Uusi ilmiö: Ihmiset poistuvat onnettomuuspaikalta

Siis minä en taas tajua, kuinka kauan siinä pitää norkoilla, jos paikalla on muitakin ihmisiä?

Kerran olin ensimmäisten joukossa paikalla, kun olin lenkittämässä koiraani ja joku rattijuoppo ajoi kävelytien kautta vauhdilla puuhun. Tyyppi poistui autosta myöhemmin verissäpäin ja huusi kaikille, että jos tullaan lähemmäs niin hän tappaa kaikki.

Poliisien ja ambulanssin tullessa paikalle, meitä paikallaolijoita moitittiin koska kukaan ei ottanut loukkaantunutta ihmistä kiinni? Siis ihanko oikeasti olisi pitänyt mennä ottamaan aggressiivista, humalaista sekavaa ihmistä kädestä kiinni ja taluttaa takaisin. Tyypillä oli tosiaan teräase.

Sitten alettiin vaatimaan, että jokainen pysyy paikalla niin kauan, kun poliisi ottaa KAIKILTA lausunnot tapahtuneesta ( paikalla oli tässä vaiheessa jo yli 10 ihmistä)

Minä sain onneksi poistua paikalta melko pikaisesti, kun isokokoinen koirani alkoi hermostumaan melusta, hälinästä ja valoista (pelkää hälytysajoneuvoja). Tässäkin sain vain vastaukseksi, että mee nyt sitten ja oisit kyllä vähän asiallisemmin voinut tämän homman hoitaa..

En ole joutunut onnettomuuspaikalle aikoihin, mutta voisin kuvitella, että jos tilanne vaikuttaa siltä, etten voi tehdä mitään ja auttajia on jo valmiiksi paljon, ei ole kohteliasta jäädä vain katselemaan ja olemaan tiellä, joten poistuisin. Sen kerran kun olen osunut onnettomuuspaikalle ensimmäisten joukossa, jäin kyllä auttamaan eikä tullut mieleenkään poistua ennen kuin asia oli ns. selvä.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 11:26"]

Siis minä en taas tajua, kuinka kauan siinä pitää norkoilla, jos paikalla on muitakin ihmisiä?

Kerran olin ensimmäisten joukossa paikalla, kun olin lenkittämässä koiraani ja joku rattijuoppo ajoi kävelytien kautta vauhdilla puuhun. Tyyppi poistui autosta myöhemmin verissäpäin ja huusi kaikille, että jos tullaan lähemmäs niin hän tappaa kaikki.

Poliisien ja ambulanssin tullessa paikalle, meitä paikallaolijoita moitittiin koska kukaan ei ottanut loukkaantunutta ihmistä kiinni? Siis ihanko oikeasti olisi pitänyt mennä ottamaan aggressiivista, humalaista sekavaa ihmistä kädestä kiinni ja taluttaa takaisin. Tyypillä oli tosiaan teräase.

Sitten alettiin vaatimaan, että jokainen pysyy paikalla niin kauan, kun poliisi ottaa KAIKILTA lausunnot tapahtuneesta ( paikalla oli tässä vaiheessa jo yli 10 ihmistä)

Minä sain onneksi poistua paikalta melko pikaisesti, kun isokokoinen koirani alkoi hermostumaan melusta, hälinästä ja valoista (pelkää hälytysajoneuvoja). Tässäkin sain vain vastaukseksi, että mee nyt sitten ja oisit kyllä vähän asiallisemmin voinut tämän homman hoitaa..

[/quote]

Jos vaikka kouluttaisit sen rakkisi ennen kuin väen vängällä tunget ONNETTOMUUSPAIKALLE sen kanssa.

Tarkennan vielä: Kyse lähinnä siitä, että henkilö, joka tekee onnettomuudesta ilmoituksen katoaa paikalta. Ei siis uteliaista sivustakatsojista, jotka saapuvat myöhemmin paikalle.

Tähänhän on jo selitys löydetty; ihmiset olettavat, että a) joku muu auttaa b) tilanne on jo hallinnassa ja apua hälytetty c) uhri tai onnettomuustilanne vaikuttaa sen verran epäilyttävältä, että auttaja pelkää asettavansa itsensä vaaraan. Nykyään on niin paljon narkkareita ja muita viripäitä vapaana (ja heille onnettomuuksia myös sattuu) että ei siihen huvita mennä itse hakattavaksi tai tapettavaksi.

Kutosella on se oikea vastaus.

