Lue keskustelun säännöt.
Mistä voi johtua, että en pysty ajamaan autoa?
01.03.2019 |
Minulla on ajokortti, inssi meni rimaa hipoen läpi kolmannella yrittämällä (varmaan säälistä päästivät minut läpi ja inssiajon reitti oli todella helppo, sää erittäin hyvä ja siihen kellonaikaan ei ollut juurikaan muuta liikennettä). En kuitenkaan pysty ajamaan autoa, tai siis en osaa. En pääse liikkeelle edes pihasta, kun en millään hahmota sen auton kulmia enkä sitä, että miten se auto kääntyy kun peruuttaa johonkin suuntaan ja kääntää rattia johonkin suuntaan ja pyörät on sillä hetkellä osoittamassa johonkin suuntaan. Olen yrittänyt käydä ajamassa niin, että mies ajaa sen auton minulle pois siitä ahtaalta parkkipaikalta ja minä hyppää rattiin vasta siinä tien varressa. Mutta en hahmota muuta liikennettä ollenkaan, näen ihan hyvin ne autot mutta en jotenkin ymmärrä niiden kulkua, läheltä piti tilanteita on ollut paljon kun en tajua missä ne muut autot menee. Olen jo aikeissa luopua kortista kun en vain pysty ajamaan autolla. Olen ottanut lisätunteja, ja se opettaja pystyy kyllä opettamaan minulle niitä liikennesääntöjä (että kenen vuoro mennä missäkin risteyksessä ja sanoo koska pitää lähteä liikkeelle jos on kääntymässä risteyksestä stop-merkin takaa isommalle tielle jne. Mutta ei opettaja voi opettaa minulle sen liikenteen ymmärtämistä tai auton kulmien ymmärtämistä (vaikka harjoiteltu on sellaisilla keiloilla). Mistä johtuu, että en vain pysty ajamaan?
Kommentit (97)
Hahmotushäiriö? Älä hyvä ihminen lähde liikenteeseen itseäsi ja muita rikkomaan jos on noin kuten kuvaat, ei pahalla. Sun vahvuudet on sitten jossain muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen ilmoittautumaan Suomen surkein kuski-ohjelmaan.
Valitettavasti mun kokemukset ei ole rohkaisevia. Itsellä oli sama, ja oli pakko lopettaa, kun ei siitä mitään tullut harjoittelusta huolimatta ja pelkäsin satuttavani muita. Olen aina muutenkin ollut vähän kömpelö, mutta arkielämässä pärjään ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tarvinnet harjoitusta hirveän paljon enemmän kuin useimmat muut. Sitkeästi vain. Menkää metsätielle tai soramontulle ajamaan ja peruutelkaa kivien ja kantojen ympärillä.
Olen harjoitellut paljon, enkä tiedä paljonko jaksan harjoitella ennen kuin luovutan, kun ei siitä mitään tule. En vain tajua miten se auto kulkee ja miten muut autot kulkee. En ole huomannut mitään edistystä asiassa ajokortin saamisen jälkeen, vaikka otin niitä lisätuntejakin. Saatan esimerkiksi ajaa kohti liikennevaloja ja nähdä, että on punainen valo, mutta en jotenkin tajua, että pitää pysähtyä, vaikka tiedän, että pitää pysähtyä kun on punainen. En jotenkin hahmota sitä liikennevaloa siten, että se vaikuttaisi siihen ajamiseeni, vaikka näen sen valon ihan ajoissa. Ja sitten joudun tekemään äkkijarrutuksen, kun tajuan asian aivan viime hetkellä. Ap
Pystytkö ajamaan polkupyörällä liikenteen seassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti mun kokemukset ei ole rohkaisevia. Itsellä oli sama, ja oli pakko lopettaa, kun ei siitä mitään tullut harjoittelusta huolimatta ja pelkäsin satuttavani muita. Olen aina muutenkin ollut vähän kömpelö, mutta arkielämässä pärjään ihan hyvin.
