Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomen sodasta 1808-1809 tehty kunnon elokuvaa?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Suomen 1700-lukua tai 1800-lukua käsitelty viime vuosikymmeninä äärimmäisen vähän elokuvissa tai tv-sarjoissa. Keski-aikaakaan ei ole käsitelty ollenkaan draamasarjoissa, vaikka Turun linnaahan voisi hyvin hyödyntää. Ilmeisesti kyse on siitä että tuotannot olisivat niin kalliita. Toista se on Ruotsissa ja Tanskassa, joissa on tehty vaikka mitä.
Hovimäessä nyt oli vähän 1800-lukua kyllä, mutta ei nyt Suomen sotaa tainnut oikein olla.
Hovimäki alkoi vuodesta 1799, Suomen sota oli sen ensimmäisen kauden tärkein historiallinen sisältö. Ihan kelvollisesti tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuningas Monarkia on myös demokraattinen alusta loppuun.
Äänestäkää keskustaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen saagan saisikaan Kalevalasta kun olisi rahaa ja osaamista. Vrt Taru sormusten herrasta jne.
Ja minkähänlaisen elokuvasarjan saisi Suomen muinaishistoriasta. Siitä kun suomalaiset heimot asuttivat koko pohjolaa Uralilta Keski-Ruotsiin saakka ja siitä tuonne 1300-luvulle, jossa suomalaiset orjuutettiin.
Tuo että suomalaiset on jääkauden jälkeen alkuperäisiä Uralin tämän puolen asuttajia eikä venäjän-slaavit on muutenkin niitä "hys hys" aiheita jotka vaimennetaan, kuten myös että nykyisen Ruotsinkin alue pääosin on ollut suomalaisten asuttamaa aluetta. Tietysti se on vähän noloa näille myöhemmin tulleille.[/quote
Ihmiset on vaeltaneet paljon, eikä sillä kovin suurta merkitystä ole, kuka oli missäkin ensin. Mutta sitä olen miettinyt, miksi suomalais-ugrilaisia on niin vähän verrattuna slaaveihin, eikä suuria valtakuntia ole syntynyt. Samoilla aroilla on asuttu. Onkohan esi-isämme olleet liian vetäytyviä ja rauhantahtoisia? Ei välttämättä paha.
No, on sillä kyllä merkitystä, vaikka tietysti nämä nykyään alueita hallitsevat ei haluakkaan niin myöntää.
Suomalais-ugrilaisiahan on nykyäänkin aika paljon nykyisen Venäjän alueella, mutta kiitos Neuvotoliiton niin nämä on sotkeentuneet slaaveihin.
Miksi sitten aiemmin kävi niin että sekä slaavit että ruotsalaiset valtasivat suomalaisiltä maat ja mannut, niin syynä lienee se että nämä olivat vaan huomattavan paljon laajentumishaluisia ja agressiivisimpia sekä järjestäytyneemmästi johdettuja kansoja. Ja suomalaiset-heimot joko väistivät alta pois tai jäivät asumaan vieraan vallan alle. Jos suomessa olisi ollut jo aiemmin voimakkaampi keskusvalta, niin todennäköisesti Pohjolan kartta olisi nytkin eri näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Venäjähän vapautti Suomen Ruotsin alaisesta orjuudesta. Miksi tätä Venäjän alaisuudessa oltua aikaa kuitenkin muistellaan pahalla?
Suomalaisethan tavallaan löysivät itsensä, kun Venäjä tuki pesäeroa Ruotsiin. Sortokaudet otettiin kuitenkin aika raskaasti ja todettiin, että omilleen pitäisi päästä. Tämä oli oikea johtopäätös, jos katsotaan, mitä suomensukuisille kansoille kävi siellä toisella puolella myöhemmin.
Radiossa puhutaan että NWO on diktatuuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten elokuvien budjeteilla tämä tulisi liian kalliiksi. Toisen maailmansodan aikaista kalustoa on vielä sen verran jäljellä, että sotakohtaukset saadaan kuvattua. Samoin sodankäyntitaktiikat ovat välissä muuttuneet. Talvi- ja jatkosodassa taisteltiin paljon metsissä, jolloin voidaan kuvata yksittäisiä sotilaita läheltä ja käyttää maastoa hyväksi visuaalisessa kikkailussa. Suomen sodan aikaan oli vielä aukeassa maastossa käytäviä suuria sotataisteluja. Tämä vaatisi valtavaa määrää tuonaikaisia asuja ja aseita, hevosiakin tarvittaisiin satoja. Lisäksi Suomen sodan aikaista rakennuskantaa on aika vähän, ja sen lavastaminen sopivaan kuntoon on työlästä. Suomenlinna on jo kulunut elokuvakäytössä.
