Haluaisin vaihtaa elämääni kuukaudeksi jonkun akateemisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 10:59"]

[/quote]

Mä olen aina ottanut kaiken avun vastaan mitä olen saanut.

[/quote]

siis oppimisvaikeus minulla on ja on sitä tullut useasti ammatinvalintapsykologin kanssa asioita selviteltyä mutta eipä ole apua saanut.

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 10:25"]

      Jäi vähän epäselväksi, oletko apua ottanut/saanut:)      [/quote]

No olen käynyt ammatinvalintapsykologilla useasti ei siitä apua ollut,käynyt opolla,aikuiskoulutussuunnittelijalla ja vaikka kellä mutta ei niistä ole ollut apua.

Ootko joskus tehnyt jotain töitä? Esimerkiksi mulle tulee mieleen että siivoustyö voisi sopia, jos kotonasi osaat siivota. Tein kotisiivouksia pari vuotta sitten, se oli ihan mukavaa vaikka kotona olen laiska siivoamaan... Olin perheyrityksessä töissä, päivät eivät olleet kovin pitkiä eikä aikataulua vedetty äärimmäiseksi. Eihän siitä hirveästi palkkaa saa, mutta ainakin oli työkavereita ja työyhteisö johon kuulua. Joillakin työntekijöillä oli koulutus alalle, mutta useammilla ei. Siellä oli töissä sekä akateemisia että peruskouluun opiskelut jättäneitä, ja ei kaikki olleet ihan niitä terävämpiä kyniä, mutta tunnollisia työntekijöitä siinä missä muutkin. Tai sanotaanko että joillekin oli vaikeaa omaksua esimerkiksi perehdytyksen aikana pesuaineiden käyttöohjeita, mutta ehtihän he sitten harjoitella. Toki siivoushommien aloittamiselle voi olla joku fyysinenkin este, selkäongelmat esimerkiksi.

Mä voisin olla kotirouvana kuukauden, mutta jos vaihdettaisiin niin sun pitäisi

-pitää yksi luentokurssi yliopistolla

-kirjoittaa yksi tieteellinen artikkeli loppuun (johdanto, menetelmät ja tulokset valmiina)

-auttaa yhden ison tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa

-tehdä & korjata 2 tenttiä

Haluatko vielä kertoa millaisissa tilanteissa ne ongelmat sulle tulee? Onko vaikea hallita kiirettä tai useaa asiaa yhtä aikaa, tai minkälaisten asioiden oppiminen on vaikeinta?

Ap on tehnyt lukuisia aloituksia tästä aiheesta. Ei kannata ehdottaa mitään, sillä silloin kuulette vain litanian niistä fyysisistä vaivoista mitä hänellä on. Tuo heikkolahjaisuudesta kerta kerran jälkeen toitottaminen kielii ennemminkin psyykkisistä ongelmista kuin mistään todellisista älyllisistä puutteista. Ammattikoulun pääsee läpi tuetusti myös heikkolahjainen, mutta koska todellisuudessa ap ei ole sellainen, kyse on jostain ihan muusta.

hahaa! "mulla on vaikeempaa ku sulla!" "no mut mulla on vielä vaikeempaa!!" pölvästit. ruikutus seis ja hävetkää. Teille on annettu lahjaksi elämä ja kiittämättömänä mussutatte... jos ei kelpaa ni hyppää jokeen...

Minulla on myös oppimisvaikeuksia, ja olen pyytänyt niihin apua monesta paikasta. Kaikkialla on sama vastaus: ei diagnoosia, ei apua. Tai apua saa, mutta se maksaa niin paljon ettei minulla ole siihen varaa. Otin yhteyttä ammatikoulun opoon, joka kohautteli olkiaan. Otin yhteyttä mielenterveystoimistoon, että voisivatko he neuvoa mihin soittaa, mutta he käskivät katsoa netistä. Kaupungilta sanottiin, että pitäisi ensin olla koulussa, että saa heiltä jotain apua (ja pitäisi olla alaikäinen!). 