Pakko myöntää, että jos olisin itse keskellä ei mitään liikkeellä yksin, onnettomuuden osapuoli olisi niin tajuissaan, että pystyy liikkumaan ja vaikuttaisi epämääräiseltä, niin en tiedä että uskaltaisinko pysähtyä tai ainakaan poistua autosta.

Itse olen joutunut soittamaan useasti ilmoittajalle perään, kun paikka tms. tilanne on ollut epäselvä ja olen tarvinnut lisätietoa. Yleisin vastaus jonka olen saanut kysyttyäni miksi ei odottanut meitä paikan päällä, on ollut kiire. :/ Ei ole mitenkään tavatonta että esim.  kolaritilanteessa ajetaan ohi pysähtymättä, ja soitetaan samalla hätäkeskukseen. Kuitenkin ihmishenki voi olla kiinni siitä, että joku käy korjaamassa tajuttoman potilaan pään asentoa jotta ilmatiet pysyvät auki siihen asti kunnes me saavumme paikalle.

t. ensihoitaja

Järkyttävää kiireeseen vetoaminen. Mielestäni sen kiireen tulee lakata tasan siinä vaiheessa, jos huomaa onnettomuuden tapahtuneen.

Kerran ajoimme mieheni kanssa kotia kohti ja sivusilmällä satuin huomaamaan sellaisessa jyrkässä jonkassa tien vieressä jotain kiiltelevää. Sanoin miehelleni, että olikohan tuolla kenties auto. Vaadin miestäni tekemään käännöksen takaisin ja ajettiin uudelleen paikan ohitse ja olihan siellä pöpelikössä todellakin ruttuinen auto puuta päin ajaneena. Auton ympärillä oli poliisin nauhat, joten ei onneksi tarvinnut lähteä katsomaan sen tarkemmin. Se oli kyllä niin huomaamattomassa paikassa siellä rotkossa, että moni tuskin olisi sitä välttämättä sieltä havainnut.

Minä luulen, että syynä on pelko. Esimerkiksi itse en yksin autolla ajaessa uskaltaisi pysähtyä, jos joku vain huitoisi tien varressa auton vieressä pysähtymään. Soittaisin kyllä hätäkeskukseen. Syynä se, että niin paljon on lehdistä saanut lukea tapauksista, joissa pysäyttäjät ovat olleet rikollisia ja varastaneet pysähtyneen auton ja tavarat.

Eri juttu, jos olisi selkeästi kolari ja autot olisivat rytyssä.

Myöskään kadulla ei uskalla enää juurikaan pysähtyä auttamaan. Kerran olimme kaupungilla mieheni kanssa liikkeellä illemmalla, kun keskellä toria joku nainen huusi apua ja joku mies läimi häntä. Mies käski minun odottaa sivummalla ja meni kysymään, mikä hätänä. Kyseisen pariskunnan mies alkoi rähistä, että mitä sä meidän asioihin puutut ja nainenkin alkoi kiljua, että hakkaa se, hakkaa se. Onneksi mies on nopea jaloistaan, juoksi läheiselle taksitolpalle ja kun siellä oli miehiä enemmän, niin tuo pahoinpitelijämies jätti takaa-ajon siihen.

Pari viikkoa sitten itse kävelin klo 21 aikaan Turun keskustassa, kun yhdestä porttikongista kuului lapsen avunhuutoja. Menin pihalle ja kysyin, mikä hätänä. Suomea murtaen puhuva n. 12-vuotias tyttö oli ulkona ilman päällysvaatteita pakkasessa, seisoi siellä pihalla, katsoi minua kuikkuisesti ja alkoi sättiä, että "mita sa nainen tuijotat, vittu, mita amma tuijottaa". Lähdin sitten vähin äänin pois.

Arvatkaapa, puutunko enää asiaan, huusi kadulla apua enää lapsi taikka aikuinen. Hulluja on niin paljon liikkeellä ja yrityksistä olla avuksi saa vain paskaa niskaan, pahimmassa tapauksessa tulee pahoinpidellyksi.

Kantapään kautta minäkin olen oppinut ettei tappeluihin kannata mennä väliin.

Mä olen onneksi niitä, jotka kuvittelevat olevansa hätätilanteissa suorastaan hoitajia ja jään aina paikalle. Kiitän myös niitä kaikkia ihmisiä, jotka oman kolarini jälkeen jäivät auttamaan, keräsivät autosta lentäneet kamat pellosta ja kävivät poliisilaitoksella antamassa lausunnon. Olisi aika saatanan orpo olo istua kolaroidussa autossa pellossa, kun oma äiti on tajuton, oma lapsi on hysteerinen ja itse täysin pöllämystynyt, jos ketään ei tulisi edes juttelemaan.

