Näkyykö tulotasosi olemuksestasi? Miten?
Jätetään autot, asunnot ja vastaavat pois. Tarkoitan nimenomaan ulkoista olemusta, kuten kampausta tai pukeutumistyyliä. Paistaako raha tai sen puute läpi? Näkeekö kuka tahansa päältä, että olet (tai et ole) varakas?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Oma pukeutumistyylini on melko simppeli ja käytännöllinen. Pyrin kyllä ostamaan laatukkaita vaatteita, kenkiä ja laukkuja ettei tarvitse moneen kertaan ostaa. Hiukset ovat usein aika sekaisin ja leikkaan ne itse (en jaksa panostaa kun viimeistään tuulinen sää sotkee hiukset). Ei minulla juuri käyttörahaa ole vaikka materiaa onkin kertynyt vuosien saatossa. Moni veikannut varakkaammaksi kuin mitä olen. Olen kyllä kasvanut suhteellisen varakkaassa perheessä ja kuullut että olemus on jokseenkin elegantti, vaikka omasta mielestäni olen hyvinkin maanläheinen ja rento lyllertäjä..
Mammat on kyllä ihania! ”Tuuli sotkee hiukset ja rento lyllertäjä oon.” Kuulostat tosi mukavalta ihmiseltä.
Ei todellakaan näy. Olen ulkoisesti kuin koditon hampuusi, risupartainen ja pitkätukkainen, ja vaatetuskin on usein t-paitaa ja verkkareita, mutta niinpä vain olen yliopistokoulutettu, omaa firmaa jo kohta 20 vuotta pyörittänyt ammatinharjoittaja, jolla on ok-talo isolla puutarhalla ja paljon muutakin lääniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muodit vaihtelee ja muuttuu. -Tyyli on ikuista. Itse koen tai tunnen, että olen tai ainakin toistaiseksi olen voinut olla niin "rikas" (tai sitten köyhä) ettei minun toistaiseksi ole tarvinnut miettiä vaatteita joita käytän siksi, että minun tulisi tai olisi tullut tehdä niillä, johonkin vaikutus ja /tai pyrkiä viestittämään niillä mitä olen tai ainakin, mitä yritän kovasti olla ja esittää.
Keskustelunavaus syntyi toisen ketjun innoittamana, sen, jossa kysyttiin, käykö rikkaat Lidlissä. Tuli vain mieleen, että mahtaako sen nähdä asiakkaasta päältä. Väittäisin, että ei, mutta halusin kysyä laajemmin.
Jokainen on vastannut kysymykseen sen mukaan, miten on kysymyksen ymmärtänyt ja mitä sen rivien välistä ollut lukevinaan. Mielenkiintoista sinänsä.
Kiitos. - Niin on. Tai siis mielenkiintoinen kysymys. Itse huvitan tai käytän aikaani, mitenkä vain toisinaan mm. metrossa tau lentokentillä ja rautatieasemilla tai näitä odottaen samalla yrittäen arvailla ympärilläni olevien ihmisten ulkoisesta olemuksesta, mihin he ovat menossa tai mahdollsiesti tulossa. Mikis he ovat valinneet juuri sellaisen asun tai vaatteet ja / tai laukun mikä heillä on päällään /mukanaan. Toisinaan yritän myös arvailla, että kertosiiko jokin heidän olemuksestaan misä he tekevät työkseen? Tai olisivatko he poliittisesti enempi konservatiiveja vai liberaaleja. Pitävätkö enemmän koirista vai kissoista. Luekavtko mieluummin kirjoja vai katsovatko mieluummin tosi tv:ta. Ja niin edelleen.
