Lue keskustelun säännöt.
Bipo parisuhteessa
01.03.2019 |
Tapasin miehen, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Antaako mahdollisuus vai juoksenko? Hän syö lääkkeitä mutta on siitä huolimatta epävakaa
Kommentit (87)
Sanoisin, että tietenkin juokset. Etenkin jos haaveilet lapsista. Kukasn ei ole ansainnut syntyä bipon lapseksi.
Nämä ketjut sitten vaan menevät aina juuri päinvastoin. Bopot rynnivät joukolla vakuuttelemaan miten he ovat ihan parhaimmistoa, miten sairaus ei näy heissä mitenkään ja miten mitään ongelmia ei ole.
Ei kannata uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tasaisesta elämästä turha haaveilla bipon kanssa
Mun exällä oli bipo ja meillä valitettavasti lopulta tämä johti eroon. Mutta riippuu siitä millainen on hoitotasapainokin, osahan lääkityksellä pysyy melko tasapainossa ja silloin homma voi toimia. Sairaus on voimakkaasti periytyvä kuitenkin (tai oikeastaan niin, että bipo toisella vanhemmalla ei nosta vain bipolaarihäiriön, vaan myös skitsofrenian riskiä jälkeläisillä) joten jos lapsia haluaa, miettisin aika tarkasti.
Mutta meillä se ei haitannut, itse en halunnut lapsia. Kuitenkin, miehellä oli sellainen sairausmuoto jossa mielialasyklit äärimmäisen lyhyitä, ihan päivien mittaisia, ja tähän huonosti toimii tasaava lääkitys. Äärimmäsiet maniat ja masennukset vaihtelivat yhtenään. Kamalinta oli mania, jossa mies oli kuin joku elukka, ei harkinnut mitään vaan kävi h*uorissa, uhkapelasi, ryyppäsi, mitä vaan mitä milläkin hetkillä teki mieli niin toteutti impulssinsa vailla mitään järjen kontrollia. Sitten kuluu päivä-pari ja mania kääntyy masennukseen, ja mies itkee ja katuu tekojaan joita on tehnyt maniassa, haluaisi jopa tappaa itsensä kun on niin kova syyllisyys. Mutta tämä ei johda mihinkään muutokseen, koska maniapersoona on ihan eri ihminen, eikä välitä eikä muista masennuspersoonan erilaisiista arvoista ja syyllisyyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että tietenkin juokset. Etenkin jos haaveilet lapsista. Kukasn ei ole ansainnut syntyä bipon lapseksi.
Nämä ketjut sitten vaan menevät aina juuri päinvastoin. Bopot rynnivät joukolla vakuuttelemaan miten he ovat ihan parhaimmistoa, miten sairaus ei näy heissä mitenkään ja miten mitään ongelmia ei ole.
Ei kannata uskoa.
Niin no miltä itsestäsi tuntuisi jos porukka sanoisi että et ole minkäänlaisen rakkauden tai parisuhteen arvoinen syystä, johon et edes itse ole voinut vaikuttaa. Itse aina puolustan tätä aspektia, vaikka en ole parisuhteessa omasta valinnasta. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Ikäkin yleensä tasapainottaa tätä tilaa. Lapsiin en ota kantaa, mutta en pidä tätä ominaisuutta täysin sutena. Moni kuuluisa taiteilija on ollut Bipo ja huomaan kyllä itsekin miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vakava diagnoosi joka ei poistu. Lääkitystä pitää käyttää koko ajan mutta jostain syystä moni ajattelee ettei niitä tarvitse. Jotkut lehdissäkin mainostavat että ovat parantuneet. Näin ei vaan voi tapahtua koska lääkkeistä huolimattakin sairaus on ja pysyy. Jossain vaiheessa mania tulee ja sitten on piru irti. Maniassa ihminen saattaa käydä viikon baareissa nukkumatta yhtään välissä tai käyttää kymmeniä tuhansia euroja shoppailuun, ei ole mitään kontrollia. Myös seksijuttuja riittää, eräskin perheenisä toi naisia ja miehiä baarista kotiinsa olohuoneeseen panemaan keskellä päivää kun lapset olivat kotona ja äiti töissä. Lapsille on ihan kammottava kohtalo olla bipon lapsi, todella turvaton elämä edessä. Depressiivinen vanhempi uhkailee itsemurhalla ja sama vanhempi maniassa puhuu ihan mitä sattuu estottomasti
t. psyk.hoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystävällä on bipolaarihäiriö. Aluksi hän salasi sen, enkä itse tajunnut mistä maniakäytös johtui. Muuten bipo on normaali mutta maniavaihe on
h😱lvetti. Hänellä mania tuli syksyllä ja kesti muutaman kuukauden. Soitin hänen tietämättään hänen hoitotaholle että pelkään itseni puolesta. Niinpä hänelle vaihdettiin lääkitys, ja nyt hän on voinut hyvin. Ainoa haitta on lääkkeen sivuvaikutuksena tullut lihominen.
