Onko kellään kokemusta ruumiista irtautumisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kuumeessa läksin usein lentoon, ruumis jäi sänkyyn lepäämään ja itse nousin kattoon. Saakelin hassu tunne, ei onnistu enää aikuisena.

Pystyitkö katselemaan sängyssä lepäävää ruumistasi?

Opetelkaa nyt hyvät ihmiset oikeat käsitteet.

Ruumis = KUOLLUT

Keho = ELÄVÄ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nää kokemukset nyt sitten olleet pääasiassa ahdistavia/pelottavia?

Eivät. Lue tarkasti alusta asti. 

Unihalvaus ei ole sama asia, ne ovat ahdistavia.

Tosiaan unihalvauksessa ihminen ei ole irtaantunut kehostaan, vaan mieli on hereillä kehossa mutta keho on ikäänkuin halvautunut (vielä unessa); tähän tilaan liittyy syvä epämiellyttävyyden ja pelon kokemus ja pahoja näkyjä.

Ei ole pystytty selvittämään, miksi näyt ovat aina pahoja. Omasta mielenhallinnasta on apua ja kannattaa muistaa, jos tästä vaivasta kärsii, että ne uhkaavat näyt ovat vain näkyjä, eivätkä voi vahingoittaa (jos nyt sellaista silloin pystyy muistamaan).

Kehosta irtautuminen on eri asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kuumeessa läksin usein lentoon, ruumis jäi sänkyyn lepäämään ja itse nousin kattoon. Saakelin hassu tunne, ei onnistu enää aikuisena.

Pystyitkö katselemaan sängyssä lepäävää ruumistasi?

Opetelkaa nyt hyvät ihmiset oikeat käsitteet.

Ruumis = KUOLLUT

Keho = ELÄVÄ

Väärin. Muotoa ruumis käytetään myös elävästä, vaikka se onkin muuttumassa. 

Höpö höpö. Et siis ymmärrä lukemaasikaan (linkkiä)?? Jos et ymmärrä ruumiin ja kehoa euroakaan!

"Ainoastaan elävää ruumista tarkoittavia sanoja ovat vartalo ja keho."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruumis

Olet edelleen väärässä, kuten linkkisi. Kysy kielitoimistolta, saat oikeaa tietoa.

Siksi yhä puhutaan ruumiinkunnosta ja ruumiista irtautumisesta, koska ne ovat olleet käytössä ja vasta viime aikoina muuttumassa.

Olen joskus nuorena/lapsena kokenut tuon että leijailen katon rajassa ja katson itseäni. En uskaltanut mennä ikkunasta ulos vaikka se ajatus kiehtoikin. Kokemus oli jännä mutta hyvin lempeä.

Aikuisena en ole varsinaisesti irtautunut kehostani, mutta olen ollut useamman kerran ikään kuin enemmän siinä henkisessä kehossa. Sitä on hieman vaikeaa selittää. Usein se tapahtuu kun oikeasti koen hyvin kirkkaasti tämän meidän elämän pienuuden ja hetkellisyyden. Tai kun koen sellaista ääretöntä rakkautta kaikkia kohtaan. Viimeksi niin kävi kävellessäni täydellä kauppakadulla ja herkistyin sille kaikelle elämälle ja kaikille ihmisille omissa tärkeissä elämissään, ja minut valtasi sellainen lempeä ja hyväksyvä rakkaus sekä liikutus, ja siinä kävellessäni tulin ikäänkuin todella suureksi ja katselin ihmisvilinää jostain noin kolmen metrin korkeudesta... Sitten se keskittyminen ja intensiteetti vähitellen hälveni ja tulin taas itseni kokoiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen joskus nähnyt unta, että katselen katosta nukkuvaa itseäni, mutta olen 100 % varma, että se on ollut unta. 

Ehkä unessa irtaudumme ruumiistamme sitä tiedostamatta?

Mitä jos kaikki tosiaan irtoavat ruumiistaan nukkuessa ja unet ovat jotakin henkimaailmaa? Siellä tavatut elävät ja edesmenneet leijailevat samoissa sfääreissä.

(Hui, tuli uusi näkemys esim.seksiunia ajatellen. Ei kehtaa kysyä kuitenkaan työkaverilta, että näitkö sinäkin samaa unta...)

Aivojen kaikkia alueita ei vielä ole kartoitettu. Jospa siellä piileekin joku mystinen kyky.

Suomessa on sààťànánpàlvòja vapaamuurareita jotka menevät toisien uniin.

Joo. Freddy krugerkin meni. Oli se vaan äijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kuumeessa läksin usein lentoon, ruumis jäi sänkyyn lepäämään ja itse nousin kattoon. Saakelin hassu tunne, ei onnistu enää aikuisena.