Isäni sanoi aina vieraista ihmisistä, että joku oli sellainen kirjanpitäjän / opettajan / jne näköinen, ja siitäkös ne aina saivat aikaan muhevan riidan äidin kanssa. Hahahaha!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tekoripset, hiustenpidennykset, täytettä huulissa ja Michael Korsin laukku ja kello. Näytän ylempiluokkaiselta vaiks oikeasti oon osa-aikaisena töissä kahvilassa ja asun vuokralla lähiössä :)))
Noista ominaisuuksista tunnistan pikavippikierteessä olevan henkilön. Hyvätuloisuus ja varallisuus näkyvät silmistä ja joskus myös ryhdistä. Köyhän tunnistaa katseesta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tekoripset, hiustenpidennykset, täytettä huulissa ja Michael Korsin laukku ja kello. Näytän ylempiluokkaiselta vaiks oikeasti oon osa-aikaisena töissä kahvilassa ja asun vuokralla lähiössä :)))
En nyt haluaisi romuttaa sun luuloja, mutta nuo kuvailemasi asiat ovat ns. wt. Et todellakaan näytä ylempiluokkaiselta, vaan sellaiselta joka kovasti yrittää siinä onnistumatta. Jos haluat näyttää ylempiluokkaiselta, niin se onnistuu aivan muilla keinoilla.
Tienaan suht hyvin. Se näkuu varmaan siinä, että hiukseni ovat hyvinhoidetut ja olen kauneusoperaatioiden ja hoitojen johdosta ikäistäni nuoremman näköinen. Toisaalta vaatteeni ovat mitä milloinkin, riippuu olenko menossa töihin vai vapaa-ajalla, todella iso ero.
Näkyy kaikessa. Tykkään käyttää homomiesten (Armani etc. ad nauseam) suunnittelemia vaatteita (olen kuitenkin hetero, mutta huoliteltu pukeutuminen on osa työtäni), joko vaatturilla mittojen mukaan tai sitten rekistä räätälin korjaamana sopivaksi, aina kuitenkin hyvää laatua. Hiustenleikkuu kerran kuussa, hammashuolto säännöllisesti. En itse kuluta juurikaan omaa rahaa, mutta joudun edustamaan hyvin paljon (firman luottokortin raja on 30 000€), en kuitenkaan omalla rahalla. Omalla vapaa-ajalla yritän kuitenkin olla huomaamaton, vaikka se on kokoajan vain vaikeampaa.
En usko että näkyy tai jos näkyy, niin käänteisesti. Yleensä töissä perussiistit toimistovaatteet; samat 3-5 yhdistelmää tuntuu pyörivän aina kunkin vuodenajan. Mustat suorat housut ja joku neule tai paitis, suurin osa ostettu kirpparilta tai marketista. Ei juurikaan meikkiä, peruspolkkaleikkaus ja lyhyet lakkaamattomat kynnet
Vapaalla lähes aina verkkareissa. Likaiset tallikamat paljastaa ratsastusharrastuksen mutta nekin ovat vanhoja kulahtaneita vaatteita.
Tulot 130 000€/vuosi ja varallisuuttakin jonkin verran.
Ansaitsen 30 000 e vuodessa ja näytän ihan tavalliselta mielestäni. Vaatteita en omista niin paljoa kuin suomalaisnaiset keskimäärin, mutta ne ovat hyvistä materiaaleista ja kestävät käytössä vuosia hyvännäköisinä. Käyttämäni vaatteet ovat aika lailla keskihintaisia: farkut noin 90 e, housut 50-90 e, neuleet 50-100 e ja niin edelleen. Kengät vaihtelevat tennareista nahkasaappaisiin ja ovat hintatasoltaan 50 ja 200 e väliltä, ei siis halvimpia mutta eivät missään nimessä kalliitakaan. En käytä logollisia vaatteita eli niistä ei voi päätellä hintatasoa. Silmälaseissa on merkin logo, mutta se on ainoa. Hiukset käyn leikkauttamassa kampaajalla muutaman kuukauden välein (60 e per kerta), hiusvärejä en ole käyttänyt yli vuosikymmeneen. Korujakaan en käytä, ranteessa on seitsemättä vuotta parinsadan euron kello.
Kai jotenkin. Ostan laadukkaita vaatteita ja asusteita, koska ne istuvat hyvin ja kestävät, mutta en ole valmis maksamaan brändistä. Ostan vain riittävän hintaista, että sillä saa laatua, en maksa ekstraa LV-logosta. En omista isoa läjää vaatteita enkä asusteita, vaan minulla on valikoima luottovaatteita, joita yhdistelen, ja muutama laadukas koru sekä parit eri väriset asusteet asun värin ja vuodenajan mukaan. Edustan toisinaan kovatuloisia kuhisevissa juhlissa miehen kanssa, mutta minulla ei ole mitään ongelmaa osallistua kerta toisensa jälkeen neljän uskollisen mekon repertuaarillani. Varmaan monella pienituloisella on myös kalliimpi laukku tms kuin minulla, mutta toisaalta hyvällä maulla ja hillitysti pukeutuminen näyttää päällä "vauraammalta" kuin logot ja statusesineet.