Jos olet herkkä ihminen, bipon kanssa voi päästä sfääreihin. Hänellä on nyanssien taju. Ratkaisevaa on, onko hän hoitomyönteinen, eli muina aikoina tietää että maniavaiheessa täytyy hakea apua. Pahinta jos ei ole sairaudentuntoa.
Rakkaus valitsi meidät, ollaan yhdessä. Lapsia en kuitenkaan hankkisi.
Vierailija kirjoitti:
Se on vakava diagnoosi joka ei poistu. Lääkitystä pitää käyttää koko ajan mutta jostain syystä moni ajattelee ettei niitä tarvitse. Jotkut lehdissäkin mainostavat että ovat parantuneet. Näin ei vaan voi tapahtua koska lääkkeistä huolimattakin sairaus on ja pysyy. Jossain vaiheessa mania tulee ja sitten on piru irti. Maniassa ihminen saattaa käydä viikon baareissa nukkumatta yhtään välissä tai käyttää kymmeniä tuhansia euroja shoppailuun, ei ole mitään kontrollia. Myös seksijuttuja riittää, eräskin perheenisä toi naisia ja miehiä baarista kotiinsa olohuoneeseen panemaan keskellä päivää kun lapset olivat kotona ja äiti töissä. Lapsille on ihan kammottava kohtalo olla bipon lapsi, todella turvaton elämä edessä. Depressiivinen vanhempi uhkailee itsemurhalla ja sama vanhempi maniassa puhuu ihan mitä sattuu estottomasti
t. psyk.hoitaja
Kylläpä olet ammattitaitoinen alan hoitaja.
Kyllä jokainen on erilainen, tässäkin asiassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on vakava diagnoosi joka ei poistu. Lääkitystä pitää käyttää koko ajan mutta jostain syystä moni ajattelee ettei niitä tarvitse. Jotkut lehdissäkin mainostavat että ovat parantuneet. Näin ei vaan voi tapahtua koska lääkkeistä huolimattakin sairaus on ja pysyy. Jossain vaiheessa mania tulee ja sitten on piru irti. Maniassa ihminen saattaa käydä viikon baareissa nukkumatta yhtään välissä tai käyttää kymmeniä tuhansia euroja shoppailuun, ei ole mitään kontrollia. Myös seksijuttuja riittää, eräskin perheenisä toi naisia ja miehiä baarista kotiinsa olohuoneeseen panemaan keskellä päivää kun lapset olivat kotona ja äiti töissä. Lapsille on ihan kammottava kohtalo olla bipon lapsi, todella turvaton elämä edessä. Depressiivinen vanhempi uhkailee itsemurhalla ja sama vanhempi maniassa puhuu ihan mitä sattuu estottomasti
t. psyk.hoitaja
Jos kerran tiedät asiasta niin pystytkö sanomaan onko minulla bipoa vai ei, koska en tunnista itseäni koskaan näistä hörhöily tarinoista. Minulla on selkeitä jaksoja jolloin olen tavallista energisempi, nukun vähemmän, ajatukset rientää, en pysty olemaan paikoillani ja olen luovempi. Sitten toisaalta saatan olla masentunut, ajatella itsemurhaa ja elämän toivottomuutta ja olla enimmäkseen paikoillani jaksamattomuuttani. Sitten toisaalta minulla on sekamuoto, jolloin en pysty olemaan paikoillani, mutta olen enemmänkin ahdistunut kuin energinen. Ja siis koskaan en ole pönttöillyt kuten seksihurjastellut tai ottanut paljon velkaa tmv. Joskus minulla on epäily Bipoa, mutta ratkaisevaa diagnoosia ei ole tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mietipä sitä. Epävakaa mieshän on aina todellinen saalis...