Pystyitkö katselemaan sängyssä lepäävää ruumistasi?

Opetelkaa nyt hyvät ihmiset oikeat käsitteet.

Ruumis = KUOLLUT

Keho = ELÄVÄ

Väärin. Muotoa ruumis käytetään myös elävästä, vaikka se onkin muuttumassa. 

Mistähän se RUUMISAUTOKIN on saanut sitten nimensä??

Ruumisauto on auto, joka on suunniteltu ruumisarkun kuljettamiseen ruumishuoneelta hautapaikalle."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruumisauto

Vai eläviäkö siellä kuljetetaan "laatikossa"?

Ja tässä vielä, alin kappale sen sanoo selkeästi:

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…;

Astraalimatkailusta ei ole kokemusta. Ajattelin alkaa harjoittaa ko. asiaa ja katsoa onnistuuko. Unissa olen kyllä lentänyt useasti, avaruudessa lentäminen on ollut erityisen voimaannuttavaa.

Kuumeessa ollessa on ollut kokemuksia, että olen kutistunut aivan pieneksi tai päinvastain kasvanut suureksi, ja huone on muuttunut sen mukaan-tälle on kai jokin lääketieteellinen termikin ja liittyy ilmeisesti juuri kuumeiluun.

Kerran koin leijuvani vuoteeni yläpuolella, mutta en irtaantunut. Sänky tärisi ja koin pahuuden läsnäolon. En ole uskova, mutta Jeesuksen ajattelu lopetti tilanteen. Koin, että kyse oli unihalvauksesta, joskin erikoisemmasta sellaisesta, koska yleensä ne ovat kohdallani olleet erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena kuumeessa läksin usein lentoon, ruumis jäi sänkyyn lepäämään ja itse nousin kattoon. Saakelin hassu tunne, ei onnistu enää aikuisena.

Pystyitkö katselemaan sängyssä lepäävää ruumistasi?

Opetelkaa nyt hyvät ihmiset oikeat käsitteet.

Ruumis = KUOLLUT

Keho = ELÄVÄ

Väärin. Muotoa ruumis käytetään myös elävästä, vaikka se onkin muuttumassa. 

Äly hoi älä jätä.

Mistä ruumisauto sitten tulee??

"Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erikoisvarusteita tätä tarkoitusta varten."

Etkö vieäkään osaa katsoa Kielitoimiston sivuilta? Tuossa on nyt sinua varten linkki ylempänä. Ruumis-sanaa käytetään sekä elävistä että kuolleista kehoista, KALMO-sanaa vain kuolleesta, keho-sanaa vain elävästä.

Menikö perille?

T. Terve sielu terveessä ruumiissa

Pystyn aiheuttamaan itselleni ruumiistairtautumiskokemuksen meditaatiossa milloin vain. Lapsena sitä tapahtui välillä spontaanisti niin, että kun menin nukkumaan, niin huomasinkin yhtäkkiä, että en olekaan unessa vaan pois ruumiistani. Se ei ollut mitenkään pelottavaa, mutta joskus kyllä ärsyttävää, kun väsyneenä haluaisi nukkua, ja sitten juuri kun meinaa nukahtaa, onkin pirteänä kehonsa ulkopuolella ja yleensä se kroppakin heräsi aika pian sitten. Kroppaan palaaminen tuntui aina ikään kuin hurjalta pudotukselta, joka otti vatsanpohjasta, sitä joskus vähän jännitin ja arastelin palata kehoon sen takia.

Aikuisena, kun olen opetellut irtautumaan tahdonalaisesti, olen käyttänyt tätä esim. tilanteissa joissa on kipua. Jouduin muutama vuosi sitten onnettomuuteen, kun rattijuoppo ajoi pyörätielle jolla olin pyöräilemässä. Tiesin heti että luita meni rikki pahasti. Paikalle tuli ihmisiä auttamaan ja soittamaan ambulanssin. Siinä kiemurrellessani tuskissani päätin, että pakko irtautua ruumiista, muuten pyörryn ja panikointi ei auta asiaa mitenkään. Sanoin naiselle joka oli tullut siihen viereen, että älä välitä jos en reagoi hetkeen mihinkään, aion irtautua ruumiistani, ja että minuun saa kontaktin koskettamalla ja sanomalla nimeni, jolloin palaan. Niinpä minä päädyin katselemaan sivusta, täysin ilman kipua, kun ruumiini oli siellä rikkinäisenä, monen huomion keskipisteenä, kun ambulanssi tuli jne. Kehoon oli pakko palata, kun ambulanssimiehet olivat huolissaan kun näytin olevan tajuton. Ai taivas sitä kipua kun palasin kehoon... Päädyin sitten pitkään leikkaukseen Yliopistolliseen keskussairaalaan, ja taas sen jälkeen harrastin ruumiistairtautumista, koska muutama tunti leikkauksen jälkeen alkoi järjettömät kivut, joihin lääkkeet auttoivat heikosti.