Digitekniikalla saadaan paljon feikattua ja eihän tämän tarvitsisi mikään pelkkiä joukkokohtauksia sisältävä elokuva olla. Aiheesta saisi mainion muutamalla keskushenkilöllä ja hyvällä tarinalla. Sota olisi siinä kehyksenä, ihmiset keskiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomiokirkko on vanha kuin mikä. Tehty ennen pyramidejä. Minä tiedän miten pyramidit rakenneettiin.
Niin, pyramidithän on myös muinaisten suomalaisten diplomi-insinöörien suunnittelemia.
Sipilän esi-isä keksi tuon muodon miettiessään seuraavaa kampanjavedätystä. Myös apilamuoto on Sipilän suvun keksintöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sven Tuuva, ohj. Edwin Laine, kertoo Suomen sodasta. En osaa sanoa onko miten kunnollinen. Liekö muita?
Tämä on todella tökerö leffa 50-luvulta, ei voi suositella.
Menkääs latvalahot johonkin muuhun ketjuun jankkaamaan sitä paskaa, olisi kiva pysyä aiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkääs latvalahot johonkin muuhun ketjuun jankkaamaan sitä paskaa, olisi kiva pysyä aiheessa.
How about äíťís víťťúún? Ja millä tavalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten elokuvien budjeteilla tämä tulisi liian kalliiksi. Toisen maailmansodan aikaista kalustoa on vielä sen verran jäljellä, että sotakohtaukset saadaan kuvattua. Samoin sodankäyntitaktiikat ovat välissä muuttuneet. Talvi- ja jatkosodassa taisteltiin paljon metsissä, jolloin voidaan kuvata yksittäisiä sotilaita läheltä ja käyttää maastoa hyväksi visuaalisessa kikkailussa. Suomen sodan aikaan oli vielä aukeassa maastossa käytäviä suuria sotataisteluja. Tämä vaatisi valtavaa määrää tuonaikaisia asuja ja aseita, hevosiakin tarvittaisiin satoja. Lisäksi Suomen sodan aikaista rakennuskantaa on aika vähän, ja sen lavastaminen sopivaan kuntoon on työlästä. Suomenlinna on jo kulunut elokuvakäytössä.
Digitekniikalla saadaan paljon feikattua ja eihän tämän tarvitsisi mikään pelkkiä joukkokohtauksia sisältävä elokuva olla. Aiheesta saisi mainion muutamalla keskushenkilöllä ja hyvällä tarinalla. Sota olisi siinä kehyksenä, ihmiset keskiössä.
Se digitekniikka on myös tosi kallista. Sinulla ei taida olla elokuva-alasta kovin tarkkaa käsitystä. Sotaelokuvien vetovoima perustuu nimenomaan taitavasti tehtyihin, näyttäviin taistelukohtauksiin, ja niitä maksava yleisö odottaa myös näkevänsä. Henkilövetoinen kerronta korostuu muissa genreissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomiokirkko on vanha kuin mikä. Tehty ennen pyramidejä. Minä tiedän miten pyramidit rakenneettiin.
Niin, pyramidithän on myös muinaisten suomalaisten diplomi-insinöörien suunnittelemia.
Sipilän esi-isä keksi tuon muodon miettiessään seuraavaa kampanjavedätystä. Myös apilamuoto on Sipilän suvun keksintöjä.
No jos Sipilän esi-isästä näin puhutaan niin joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen toiseen ketjuun sensoroitavaksi.
Been there done that. No more.
Vierailija kirjoitti:
On tehty, Tuntematon sotilas.
Ai tämä kertoo Suomensodasta? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten elokuvien budjeteilla tämä tulisi liian kalliiksi. Toisen maailmansodan aikaista kalustoa on vielä sen verran jäljellä, että sotakohtaukset saadaan kuvattua. Samoin sodankäyntitaktiikat ovat välissä muuttuneet. Talvi- ja jatkosodassa taisteltiin paljon metsissä, jolloin voidaan kuvata yksittäisiä sotilaita läheltä ja käyttää maastoa hyväksi visuaalisessa kikkailussa. Suomen sodan aikaan oli vielä aukeassa maastossa käytäviä suuria sotataisteluja. Tämä vaatisi valtavaa määrää tuonaikaisia asuja ja aseita, hevosiakin tarvittaisiin satoja. Lisäksi Suomen sodan aikaista rakennuskantaa on aika vähän, ja sen lavastaminen sopivaan kuntoon on työlästä. Suomenlinna on jo kulunut elokuvakäytössä.
Digitekniikalla saadaan paljon feikattua ja eihän tämän tarvitsisi mikään pelkkiä joukkokohtauksia sisältävä elokuva olla. Aiheesta saisi mainion muutamalla keskushenkilöllä ja hyvällä tarinalla. Sota olisi siinä kehyksenä, ihmiset keskiössä.