Minäkin olen aina ollut kömpelö kaikissa liikuntalajeissa, mutta muuten ihan älykäs ja lukuaineissa koulussa menestynyt hyvin, nyt opiskelen yliopistossa alaa, jonne on tunnetusti todella vaikea päästä. Ap
Paras luovuttaa yksin ajamisen kanssa, ennen kuin saat paljon harjoitusta. Jos pitää pyytää apua peruuttamiseen parkkipaikalta, ei kannata lähteä liikenteeseen, olet vaaraksi itsellesi ja muille. Pahimmassa tapauksessa joudut pahaan kolariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö ajamaan polkupyörällä liikenteen seassa?
Ai autoliikenteen seassa? En ole koskaan kokeillut, olen ajanut vain pyöräteillä, ja niilläkin ajelen hitaasti eikä niillä kauheasti muita pyöräilijöitä ole, mutta en tykkää pyöräilystä niin kävelen mieluummin. Ap
Hui, toivottavasti harrastat tuota harjoittelua niihin aikoihin päivästä kun ei ole muuta liikennettä :S Kuulostaa kyllä jonkinnäköiseltä hahmotushäiriöltä, sinuna en kyllä valitettavasti ajaisi. Tosi pahalta kuulostaa tuo että on monta läheltä piti-tilannetta ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin luulen, että ihmisillä joilla on näin vaikeaa tuo ajamisen oppiminen on joku hahmotushäiriö. En ole itsekään mikään erityisen hyvä kuski (ajanut viimeisen 10v aikana varmaan keskimäärin 300km vuodessa), ja etenkin parkkeeratessa on välillä vaikea hahmottaa kuinka paljon väliä on muihin autoihin. En kyllä ole koskaan rutannut mitään ja inssikin meni kerrralla läpi. Mutta jos koko liikenne tuntuu täysin käsittämättömälle, niin luulen että taustalla on muutakin. Kannattaa kyllä mietiä kuinka paljon kannattaa ajaa jos se ei ole sulle välttämättömyys. Oletko huomannut muilla elämänalueilla vaikeuksia asioissa jotka muille tuntuvat helpoilta?
Vierailija kirjoitti:
Paras luovuttaa yksin ajamisen kanssa, ennen kuin saat paljon harjoitusta. Jos pitää pyytää apua peruuttamiseen parkkipaikalta, ei kannata lähteä liikenteeseen, olet vaaraksi itsellesi ja muille. Pahimmassa tapauksessa joudut pahaan kolariin.
Olen alkanutkin pelkäämään, että ajan pahan kolarin. Mutta yritin siis kysellä, että mistä tämä voi johtua että en pysty ajamaan? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin luulen, että ihmisillä joilla on näin vaikeaa tuo ajamisen oppiminen on joku hahmotushäiriö. En ole itsekään mikään erityisen hyvä kuski (ajanut viimeisen 10v aikana varmaan keskimäärin 300km vuodessa), ja etenkin parkkeeratessa on välillä vaikea hahmottaa kuinka paljon väliä on muihin autoihin. En kyllä ole koskaan rutannut mitään ja inssikin meni kerrralla läpi. Mutta jos koko liikenne tuntuu täysin käsittämättömälle, niin luulen että taustalla on muutakin. Kannattaa kyllä mietiä kuinka paljon kannattaa ajaa jos se ei ole sulle välttämättömyys. Oletko huomannut muilla elämänalueilla vaikeuksia asioissa jotka muille tuntuvat helpoilta?
Siis liikuntalajit on minulle vaikeita, kun olen kömpelö. En ole muilla elämänalueilla huomannut vaikeuksia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti mun kokemukset ei ole rohkaisevia. Itsellä oli sama, ja oli pakko lopettaa, kun ei siitä mitään tullut harjoittelusta huolimatta ja pelkäsin satuttavani muita. Olen aina muutenkin ollut vähän kömpelö, mutta arkielämässä pärjään ihan hyvin.