Vaikka ipanat vittuilisivat ja juopot uhkaisivat käydä päälle, autan aina. Se on kansalaisvelvollisuus ja kun on kerran saanut itse apua suuren hädän hetkellä, tietää miltä se tuntuu.

Autan aina ja osaan myös kiittää avusta.

Tottakai poistun, miksi jäisin?

Nykysuomessa jokainen hoitaa itse omat asiansa.

Jos ei siihen kykene, niin se on sitten voi voi.

Ei auttaminen kuulu nykypäivään. Korkeintaan voidaan käydä ilkkumassa: "Mitäs läksit, oma vika".

Tämähän näkyy vahvasti kaikilla keskustelupalstoilla. Jos vaikka jalankulkija jää suojatiellä vihreillä valoilla auton alle, pyritään jalankulkijasta leipomaan syyllinen. Mitäs läksi, oma vikansa. Ja tulee vielä kalliiksi yhteiskunnalle.

Järkyttävää. Olen melko sanaton.

Totta. Ihmettelen tätä meininkiä. Yhteiskunnan pissistymistä.

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 12:01"]

Mä olen onneksi niitä, jotka kuvittelevat olevansa hätätilanteissa suorastaan hoitajia ja jään aina paikalle. Kiitän myös niitä kaikkia ihmisiä, jotka oman kolarini jälkeen jäivät auttamaan, keräsivät autosta lentäneet kamat pellosta ja kävivät poliisilaitoksella antamassa lausunnon. Olisi aika saatanan orpo olo istua kolaroidussa autossa pellossa, kun oma äiti on tajuton, oma lapsi on hysteerinen ja itse täysin pöllämystynyt, jos ketään ei tulisi edes juttelemaan.

Vaikka ipanat vittuilisivat ja juopot uhkaisivat käydä päälle, autan aina. Se on kansalaisvelvollisuus ja kun on kerran saanut itse apua suuren hädän hetkellä, tietää miltä se tuntuu.

Autan aina ja osaan myös kiittää avusta.

[/quote]

Komppaan! Omituisia asenteita täällä. Kannattaa ajatella omalle kohdalle, jos itse (tai vaikka oma lapsenne) tarvisitte apua, toivoisitte varmaan että joku auttaa? Todella nynnyä pelätä jotain juopon vittuilua, aikuiset ihmiset.

Minä jaksan taas edelleenkin uskoa, että kyseessä voisi olla tuo tv-ohjelmaan joutumisen pelko. Nuoriso varmaankaan ei kameroista juurikaan välitä, vaan jopa toivovat sitä, mutta vanhempien kohdalla asia voisi olla juuri päinvastoin.

Tämä varmaan itsekkäistä ihmisistä kuulostaa jo provolta, mutta olen ihan oikeasti tätä mieltä: otan mieluummin puukon vatsaan onnettomuuspaikalla joltain hullulta, kuin että ajan/kävelen ohi ja mietin loppuelämäni, että olisiko pitänyt jäädä paikalle, kuoliko joku? 

Eli totta kai autan. Sitten, jos tilanne on epäilyttävä ja minulla on lapseni mukana, voin jäädä sivummalle mutta ainakin silloin soittaisin hätäkeskuskukseen ja jäisin vähän matkan päähän. 

Niin toivon itsellenikin tehtävän. Itse jouduin teininä teinijoukon hakkaamaksi, ja muistan kyllä miten aikuisia meni ohi, ja kukaan ei auttanut. Tästä sain pysyvät arvet sieluuni, ja mietin, että en voisi samanlaisia arpia tuottaa kenellekään.

Ei tuo ole uusi ilmiö, vaan yleistyi tuossa jo 90-luvun lopulla, samaa tahtia kännyköiden yleistymisen kanssa.

Eli ihmiset kuvittelevat, että jos soittavat hälytyskeskukseen, asia on sillä hoidettu. Nykyään, kun kaikilla on kännykkä mukana, niitä soittoja voi tulla parikymmentäkin yhdestä kolarista, mutta kun ambulanssi tulee paikalle, yhtään ihmistä ei ole paikan päällä ollut antamassa ensiapua tai huolehtimassa, ettei tule lisävahinkoa.

Toisin sanoen: kännyköiden myötä ihmisiltä katoaa vähitellen konkreettisen avunannon kyky.

En auttaisi. Valtio ja media on aika suoraan antanut ymmärtää että suomalaiset eivät ole minkänä arvoisia. Miksi siis vaivautua auttamaan jotain suomipaskaa.