Hiuksien puolesta olen nollabudjetilla. En ole värjännyt pitkää tummanruskeaa tukkaani enkä myöskään teini-iän jälkeen harrastanut kampauksia, koska en välitä kemikaaleista. Oma tukkani on suora ja sileä, mutta onneksi sentään paksu. Tasoitutan latvat (liian) harvakseltaan. Myöskään kosmetologeille, kynsien laittajalle tms ei tule mentyä. Hajuvedet kanssa no-no.
Ei näy. Jos oli opiskelijana varaa ostaa 60€:n Leviksiä, niin ei 150€:n Dieselit vielä varakkuudesta kellekään kantele.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy kaikessa. Tykkään käyttää homomiesten (Armani etc. ad nauseam) suunnittelemia vaatteita (olen kuitenkin hetero, mutta huoliteltu pukeutuminen on osa työtäni), joko vaatturilla mittojen mukaan tai sitten rekistä räätälin korjaamana sopivaksi, aina kuitenkin hyvää laatua. Hiustenleikkuu kerran kuussa, hammashuolto säännöllisesti. En itse kuluta juurikaan omaa rahaa, mutta joudun edustamaan hyvin paljon (firman luottokortin raja on 30 000€), en kuitenkaan omalla rahalla. Omalla vapaa-ajalla yritän kuitenkin olla huomaamaton, vaikka se on kokoajan vain vaikeampaa.
Ykä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muodit vaihtelee ja muuttuu. -Tyyli on ikuista. Itse koen tai tunnen, että olen tai ainakin toistaiseksi olen voinut olla niin "rikas" (tai sitten köyhä) ettei minun toistaiseksi ole tarvinnut miettiä vaatteita joita käytän siksi, että minun tulisi tai olisi tullut tehdä niillä, johonkin vaikutus ja /tai pyrkiä viestittämään niillä mitä olen tai ainakin, mitä yritän kovasti olla ja esittää.
Keskustelunavaus syntyi toisen ketjun innoittamana, sen, jossa kysyttiin, käykö rikkaat Lidlissä. Tuli vain mieleen, että mahtaako sen nähdä asiakkaasta päältä. Väittäisin, että ei, mutta halusin kysyä laajemmin.
Jokainen on vastannut kysymykseen sen mukaan, miten on kysymyksen ymmärtänyt ja mitä sen rivien välistä ollut lukevinaan. Mielenkiintoista sinänsä.
Kiitos. - Niin on. Tai siis mielenkiintoinen kysymys. Itse huvitan tai käytän aikaani, mitenkä vain toisinaan mm. metrossa tau lentokentillä ja rautatieasemilla tai näitä odottaen samalla yrittäen arvailla ympärilläni olevien ihmisten ulkoisesta olemuksesta, mihin he ovat menossa tai mahdollsiesti tulossa. Mikis he ovat valinneet juuri sellaisen asun tai vaatteet ja / tai laukun mikä heillä on päällään /mukanaan. Toisinaan yritän myös arvailla, että kertosiiko jokin heidän olemuksestaan misä he tekevät työkseen? Tai olisivatko he poliittisesti enempi konservatiiveja vai liberaaleja. Pitävätkö enemmän koirista vai kissoista. Luekavtko mieluummin kirjoja vai katsovatko mieluummin tosi tv:ta. Ja niin edelleen.
Isäni sanoi aina vieraista ihmisistä, että joku oli sellainen kirjanpitäjän / opettajan / jne näköinen, ja siitäkös ne aina saivat aikaan muhevan riidan äidin kanssa. Hahahaha!
Luulempa, että aika moni tekee erilaisia lokerointeja siitä, minkä mieltävät kenenkin valinnaksi ja käyttämäksi. Harva tosin uskaltautuu ääneen avaamaan lokerointejaan. Koska näin pysyy fiksumman ihmisen maineessa, sillä nykyisin on aiempaa huomattavasti vaikeampaa erottaa ulkoisesta olemuksesta yhtään mitään; erehtyminen toisesta hänen ulkoisen olemuksensa, kuten mm. hänen vaatteidensa perusteella on varsin helppoa.
