Miksi miehet eivät hoida asioita puhumalla, vaan odottavat, että naisen on pakko raivostua?

Tämä olikin taas sellainen ketju, jossa saa yleistää. No tietenkin saa, kun puhutaan miehistä negatiivisesti. 😂

Seuraamuksia, ei raivoilua.

Päätä mikä seuraamus on suhteessa ärsyttävään asiaan ja toteuta se.

Ihminen joka ei saa raivoksi yltyvästä puheesta selvää tarvitsee selkeitä toiminnallisia ratkaisuja ja reiluuden vuoksi myös avointa kommunikaatiota siinä sivussa.

Saattaa toki johtaa eroon, mutta sinähän et halua suhdetta jossa muutosvoima tuhlataan keskinäiseen kinasteluun, eikö niin?

Menkää pariterapiaan. Joskus miesten kanssa on pakko, että on ns. Kolmas osapuoli keslustelussa, koska muutem miew ei kuuntele, ota tosissaan tai aloittaa itse hullun raivoamisen tai muun ns. Marttyyri asenteen. Miehet haluavat aina olla oikeassa ja ns. Päättää asioista. Miesten kanssa kannattaa toimia niin kuin narsistien ja psykopaattien kanssa. Eli miettiä miten saat tärkeän asian ujutettua heidän päähän, että he luulevat itse keksineen sen. Itseasiassa lapsille tehdään ihan samalla tavalla esim. Tuntuu, että Jani-petteri on kipeä. Varmaan jotain vitaamineja tarvitsisi. Mitähän pitäisi tehdä? Sitten miehen päässä syttyy lamppu ja lähtee apteekkiin ja kauppaan hakemaan vitamiineja ja appelsiineja xD ns. Positiivinen manipuloiminem. Mies ei kestä suoria käskyjä tai kehotuksia naisilta. Se on se ongelman ydin. Elu aloita kekustelu näin, lapsemme vaikuttaa surulliselta kun x on kylässä.

Vierailija kirjoitti:

Seuraamuksia, ei raivoilua.

Päätä mikä seuraamus on suhteessa ärsyttävään asiaan ja toteuta se.

Ihminen joka ei saa raivoksi yltyvästä puheesta selvää tarvitsee selkeitä toiminnallisia ratkaisuja ja reiluuden vuoksi myös avointa kommunikaatiota siinä sivussa.

Saattaa toki johtaa eroon, mutta sinähän et halua suhdetta jossa muutosvoima tuhlataan keskinäiseen kinasteluun, eikö niin?

Mikä seuraamus sitten? Nyt seuraamuksena on jo se, että mies saa olla kahden lapsen yh.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis olette eronneet ja miehesi luona lappaa joku tyttö, joka ei ole lastesi kaveri? Etkö voi vaan puhua miehelle, ettet pidä, että tuo tyttö käy siellä?

Kuinka paljon mahtaa olla sitä, että koet jotain lapsuuden traumaa siitä, että ylitsesi kävellään ja siksi olet niin raivona miehelle?

On varmaan siitäkin kysymys. En vain ole koskaan esittänyt mitään traumatonta tyyppiä. Se ei toki velvoita miestä ymmärtämään, mutta ärsyttää se, että se ei ymmärrä. Edes niin, että vain pahoittelisi heti. Sama kaikessa, kaikki, mistä pahoitan mieleni mies ei vain voi vahingossakaan pahoitella.

Ap

Ei kai se voi koko ajan olla pahoillaan siitä, että sä olet jostain pahoillasi.

Voi olla. Ei parisuhteessa tarvitse itse kokea tai tmmärtää, miksi toiseen sattui, että voi osata tai opetella lemaan pahoillaan. Ja osoittaa se. Se voi olla raskasta, mutta itsepähän siihen lähti. Olen kyllä aina pahoittanut mieleni helposti, jos vastapuoli ei pahoittele aiheuttamaansa loukkausta .

Aikaisemmin vain en saanut oikeutusta kokemuksilleni, eli minun piti uskoa, että olen liian herkkä ym. bullshittiä. Se on vain kylmien ihmisten tapa olla välittämättä toisten mielistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Seuraamuksia, ei raivoilua.

Päätä mikä seuraamus on suhteessa ärsyttävään asiaan ja toteuta se.

Ihminen joka ei saa raivoksi yltyvästä puheesta selvää tarvitsee selkeitä toiminnallisia ratkaisuja ja reiluuden vuoksi myös avointa kommunikaatiota siinä sivussa.

Saattaa toki johtaa eroon, mutta sinähän et halua suhdetta jossa muutosvoima tuhlataan keskinäiseen kinasteluun, eikö niin?

Mikä ihme voisi olla seuraamus tällaisesta? Näitä seuraamuksia olen miettinyt, että haluankin antaa, että tajuaisi, että elämä kurjistuu sillä koko ajan, että ei kuuntele, mitä sinulle sanotaan.

Ap

Naiset haluavat puhua vain kun toinen on väärässä. Jos itsessä vikaa, niin kaivellaan vanhoja tai haastetaan riitaa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset haluavat puhua vain kun toinen on väärässä. Jos itsessä vikaa, niin kaivellaan vanhoja tai haastetaan riitaa.

Helposti se on näinkin. Miehet on kyllä kivoja ja kilttejä siinä, etteivät nipota niin monesti, mutta saahan sitä asioista sanoa, kunhan osoittaa samalla että on minun puolellani. Miestä ei sen sijaan tunnu hetkauttavan se, millä puolella olen sanoessani asioista. Ei silti osaa tajuta mun tunteita ja olla pahoillaan ja osoittaa sitä.

Ap