täydellisempinä kuin häntä? Ainakin riittämättömältä, ja se ei ole kiva tunne parisuhteessa.
Tai sit teet niin että isket varatun!!! Kakkia tulee niskaan parista ilmansuunnasta jkv mutta jos et vaan välitä niin... ? Toki siinä ottaa pienen riskin, tämä nainen voi jonkun ajan päästä tehdä samat sulle mutta mikä jottei?
Kerran sen itse tehnyt ja ainakin melkein kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostat kuvauksiesi perustella aika tavalliselta suomalaiselta mieheltä. Joita on 13 tusinassa. Miksi sinulle ei kelpaa tavallinen nainen?
Etsimäsi (vaatimasi) nainen on vastine sille lentäjäkirurgille tai juristipalomiehelle, jota jotkut naiset etsii ja ihmettelee, miksi ei löydy parisuhdetta.
Minun kaltaisiani on 13 tusinassa ja samalla kun kuvaan itseäni ja toivon samankaltaista elämäntilannetta ja toteutettuja elämänarvoja ja elämäntapoija, olenkin "lentäjäkirurgi".
En ole missään kohtaa kirjannut toiveeksi mitään, mikä ei kuvaisi omaa elämäntilannettani ja itseäni. Siitä kai olisi hyvä lähteä rakentamaan, ajatellin. Mutta toki tämän keskusteluketjun perusteella pitänee ajatella asiaa toisella lähestymisellä.
Minun kaltaisiani naisia vastinkappalleeksi ei ole (tai siis tosi vähän?), eikä ole välttämättä tarvettakaan, varmasti mukavia elämääni mahtuvia naisia löytyy toisenlaisellakin lähestymistavalla. Koitan jalostaa ajatusta.
Kiitos, on ollut avartavaa.
ap
Olen eri, mutta koska muiden sanomana ei ole mennyt perille, niin pieni kertaus ratapölkyn avustamana lienee paikallaan. Ensiksikin: se tavallinen tarina menee suunnilleen siten, että lasten ilmestyttyä kuvioihin naisen ura, opinnot ja harrastukset alkavat sakkaamaan ja pahasti. Siksi perheellistyneitä naisia samoilla meriiteillä kuin sinun on hyvin vähän, ainakaan vapailla markkinoilla. Kuka nyt haluaisi päästää menemään miehen, joka rehellisesti tekee puolet? (Paitsi exäsi, ilmeisesti.) Toiseksi, naisista löytyy hyvin vähän yhtä urheilullisia kuin sinä, ihan ymmärrettävistä syistä. En minäkään etsi miestä, joka painaa vähemmän kuin minä taikka imettää, vaikka sellaisia on olemassa. Kolmanneksi, kauniit naiset kelpaavat vähän kaikille. Sä oot varmaan ihan mukava kaveri, mutta kyllä sä paksupäinen oot.
Juuri näin. Minä olin urheilullinen, älykäs, hyvävartaloinen akateeminen nainen. Sitten menin naimisiin mielestäni fiksun, akateemisen, urheilullisen miehen kanssa. Harrastettiin yhdessä ja elettiin hyvää elämää. Saatiin lapsia. Mitenkä kävi? Mies jatkoi urheilullista elämäntapaansa ja häipyi hikilenkilleen tai poikien sählytreeneihin tai sulisvuorolle joka ilta. Minä en päässyt enää kertaakaan harrastamaan liikuntaa enkä urheilua, koska mies itsekkäästi piti kiinni omista töistään ja omista harrastuksistaan ja mummoja ja kummenja meillä ei ollut hoitamassa. Enpä sitten päässyt eroon raskauskiloistanikaan, kuntoni tietenkin romahti, muutuin plösöksi. Sinnittelin siinä avioliitossa siihen saakka että lapset oli yli 10-vuotiaita. Hoidin ison osan hotitöistä, lasten läksyauttamisista, lasten harrastuskuljetuksista jne niin en edelleenkään päässyt palaamaan urheilulliseen elämäntapaan (jota siis exäni jatkoi koko ajan), ja kaiken "pyörittämisen" aiheuttama stressi ilman vapaa-aikaa lihotti lisää. Sitten kun erosin niin tämä viikonloppuiskä kyllä piti lapsia ne jokatoisetviikonloput, mutta silloin minä jouduin tekemään rästitöitä, koska työni on vastuullista. Se tästä urheilullisesta akateemisesta naisesta. Akateeminen olen tosin yhä, ja satun olemaan mukava, lämmin, hyvä sängyssä, ja monella muullakin tapaa ihana ja miesten mieleen. Urheilullista miestä en ikinä enää ota.