Olen kokenut monta kertaa. En voi itse saada aikaan ruumiista irtaantumista, olen usein yrittänyt. Se tapahtuu spontaanisti, eikä liity minulla esim. sairauteen, väsymykseen tai mihinkään erityiseen tapahtumaan, se vain tulee kun on tullakseen. Sen sijaan pääsen kehooni takaisin heti kun haluan, pelkkä ajatus riittää. Viimeisestä kokemuksesta on muutama kuukausi.

Yleensä kokemus on melko lyhyt, enkä poistu talostamme, mutta pari kertaa olen käynyt kauempana. Minulla on huomattavan paljon muitakin yliluonnollisia kokemuksia, olen mm. tavannut kuolleita ja puhunut heidän kanssaan, mutta sillä tavalla ajatuksen välityksellä, ei siis ääneen. Omituisin kokemus oli, kun olin päiväunilla, mutta en nukkunut, vaan oli siinä sellaisessa välitilassa, unen ja valveen rajamailla. Yhtäkkiä tunsin, kun joku tarttui jalkoihini ja jalat ikäänkuin kääntyilivät itsesään, tunsin myös kummallista värinää kehossani. Tunsin kaiken hyvin selvästi ja kuulin pihalta kantautuvat äänet ja talomme alakerrasta kuuluvan musiikin. Ymmärsin, että joku hyväntahtoinen olento on tullut parantamaan minua ja kysyin häneltä, että kuka hän oikein on? Hän nauroi ja vastasi, että Jeesus Kristus. Ja minä en todellakaan ole minkäänlainen uskovainen, eikä minusta tullut uskovaista tuonkaan kokemuksen jälkeen. Olo oli kokemuksen jälkeen hyvä ja pitkään vaivannut selkäkipu oli poissa ja on myös pysynyt pois. Ja vielä oudompaa: muutaman vuoden kuluttua kokemus toistui lähes samanlaisena ja sen jälkeen huomasin, että pystyn parantamaan käsilläni. 

En todellakaan kerro kokemuksistani kuin ihan kaikkein luotettavimmille läheisilleni, kuten miehelleni, siskolleni ja muutamalle hyvälle ystävälle. Tällaiset kokemukset leimataan julkisuudessa huuhaaksi ja suunnilleen hullun merkiksi, joten se on muokannut ihmisten asenteita ja jos kertoo kokemuksistaan, on tosiaan joko hullu, huijari tai naurettava pelle. Joten viisaampaa pitää suu supussa, vaikka haluaisikin kertoa kokemuksistaan ja vaikka parantaa muita. En väitä olevani mikään ihmeparantaja, joka pystyy parantamaan mitä vain, mutta tähän mennessä kaikki ovat kyllä saaneet hoidostani apua. Olisi äärimmäisen mielenkiintoista kokeilla hoitaa laajemmin ja vakaviakin sairauksia. En tarkoita, että antamani hoito olisi ainoaa hoitoa vaikka syöpäsairaalle, mutta muun hoidon rinnalla. Mutta mitenpä se olisi mahdollista, ei mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässä vielä, alin kappale sen sanoo selkeästi:

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…;

"valitettavasti hakemaasi sivua ei loytynyt."

Etkö osaa linkatakaan, jos et ymmärrä ruumiin ja kehon perinteistä eroakaan 🤣

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tässä vielä, alin kappale sen sanoo selkeästi:

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…;

"valitettavasti hakemaasi sivua ei loytynyt."

Etkö osaa linkatakaan, jos et ymmärrä ruumiin ja kehon perinteistä eroakaan 🤣

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…

Löydät tämän artikkelin googlettamalla ruumis-sana kielitoimisto - onnea matkaan.

Tarkoituksesi on toki trollata.

Vierailija kirjoitti:

Pystyn aiheuttamaan itselleni ruumiistairtautumiskokemuksen meditaatiossa milloin vain. Lapsena sitä tapahtui välillä spontaanisti niin, että kun menin nukkumaan, niin huomasinkin yhtäkkiä, että en olekaan unessa vaan pois ruumiistani. Se ei ollut mitenkään pelottavaa, mutta joskus kyllä ärsyttävää, kun väsyneenä haluaisi nukkua, ja sitten juuri kun meinaa nukahtaa, onkin pirteänä kehonsa ulkopuolella ja yleensä se kroppakin heräsi aika pian sitten. Kroppaan palaaminen tuntui aina ikään kuin hurjalta pudotukselta, joka otti vatsanpohjasta, sitä joskus vähän jännitin ja arastelin palata kehoon sen takia.