Minäkin olen aina ollut kömpelö kaikissa liikuntalajeissa, mutta muuten ihan älykäs ja lukuaineissa koulussa menestynyt hyvin, nyt opiskelen yliopistossa alaa, jonne on tunnetusti todella vaikea päästä. Ap
Sama täällä. Yliopisto tuli suoritettua kiitettävästi ja älyllä olen pärjännyt työelämässä. Harmittaa silti olla riippuvainen muista tässä autoasiassa. Jos pääset jonnekin syrjemmälle harjoittelemaan ajamista, jatka ihmeessä yrittämistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin luulen, että ihmisillä joilla on näin vaikeaa tuo ajamisen oppiminen on joku hahmotushäiriö. En ole itsekään mikään erityisen hyvä kuski (ajanut viimeisen 10v aikana varmaan keskimäärin 300km vuodessa), ja etenkin parkkeeratessa on välillä vaikea hahmottaa kuinka paljon väliä on muihin autoihin. En kyllä ole koskaan rutannut mitään ja inssikin meni kerrralla läpi. Mutta jos koko liikenne tuntuu täysin käsittämättömälle, niin luulen että taustalla on muutakin. Kannattaa kyllä mietiä kuinka paljon kannattaa ajaa jos se ei ole sulle välttämättömyys. Oletko huomannut muilla elämänalueilla vaikeuksia asioissa jotka muille tuntuvat helpoilta?
Mutta jos ajan vain vähän ja harvoin eli silloin kun on aivan pakko, niin en varmasti koskaan opi ajamaan kunnolla enkä ymmärtämään autoa. Eikö toisaalta kannattaisi ajaa joka päivä paljon, jotta ajamisen oppisi? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras luovuttaa yksin ajamisen kanssa, ennen kuin saat paljon harjoitusta. Jos pitää pyytää apua peruuttamiseen parkkipaikalta, ei kannata lähteä liikenteeseen, olet vaaraksi itsellesi ja muille. Pahimmassa tapauksessa joudut pahaan kolariin.
Olen alkanutkin pelkäämään, että ajan pahan kolarin. Mutta yritin siis kysellä, että mistä tämä voi johtua että en pysty ajamaan? Ap
Mene asiasta lääkäriin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvinnet harjoitusta hirveän paljon enemmän kuin useimmat muut. Sitkeästi vain. Menkää metsätielle tai soramontulle ajamaan ja peruutelkaa kivien ja kantojen ympärillä.
Olen harjoitellut paljon, enkä tiedä paljonko jaksan harjoitella ennen kuin luovutan, kun ei siitä mitään tule. En vain tajua miten se auto kulkee ja miten muut autot kulkee. En ole huomannut mitään edistystä asiassa ajokortin saamisen jälkeen, vaikka otin niitä lisätuntejakin. Saatan esimerkiksi ajaa kohti liikennevaloja ja nähdä, että on punainen valo, mutta en jotenkin tajua, että pitää pysähtyä, vaikka tiedän, että pitää pysähtyä kun on punainen. En jotenkin hahmota sitä liikennevaloa siten, että se vaikuttaisi siihen ajamiseeni, vaikka näen sen valon ihan ajoissa. Ja sitten joudun tekemään äkkijarrutuksen, kun tajuan asian aivan viime hetkellä. Ap
Paljonko olet ajanut, siis montako tuntia? Minun, maallikon mutta silti yli 30 vuotta ajaneen, korvissa kuulostaa siltä, että olet jotenkin jumittunut lähtöruutuun. Kun kerran tajuat lopulta sen punaisen liikennevalon, luulisi sinun oppivan tajuamaan sen muutamaa sekuntia aikaisemminkin.
Osaatko neuloa, nikkaroida tai ajaa polkupyörällä? Jos et hahmota esimerkiksi sukan kantapäätä tai listan jiiriä tai pelkäät polkupyörällä ajamista, voi olla, että "vauhdissa toimiminen" tosiaan on sellainen ongelma, josta et pääse ylitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras luovuttaa yksin ajamisen kanssa, ennen kuin saat paljon harjoitusta. Jos pitää pyytää apua peruuttamiseen parkkipaikalta, ei kannata lähteä liikenteeseen, olet vaaraksi itsellesi ja muille. Pahimmassa tapauksessa joudut pahaan kolariin.