Meillä ei exän kanssa moisia ongelmia ollut. Hän sai aikansa urheiluun avustuksellani.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä hyvin mene jos 186cm AP:kaan ei pysty pariutumaan, mitä toivoa on sitten 168cm meikäläisellä, jolla on myös huonompi taloustilanne (ainakin vielä). Pitää varmaan varautua ikuiseen yksinäisyyteen :D
-M24
Pituus ei ratkaise läheskään kaikkea eikä myöskään tulotaso, tärkeintä on persoonallisuus ja asenne.
https://www.voice.fi/suhteet/a-75332
9 syytä miksi lyhyet miehet ovat seksikkäämpiä kuin pitkät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostat kuvauksiesi perustella aika tavalliselta suomalaiselta mieheltä. Joita on 13 tusinassa. Miksi sinulle ei kelpaa tavallinen nainen?
Etsimäsi (vaatimasi) nainen on vastine sille lentäjäkirurgille tai juristipalomiehelle, jota jotkut naiset etsii ja ihmettelee, miksi ei löydy parisuhdetta.
Minun kaltaisiani on 13 tusinassa ja samalla kun kuvaan itseäni ja toivon samankaltaista elämäntilannetta ja toteutettuja elämänarvoja ja elämäntapoija, olenkin "lentäjäkirurgi".
En ole missään kohtaa kirjannut toiveeksi mitään, mikä ei kuvaisi omaa elämäntilannettani ja itseäni. Siitä kai olisi hyvä lähteä rakentamaan, ajatellin. Mutta toki tämän keskusteluketjun perusteella pitänee ajatella asiaa toisella lähestymisellä.
Minun kaltaisiani naisia vastinkappalleeksi ei ole (tai siis tosi vähän?), eikä ole välttämättä tarvettakaan, varmasti mukavia elämääni mahtuvia naisia löytyy toisenlaisellakin lähestymistavalla. Koitan jalostaa ajatusta.
Kiitos, on ollut avartavaa.
ap
Olen eri, mutta koska muiden sanomana ei ole mennyt perille, niin pieni kertaus ratapölkyn avustamana lienee paikallaan. Ensiksikin: se tavallinen tarina menee suunnilleen siten, että lasten ilmestyttyä kuvioihin naisen ura, opinnot ja harrastukset alkavat sakkaamaan ja pahasti. Siksi perheellistyneitä naisia samoilla meriiteillä kuin sinun on hyvin vähän, ainakaan vapailla markkinoilla. Kuka nyt haluaisi päästää menemään miehen, joka rehellisesti tekee puolet? (Paitsi exäsi, ilmeisesti.) Toiseksi, naisista löytyy hyvin vähän yhtä urheilullisia kuin sinä, ihan ymmärrettävistä syistä. En minäkään etsi miestä, joka painaa vähemmän kuin minä taikka imettää, vaikka sellaisia on olemassa. Kolmanneksi, kauniit naiset kelpaavat vähän kaikille. Sä oot varmaan ihan mukava kaveri, mutta kyllä sä paksupäinen oot.
Juuri näin. Minä olin urheilullinen, älykäs, hyvävartaloinen akateeminen nainen. Sitten menin naimisiin mielestäni fiksun, akateemisen, urheilullisen miehen kanssa. Harrastettiin yhdessä ja elettiin hyvää elämää. Saatiin lapsia. Mitenkä kävi? Mies jatkoi urheilullista elämäntapaansa ja häipyi hikilenkilleen tai poikien sählytreeneihin tai sulisvuorolle joka ilta. Minä en päässyt enää kertaakaan harrastamaan liikuntaa enkä urheilua, koska mies itsekkäästi piti kiinni omista töistään ja omista harrastuksistaan ja mummoja ja kummenja meillä ei ollut hoitamassa. Enpä sitten päässyt eroon raskauskiloistanikaan, kuntoni tietenkin romahti, muutuin plösöksi. Sinnittelin siinä avioliitossa siihen saakka että lapset oli yli 10-vuotiaita. Hoidin ison osan hotitöistä, lasten läksyauttamisista, lasten harrastuskuljetuksista jne niin en edelleenkään päässyt palaamaan urheilulliseen elämäntapaan (jota siis exäni jatkoi koko ajan), ja kaiken "pyörittämisen" aiheuttama stressi ilman vapaa-aikaa lihotti lisää. Sitten kun erosin niin tämä viikonloppuiskä kyllä piti lapsia ne jokatoisetviikonloput, mutta silloin minä jouduin tekemään rästitöitä, koska työni on vastuullista. Se tästä urheilullisesta akateemisesta naisesta. Akateeminen olen tosin yhä, ja satun olemaan mukava, lämmin, hyvä sängyssä, ja monella muullakin tapaa ihana ja miesten mieleen. Urheilullista miestä en ikinä enää ota.
Meillä ei exän kanssa moisia ongelmia ollut. Hän sai aikansa urheiluun avustuksellani.