Aikuisena, kun olen opetellut irtautumaan tahdonalaisesti, olen käyttänyt tätä esim. tilanteissa joissa on kipua. Jouduin muutama vuosi sitten onnettomuuteen, kun rattijuoppo ajoi pyörätielle jolla olin pyöräilemässä. Tiesin heti että luita meni rikki pahasti. Paikalle tuli ihmisiä auttamaan ja soittamaan ambulanssin. Siinä kiemurrellessani tuskissani päätin, että pakko irtautua ruumiista, muuten pyörryn ja panikointi ei auta asiaa mitenkään. Sanoin naiselle joka oli tullut siihen viereen, että älä välitä jos en reagoi hetkeen mihinkään, aion irtautua ruumiistani, ja että minuun saa kontaktin koskettamalla ja sanomalla nimeni, jolloin palaan. Niinpä minä päädyin katselemaan sivusta, täysin ilman kipua, kun ruumiini oli siellä rikkinäisenä, monen huomion keskipisteenä, kun ambulanssi tuli jne. Kehoon oli pakko palata, kun ambulanssimiehet olivat huolissaan kun näytin olevan tajuton. Ai taivas sitä kipua kun palasin kehoon... Päädyin sitten pitkään leikkaukseen Yliopistolliseen keskussairaalaan, ja taas sen jälkeen harrastin ruumiistairtautumista, koska muutama tunti leikkauksen jälkeen alkoi järjettömät kivut, joihin lääkkeet auttoivat heikosti.

Sounds pretty cool 😬

Täällä ei kyllä mistään muusta asiasta käydä vilkasta keskustelua kuin pilkun viilaamisesta

- Muu

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei kyllä mistään muusta asiasta käydä vilkasta keskustelua kuin pilkun viilaamisesta

- Muu

Trollien tarkoitushan se on, että hyvä keskustelu jää veetuilun jalkoihin. Taitaa trollia pelottaa itse aihe.

Ei se ruumis ala kuoltuaankaan ihan

on YLÖSNOUSEMUSRUUMISKIn ja ihan Raamatussa! Ja hyvin kuoleman jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei kyllä mistään muusta asiasta käydä vilkasta keskustelua kuin pilkun viilaamisesta

- Muu

Trollien tarkoitushan se on, että hyvä keskustelu jää veetuilun jalkoihin. Taitaa trollia pelottaa itse aihe.

Joo mua ärsyttää, kun kiinnostavat kommentit hukkuu näiden pilkunviilaajien ja turhanpuhujien virtaan. Toisaalta: aihe pysyy ylhäällä, niin ehkä se tavoittaa näitä ruumiistairtautujia useammankin.

Tosi kiinnostava aihe ja uskon, että tämä on mahdollista. Ihmisillä on varmasti henkisiä kykyjä enemmänkin käytössään, mutta ne uinuvat. Yksi syy voi olla kirkon negatiivinen suhtautuminen näihin, tuollaisista puhujat leimattiin noidiksi ja hulluiksi ja sitten päätyivät roviolle poltettaviksi. Kirkonmiehet kai halusivat yksinoikeuden näihin asioihin, kaikkien muiden kyvyt oli s-tanasta paitsi pappien.

Entäs, jos Jumala on antanut henkiset kyvyt ihmiselle lahjaksi käyttöön? Minusta esim. käsillä parantaminen on oikein kaunis ja hyödyllinen tapa, jota Jeesuskin käytti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei kyllä mistään muusta asiasta käydä vilkasta keskustelua kuin pilkun viilaamisesta

- Muu

Trollien tarkoitushan se on, että hyvä keskustelu jää veetuilun jalkoihin. Taitaa trollia pelottaa itse aihe.

Trolli pelkää, että on olemassa myös toinen ulottuvuus. On ehkä elänyt siten, että olisi syytä katua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei kyllä mistään muusta asiasta käydä vilkasta keskustelua kuin pilkun viilaamisesta

- Muu

Trollien tarkoitushan se on, että hyvä keskustelu jää veetuilun jalkoihin. Taitaa trollia pelottaa itse aihe.

Trolli pelkää, että on olemassa myös toinen ulottuvuus. On ehkä elänyt siten, että olisi syytä katua?

Rajatiedon harrastajathan itse kieltävät Raamatun ja sen sielun kuolemattomuudenkin?