Olen alkanutkin pelkäämään, että ajan pahan kolarin. Mutta yritin siis kysellä, että mistä tämä voi johtua että en pysty ajamaan? Ap
Mene asiasta lääkäriin
En ole sairas. Näkökykyni on todettu hyväksi, olen ollut silmälääkärillä tsekkauksessa. Ei minulla ole mitään "oireita", menestyn muuten elämässä hyvin, pärjään yliopisto-opinnoissa hyvin ja elän ihan normaalia elämää ilman ongelmia. Ap
ilmeisesti sulla puuttuu harjoitusta paitsi auton kanssa myös koko muussa elämäsäsi. Jos siis pelkästään liikut pyöräteillä, missä ei ole muuta liikennettä, et ole koskan oppinut seuraamaan sitä. Muutenhan sinä vaistomaisesti näkisit toisten ajolinjoista, mihin ne ovat menossa, mikä likennesääntö niitä koskee ja kenen vuoro on ensin. Se
Voi myös olla, että sulla on joku ongelma, jonka takia et pysty ottamaan vastaan nopeasti paljoa informaatiota pitkiä aikoja. Olet siis "hidas". mutta jos harjoittelisit enemmän niin kyllä se siitä lähtisi suttaantumaan. Ja enemmän tarkoittaa tässä nyt pari kertaa päivässä joka päivä vuoden ajan.
Ehkä jostain kuivaharjoittelusta olisi apua. Mene lasten liikennepuistoon, kiertele ja seisoskele radan vieressä ja katsele, mistä pitää ajaa kun on menossa mhinkin suuntaan. ehkä tämmöinen auttaisi havainnoimisen järjestymiisessä?
Mä olen samanlainen, mulla on hahmotushäiriö todettu jo lapsena. MUTTA minäkin olen oppinut ajamaan ihan ok:sti, se vaan vei yli 10 vuotta että alkoi sujua siinä missä muut oppivat tosi äkkiä.
Paras luovuttaa yksin ajamisen kanssa, ennen kuin saat paljon harjoitusta. J
Ei tuolla tavalla opi ikinä, jos ei vaan uskalla ajaa. Päinvastoin, pitää toki muistaa rajoituksensa ja olla varovainen, mutta ajaa vaan, silti vaikka pelottaa, ahdistaa ja tuntuu ettei tule mitään. Kyllä siitä tulee kun vaan treenaa paljon.
Eikä me hahmotushäiriöiset yms välttämätttä mitään vaaratekijöitä liikenteessä olla. Itse en ainakaan ole mikään kolaroijatyyppi koska olen aina ymmärtänyt häiriöni ja olen sen takia äärimmäisen varovainen. Esim. tarvittaessa jos peruutan, enkä hahmota missä auton kulma menee, menen vaikka ihan autosta ulos ja katson paljonko on varaa vielä peruuttaa, enkä toki vain peruuta kunnes kuuluu KLONK. Nykyisen autoni peruutuskamera on helpottanut kyllä asiaa kummasti :)
Itse en ole kolaroinut autoa kuin 2 kertaa yli 20 vuotisella ajokortin omistusurallani, josta suurin osa aika lähes jokapäiväistä työmatka-ajoa Helsingissä. Nämäkin kolaroinnit on olleet sellaisia että vain oma autoni on kärsinyt. Eka kerta juuri kortin saatuani peruutin päin liikennemerkkitolppaa, joka oli parkkipaikan päädyssä. Omaan autoon tuli pieni lommo. Toinen kerta oli että ajoin tavallista kapeammalla tiellä, jossa oli vielä korkeat reunukset, liian reunassa niin että autoni helmapellit otti osumaa siihen korkeaan reunukseen. Helmapelti vähän otti damagea, ei vahinkoa muille.
Tarvinnet harjoitusta hirveän paljon enemmän kuin useimmat muut. Sitkeästi vain. Menkää metsätielle tai soramontulle ajamaan ja peruutelkaa kivien ja kantojen ympärillä.