Vaikka itse en pidä halpavaatekejuista, joiden eettistä pohjaa aatellessa tulee itselleni vain paha mieli. Mutta on sanottava niiden kunniaksi, että ne ovat mahdollistaneet hyvinkin vähävariasille mahdollisuuden ostaa verraten edullisesti hyvin erilaisia ja monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivia vaatteita. - Lienee toisaalta olla vain sinisilmäistä hölmöyttä ajatella, että kalliimmat merkkivaatteet olisivat aina eettisemmin valmistettuja ja niiden suosiminen jotenkin, eettisesti merkittäväst perustellumpaa.
Ei näy, ei kiinnosta shoppailut, riittää että on ehjää ja sopivan kokoista, farkkua ja yksinkertaista toppia. Kengät on kalliita ja kotimaisia, mun räpylät ei mahdu mihinkään halpiksiin, mutta maiharia, buutsia tms. ikään ja ammattiin sopimatonta.
Ilmeisesti ei näy.
Kun kämppä meni myyntiin ja kuvat näkyville nettiin oli vuosikausia käytävässä moikatut naapurit täysin äimistyneitä "Siis näyttääks teillä oikeesti aina tolta vai oliks asuntoo stailattu?"
Ei vaan kiinnosta vaatteet ja ulkonäkö mainostauluna omalle ns. statukselle. Pöh mitä huttua.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti ei näy.
Kun kämppä meni myyntiin ja kuvat näkyville nettiin oli vuosikausia käytävässä moikatut naapurit täysin äimistyneitä "Siis näyttääks teillä oikeesti aina tolta vai oliks asuntoo stailattu?"
Ei vaan kiinnosta vaatteet ja ulkonäkö mainostauluna omalle ns. statukselle. Pöh mitä huttua.
En ymmärrä. Siis oliko teillä sisustus arvokkaampi kuin itse asunto, vai miksi omistusasunnon naapurit eli muut yhtiön osakkaat olisivat yllättyneitä varallisuudestanne?
Olin joskus
Vuoden työttömänä. Kaapissa roikkui italialainen minkkiturkki, löytyi Bossin jakupuja ja silkkipaitoja, timanttikoruja jne,
Ei tainnut eelämäntilanne näkyä muille..
En ainakaan saa kummoista palvelua, viimeisimpänä huonona kokemuksena silmälasiliike. Kai näytän köyhältä laitapuolenkulkijalta tyyleineni ja sairauden rupsauttamine kasvoineni. Mutta anteeksi vaan, kyllä minä ne kalliimmatkin kehykset ottaisin, jos vain auttaisitte minua valitsemaan itselleni sopivat.
Kyllä näkyy. Pukeudun aina tyylikkäästi laadukkaisiin vaatteisiin ja kenkiin. Aidot korut kuuluvat asiaan. Pidän niistä hyvää huolta. Usein kysytään, jopa sukulaiset, että miten eläkeläisillä on varaa? Kuka mitäkin priorisoi, minä ulkonäköä. Käyn kasvohoidoissa, jumpassa ja joka perjantai kampaajalla. Nautin siitä, kun esim. Stockmannilla myyjä kehuu ulkonäköäni. Miniäni sukulaiset kehuvat. Poikani on ylpeä minusta. Olen leski.
Kiitos. - Niin on. Tai siis mielenkiintoinen kysymys. Itse huvitan tai käytän aikaani, mitenkä vain toisinaan mm. metrossa tau lentokentillä ja rautatieasemilla tai näitä odottaen samalla yrittäen arvailla ympärilläni olevien ihmisten ulkoisesta olemuksesta, mihin he ovat menossa tai mahdollsiesti tulossa. Mikis he ovat valinneet juuri sellaisen asun tai vaatteet ja / tai laukun mikä heillä on päällään /mukanaan. Toisinaan yritän myös arvailla, että kertosiiko jokin heidän olemuksestaan misä he tekevät työkseen? Tai olisivatko he poliittisesti enempi konservatiiveja vai liberaaleja. Pitävätkö enemmän koirista vai kissoista. Luekavtko mieluummin kirjoja vai katsovatko mieluummin tosi tv:ta. Ja niin edelleen.