En pääse kouluun, koska minulla on niin surkea todistus.

Itsenäisestä opiskelusta ei tule mitään, koska en opi mitään ilman apua eli nuemeroiden korotttaminen ei onnistu. Lähin kansanopisto on 100km päässä, jossa siis korotetaan numeroita paikan päällä.

En ole kamalan tyhmä, mutta en myöskään opi mitään. Kukaan ei auta. Mitä minun teidän mielestänne pitäisi tehdä? Työkkärin koulutuksia varten pitää olla työkkärin listoilla, se tarkoittaa kuntoutustuen menettämistä, ja kun paikka ei olisi edes varma, en uskalla ottaa riskiä. Tosin työkkäristä eivät ole vastanneet kyselyyni siitä, kuka auttaisi minua niissä koulutuksissa.

Tosi kiva, hei!

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 11:33"]

Mä voisin olla kotirouvana kuukauden, mutta jos vaihdettaisiin niin sun pitäisi

-pitää yksi luentokurssi yliopistolla

-kirjoittaa yksi tieteellinen artikkeli loppuun (johdanto, menetelmät ja tulokset valmiina)

-auttaa yhden ison tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa

-tehdä & korjata 2 tenttiä

[/quote] Minusta olisi hauskaa yrittää kirjoittaa tutkimusartikkelisi loppuun, kun kerran johdanto, menetelmät ja tulokset ovat valmiina :-D. Noita muitahan ei mitenkään pystyisi tekemään jos ei ole kanssasi samalla alalla. Eikä varmaan sitä artikkeliakaan :-). Saako kysyä, mikä ala olisi ollut kyseessä?

Ei niissä akateemisissa ole mitään ihmeellistä. On se jumalauta kumma kun täällä aina jaksetaan vaahdota niistä akateemisista.

No, nyt joku varmaan tunnistaa, mutta psykologia on ala. Oletko myös tutkija? Ehkä me voitaisiin vaihtaa päittäin artikkelin tynkiä, ja katsoa mikä on tulos :D

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 14:01"]

[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 11:33"]

Mä voisin olla kotirouvana kuukauden, mutta jos vaihdettaisiin niin sun pitäisi

-pitää yksi luentokurssi yliopistolla

-kirjoittaa yksi tieteellinen artikkeli loppuun (johdanto, menetelmät ja tulokset valmiina)

-auttaa yhden ison tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa

-tehdä & korjata 2 tenttiä

[/quote] Minusta olisi hauskaa yrittää kirjoittaa tutkimusartikkelisi loppuun, kun kerran johdanto, menetelmät ja tulokset ovat valmiina :-D. Noita muitahan ei mitenkään pystyisi tekemään jos ei ole kanssasi samalla alalla. Eikä varmaan sitä artikkeliakaan :-). Saako kysyä, mikä ala olisi ollut kyseessä?

[/quote]

Minäkin muistan ap:n aloituksia.

Nyt tuli mieleen, että hän on käynyt "viranomaisissa" ja saanut heiltä lannistavaa palautetta, mutta onko hän oikeasti hakenut töitä, siis konkreettisesti joltakin työnantajalta? Vai onko vain niin, että kun joku on todennut "heikkolahjaiseksi", niin ap on tyytynyt siihen? 

"Heikkolahjainen" kuulostaa kyllä tosi vanhanaikaiselta (vrt. sanasokea, mongoloidi jne). Jos lukemista, kirjoittamista, laskemista, päättelyä ja mielikuvitusta vaativat työt eivät luonnistu, jää vielä paljon tärkeitä hommia tehtäväksi. 

Tervetuloa. Tohtorina elämääni kuuluu tällä hetkellä kotiäitiys 3v, 4v ja vastasyntyneen kanssa. Lisäksi odottelen päivät kotiin tohtorimiestäni. Omia harrastuksia ei liiemmin ole, käyn töissä yhden su ap kuukaudessa. Kotityöt hoidan itse/miehen kanssa. Taloudellisesti minulla on niukkaa, mutta perheeni pärjää ihan ok.