Parhaat konstit sydäsurujen kuoppaamiseen?

Pää täyteen, itsesäälissä kieriskely, ja sitten uutta kehiin!

Viimeistä edelliseen exään ajattelin myös ottaa yhteyttä, hän on ruinannut uutta mahdollisuutta. Siitä voisi olla apua, hieman pönkitystä latistuneelle itsetunnolle ja hyvää seksiä.

Laita Tinder laulamaan.

Ylös, ulos ja lenkille...

Lue tältä palstalta muiden avuttomasta tuhraamisesta, siitä voi saada omaan tuskaansa jotain kieroutunutta helpotusta. Että on muita joilla menee vielä surkeammin. Vaikka se mimmi joka otti Tinder-sedältä poskeen ekoilla treffeillä, ja nyt ihmettelee miksi mies ei enää pidäkään yhteyttä.

Mulla on aina suhteiden kaaduttua ollut "suruaika". Oon antanut itselleni luvan kuukauden verran kieriä surussa, itkeä, parkua, angstata ja ikävöidä. Selvinpäin tosin. Oon kirjoittanut ajatuksia ja plus- ja miinuslistoja, lukenut eroterapiaa, pohtinut miksi näin ja koittanut keskittyä toisen ikäviin puoliin. Jossain vaiheessa se kaikki surkuttelu alkaa käymään tylsäksi ja turhaksi. Tulee semmonen fiilis et "perhana mähän selviydyin, ihan mahtavaa ilman sitä!"

Kuukauden jälkeen hymy naamaan, iloinen vaihde päälle ja yltiösosiaalistuminen. Koitan olla avoin ja jutella erilaisten ihmisten kanssa, vaikka sit chatissa. Oon myös tosi itsepintaisesti pitänyt kiinni että teen päivittäin jotain mistä tulee hyvä mieli ja keskityn iloisin asioihin.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Ylös, ulos ja lenkille...

No ei kyllä tässä kankkusessa onnistu...