Jos ei käytä alkoholia ja syö lääkkeet, sen kanssa pärjää.
Eettisesti voidaan pohtia, miksi kaikkien pitäisi sopia samaan muottiin. Koko ajan tulee lisää tietoa. Ikävää että on näitä sairauksia, mutta on heillä ihmisarvo. Maniavaihe on narsistinen vaihe, ja läheiset voi vaan odottaa vaiheen loppumista. Narsistit sen sijaan on elukoita koko elämänsä ajan, haluten tehdä niin paljon pahaa kuin mahdollista. Narsistin kanssa eläneenä sanon että bipo on parempi, koska välillä voi kuitenkin olla pitkäänkin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on diagnoosi, mutta en juuri koskaan tunnista itseäni näistä tarinoista.
Ammatitaitoinen hoitaja kuuntelee potilasta ja on puolueeton, eikä katso ketään omien, spesifien, mielikuviensa läpi.
Vierailija kirjoitti:
No mietipä sitä. Epävakaa mieshän on aina todellinen saalis...
Voin kokemuksesta sanoa että ette te normotkaan aina niin järkeviä ja tasapainoisia ole kuin väitätte. Monet tekee kännipäissä samoja asioita kuin pahimmat bipot ja se sentään on oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että tietenkin juokset. Etenkin jos haaveilet lapsista. Kukasn ei ole ansainnut syntyä bipon lapseksi.
Nämä ketjut sitten vaan menevät aina juuri päinvastoin. Bopot rynnivät joukolla vakuuttelemaan miten he ovat ihan parhaimmistoa, miten sairaus ei näy heissä mitenkään ja miten mitään ongelmia ei ole.
Ei kannata uskoa.
Niin no miltä itsestäsi tuntuisi jos porukka sanoisi että et ole minkäänlaisen rakkauden tai parisuhteen arvoinen syystä, johon et edes itse ole voinut vaikuttaa. Itse aina puolustan tätä aspektia, vaikka en ole parisuhteessa omasta valinnasta. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Ikäkin yleensä tasapainottaa tätä tilaa. Lapsiin en ota kantaa, mutta en pidä tätä ominaisuutta täysin sutena. Moni kuuluisa taiteilija on ollut Bipo ja huomaan kyllä itsekin miksi.
Kenenkään ei tarvi pilata elämäänsä ollakseen tasa-arvoinen. Monet taiteilijat ovat varmasti bipoja, mutta aika monet taiteilijat ovat jääneet historiaan kammottavina puolisoina. Mieti myös millasen kasvuympäristön bipo-vanhempi tarjoaa bipo-lapselle.
Itse sanoisin Ap:lle, että juokse. Toisen mt-ongelmiin on helppo hajoittaa itsensä. Tämä lainaamani kommentoija voi varmaan tulla huolehtimaan ailahtelevasta bipo-miehestä, jotta tämä ei jää täysin ilman rakkautta elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mietipä sitä. Epävakaa mieshän on aina todellinen saalis...
Voin kokemuksesta sanoa että ette te normotkaan aina niin järkeviä ja tasapainoisia ole kuin väitätte. Monet tekee kännipäissä samoja asioita kuin pahimmat bipot ja se sentään on oma valinta.
No niin. Alkaahan se tulla sieltä: Eli oikeestihan bipot ovat ihan yhtä tervepäisiä kuin muutkin. Muistakaa nyt se, ettei tarvitse inttää.
Oman suhteen alussa mies oli kunnossa ja tulevaisuus näytti upealta. Pian pukkasi masennus ja syyllistys. Lopuksi mania otti ja vei koko miehen
Itse en jaksanut, kun puoliso muuttui uudestaan ja uudestaan eri ihmiseksi hypomanioissaan
Kun valo lisääntyy keväällä voi olla vaikeaa aikaa. Jos tahdot saada lapsia, niin bipo voi periytyä. Tunnen kyllä yhden, jolla bipo on ollut kauan hyvässä hoitotasapainossa, käy töissä, mutta ei ole lapsia. Hän uskoo, että lasten kanssa ei ehtisi elää riittävän tasaista elämää, jotta bipo olsi hallittavaissa. Itsetuntemus on tärkeää, jotta oppii ennakoimaan ongelmia ja hakemaan muutosta joko lääkitykseen tai omaan arkeen.