Satuin äsken lukemaan Anu Kaipaisen romaanin Arkkienkeli Oulussa (kirjoitettu 60-luvun lopulla), josta voisi tehdä juuri tuontapaisen elokuvan. Lavasteet tosin tulisivat kalliiksi, koska sen ajan Oulusta ei taida olla paljon mitään jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen saagan saisikaan Kalevalasta kun olisi rahaa ja osaamista. Vrt Taru sormusten herrasta jne.
Ja minkähänlaisen elokuvasarjan saisi Suomen muinaishistoriasta. Siitä kun suomalaiset heimot asuttivat koko pohjolaa Uralilta Keski-Ruotsiin saakka ja siitä tuonne 1300-luvulle, jossa suomalaiset orjuutettiin.
Tuo että suomalaiset on jääkauden jälkeen alkuperäisiä Uralin tämän puolen asuttajia eikä venäjän-slaavit on muutenkin niitä "hys hys" aiheita jotka vaimennetaan, kuten myös että nykyisen Ruotsinkin alue pääosin on ollut suomalaisten asuttamaa aluetta. Tietysti se on vähän noloa näille myöhemmin tulleille.[/quote
Ihmiset on vaeltaneet paljon, eikä sillä kovin suurta merkitystä ole, kuka oli missäkin ensin. Mutta sitä olen miettinyt, miksi suomalais-ugrilaisia on niin vähän verrattuna slaaveihin, eikä suuria valtakuntia ole syntynyt. Samoilla aroilla on asuttu. Onkohan esi-isämme olleet liian vetäytyviä ja rauhantahtoisia? Ei välttämättä paha.
No, on sillä kyllä merkitystä, vaikka tietysti nämä nykyään alueita hallitsevat ei haluakkaan niin myöntää.
Suomalais-ugrilaisiahan on nykyäänkin aika paljon nykyisen Venäjän alueella, mutta kiitos Neuvotoliiton niin nämä on sotkeentuneet slaaveihin.
Miksi sitten aiemmin kävi niin että sekä slaavit että ruotsalaiset valtasivat suomalaisiltä maat ja mannut, niin syynä lienee se että nämä olivat vaan huomattavan paljon laajentumishaluisia ja agressiivisimpia sekä järjestäytyneemmästi johdettuja kansoja. Ja suomalaiset-heimot joko väistivät alta pois tai jäivät asumaan vieraan vallan alle. Jos suomessa olisi ollut jo aiemmin voimakkaampi keskusvalta, niin todennäköisesti Pohjolan kartta olisi nytkin eri näköinen.
Suurin osa kantasuomalaisista ei ollut täällä sen aikaisemmin kuin ruotsalaiset. Sun logiikalla voidaan yhtä hyvin sanoa, että erinäiset fennomaaniheimot ovat vallanneet Suomen saamelaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten elokuvien budjeteilla tämä tulisi liian kalliiksi. Toisen maailmansodan aikaista kalustoa on vielä sen verran jäljellä, että sotakohtaukset saadaan kuvattua. Samoin sodankäyntitaktiikat ovat välissä muuttuneet. Talvi- ja jatkosodassa taisteltiin paljon metsissä, jolloin voidaan kuvata yksittäisiä sotilaita läheltä ja käyttää maastoa hyväksi visuaalisessa kikkailussa. Suomen sodan aikaan oli vielä aukeassa maastossa käytäviä suuria sotataisteluja. Tämä vaatisi valtavaa määrää tuonaikaisia asuja ja aseita, hevosiakin tarvittaisiin satoja. Lisäksi Suomen sodan aikaista rakennuskantaa on aika vähän, ja sen lavastaminen sopivaan kuntoon on työlästä. Suomenlinna on jo kulunut elokuvakäytössä.
Mutta eikös tuollaiset joukkokohtaukset tehdä nykyään tietokoneella? Esim. Örkkiarmeijat ym.
Talojen lavastuksen ei luulisi olevan niin vaikeaa. Harmaa tölli tai kartano. Kyllä niitä löytyy. Vaatetus voi olla tyyriimpi homma, mutta kai niitäkin pystyy tekemään? Suomessa o n kyllä surkeat budjetit, mutta vika lienee muualla.
Mieleeni tulee lapsuudessa 80-luvulla TV:ssä esitetty Rauta-aika, joka oli aika kökkö. Siinä Loiri ja muut puhui räkä lentäen palttinapaidassaan, eikä ollut kummoinen sarja se. Jo silloin mietin, että miksi ei osata tehdä hyvin? Edes niin, että puheesta saisi selvää.
Mykkäfilmin aikana ruotsalaiset tekivät ison budjetin version Vänrikki Stålin tarinoista, ja suurimmaksi osaksi se kuvattiin Suomessa. Elokuvan restauroitu versio on esitetty Suomen tv:ssä.
https://www.imdb.com/title/tt0016910/?ref_=nm_flmg_dr_10