Vainiin. Mutta eksääsi et ole nyt ottamassa takaisin vaan etsimässä uutta naista. Kerroin vain sinulle raadollisen todellisuuden naisten elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän harmittaa itseäkin, että kumppanin suhteen ei ole vielä onnistanut, vaikka olen ap:tä huomattavasti nuorempi. Nyt jo toisaalta miettii, että kannattaa unohtaa ainakin hetkeksi netin treffipalstat, keskittyä omaan hyvinvointiin, ja jos ja kun se oikea osuu kohdalle ihan ihmisten ilmoilla, niin sitten. Jokseenkin vain harmittaa, että etenkin monet ikäiseni nuoret naiset (en nyt yleistä) tuntuvat päätyvän sellaisten tyyppien seuraan, jotka kohtelevat huonosti, on päihde-/peliongelmaa ja pettävät sen kun ehtivät kun ajattelevat lähinnä aivojensa sijaan sillä toisella. En itse ole väkivaltainen, pidän itsestäni hyvää huolta ja uskollisuus on minulle umpimonogamistina aivan kaikki kaikessa, mutta edelleen etsin sitä sopivaa ihmistä rinnalle. Noh, eiköhän se joku päivä löydy!
Aika samoilla sanoilla menen. Ehkä siksikin olen kirjoittanut profiiliini paljon itsestäni ja hieman odotuksistani että ne antaisivat kuvan vastuuntuntoisesta ja "kunnollisestakin" miehestä. Parin muodostuksessa kyllä helposti menevät ohi ne jännittävät ja vapaudenkaipuiset, hieman impuliivisetkin nuoremmat yksilöt. En kuitenkaan ole sitä korostanut, vaikka itsekin haluisin naisen, joka on villi ja viriili ja vie minut paikkoihin ja tekee "paheellisia epäsovinnaisia juttuja". En itsekään ole kaikkein sovinnaisin ja saatan kulkea hieman omaa polkuani, kun luotan tekemiseeni.
Kuitenkin arvostan vastuuntuntoa ja haluan uskoa, että ikäiseni naiset jo osaavat arvostaa luotettavuutta ja turvaa ja arjen toimivuutta, vaikka yhtään en pistä vastaan, jos minut repäistään johonkin jännään. Voin olla myös epäsovinnainen ja rikkoa rajoja,.....hmmm... siksipä sellainen palkanlaskija/kirjanpitäjä ammatiltaan ei ehkä ole minulle sopiva kumppani. Tämä pitäisi varmasti jatkossa huomata tuoda esiin. Taas kategorisoin, mutta ajatus oli tärkein, se ehkä välittyi.
Niin.... voisin vaikka osallistua "nakukymppiin", jos joku veisi. Tämä siis mielikuvana siitä, mitä epäsovinnaisuuteni voisi tarkoittaa. Jos ette tiedä mikä on nakukymppi, googlatkaa. Muita "perversioitani" en tässä avaa ; )
ap
Kerro nyt samalla kaikki. Samoin muutkin ammatit, jotka eivät kelpaa.
Luulet itsestäsi liikaa.: )
Olen kirjanpitäjä. En todellakaan ole mikään nutturapää harmaa hiiri. Asuin 6v avoliitossa miehen kanssa joka oli ammatiltaan varastomies eli tällainen perusammatti. Kyllä se olin minä joka ehdotin kaikkea hullua ja niihin myös usein mentiin. Mies oli rauhallisempi ja maltillisempi, hurjin hänen ehdotus saattoi olla leffaan meno tavallisena maananataina kun mä oon taas sellanen adhd ettei mikään riittänyt :) mies kulki kiltisti matkassani tuon 6v mutta sitten pälli levisi ja oli pakko saada jatkaa yksin.
Duunit hoidan hyvin mutta muuten on aika levontonta ja ikää on jo 38 että tuskin rauhoittuu. Lapset ei kärsi koska niitä en ole tehnyt. Harrastan urheilua enkä dokaa liikaa eli terveys on fyysiseltä puolelta kunnossa mutta henkinen puoli taas voi olla mielipideasia ;) En hae uutta miestä, ei tällaisen samanlaisenkaan kanssa homma toimisi - eli jos löytyisi uusi mies melkein sen tarvitsisi olla sitten sellainen myös kiltti joka tulee kaikkeen hulluun mitä keksin. Ja ei lapsia kiitos hänelläkään.
En ole akateeminen maratoonari.
Niinpä. Olen käyttänyt muutamia kertoja mielikuvia, jota tietysti itseensä osuen särähtää, siis anteeksi. En tarkoittanut olla ihan sanatarkka ammattinimikkeissä tai muutamassa muutamassa, jos olen kirjoittanut.
Niinpä, tämäkin yllä oleva kirjanpitäjä voisi osoittautua kultakimpaleeksi.... siis itselleni.
ap
Saat sori :)
Toki tiedän että moni kirjanpitäjä on aika hillitty ja rauhallinen että sikäli ymmärrän vertauskuvasi.
Niinpä. Olen käyttänyt muutamia kertoja mielikuvia, jota tietysti itseensä osuen särähtää, siis anteeksi. En tarkoittanut olla ihan sanatarkka ammattinimikkeissä tai muutamassa muutamassa, jos olen kirjoittanut.
Niinpä, tämäkin yllä oleva kirjanpitäjä voisi osoittautua kultakimpaleeksi.... siis itselleni.
ap