Uskotko Jumalaan?

Kyllä, uskon Raamatun Jumalaan. Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Jeesus on pessyt syntini puhtaiksi verellään.

Jep. Olen kristitty, mutta pidän mahdollisena, että Jumala on aina yksi ja sama, ainakin rakkauteen pohjaavissa uskonnoissa. Allah on liian vihainen ollakseen sama.

En. Ei ole tullut vastaan vielä mitään hyvää syytä miksi pitäisi uskoa mihinkään mielikuvitusolentoon.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 17:21"]

En. Ei ole tullut vastaan vielä mitään hyvää syytä miksi pitäisi uskoa mihinkään mielikuvitusolentoon.

[/quote]

Sinäpä sen sanoit. Jumaaa kun ei uskota mielikuvitusesta niinkuin evoluutioon, vaan aidosta, puolueettomasta uskosta.

Ai uskonko Jumalaan? Kerro sinä minulle, että, kuinka voisin olla uskomatta?

Uskon Jumaluuteen, joka asuu meissä kaikissa ihmisissä ja kaikessa mitä on olemassa. Se on rakkaus ja se uinuu meidän mielissämme. Meissä kaikissa on Jumalallinen kipinä ja me yhdessä muodostamme tuon Jumaluuden. Näin Jumala on sekä persoonallinen että persoonaton. Me kuulumme yhteen, sillä on vain yksi. Minkä teemme siis toisillemme, teemme itsellemme ja Jumalalle.

Tämän takia meillä on mittaamattomat voimat, kunhan vain uskomme omaan Jumalallisuuteemme. Kuten Jeesus sanoi, uskolla voi siirtää vaikka vuoria. Ja juuri siksi meillä pitää olla lapsen mieli, sillä lapsi uskoo puhtaasti, aikuisella usko ei enää ole puhdasta. Ja niinpä me kuljemme sokeina ja avuttomina. Kun ihminen alkaa herätä ja antaa valon sisällään loistaa, hän saa käyttöönsä vähitellen näitä voimavaroja, uskonsa lisääntyessä. Ymmärrys avartuu, rakkaus kasvaa ja laajenee, ihminen kykenee parantamaan itsensä ja auttamaan muitakin parantumaan. Hän oppii käyttämään ajatuksen ja tunteen sekä sanojen voimaa. Ikiaikaisia viisauksia.

Ihminen on iätön, rajaton ja kuolematon olento ja voi valita tiensä kun on siihen kypsä, eli haluaa ns. tehdä parannuksen. Ihmisen synti on se, että hän luulee olevansa erillään Jumalasta, vaikka se ei ole mahdollista. Tämä synti pitää hänet pimeydessä ja tietämättömyydessä, sairaana ja kuin lastuna elämän laineilla.

Vasta kun ihminen herää, hän alkaa elää. Kun ihminen valaistuu, hän ylösnousee eikä näe enää kuolemaa. Nukkuvat ovat kuolleita vaikka elävät.

En, epäloogisia hahmoja nuo jumalat

Uskon epäillen jonkinlaiseen "jumaluuteen", mutta en usko että minkään uskonnon mikään jumaluus vastaa sitä täysin, vaan että ne ovat vain eri ihmisten tulkintoja tuon "jumaluuden" eri aspekteista.

Miksi uskon edes epäillen? En tiedä, on vain sellainen olo ja tähän tulokseen olen päätynyt asioita pyöriteltyäni. En väitä olevani oikeassa, sillä pitäviä todisteita ei ole. Luonnontieteilijän ajattelutapa on niin selkärangassa että en lähde väittämään tietäväni jumaluuksien olemassaolosta mitään, enkä myöskään ole vakuuttunut yhdenkään ihmeen tapahtumisesta.

Uskon siihen että ihmiselle ei ole hyväksi kuvitella että hän itse on kaikkivoipa kaiken luoja. Mutta en ole mikään nimeämään tätä suurempaa voimaa jonka alaisuudessa me täällä pyöritään. Ihmiskunta on läpi historian antanut jumalille erilaisia nimiä ja hahmoja, mutta aina ihmisellä on myös tarve ollut katsoa ikäänkuin ylöspäin. Samoin kun tarkkailee "taidetta" niin ihmisen omalla erinoamisella egolla saadaan aikaan viihdettä, mutta se että ihminen kokee suuren elämyksen kirjan, elokuvan, maalauksen tms edessä, edellyyttää mielestäni sitä että taiteilijalla on jonkinlainen kosketus "luojaan". Ihminen on välikappale ja jos hän ei tätä tajua hän voi tavalla tai toisella huonosti. Niinkuin hyvin suuri osa esim. länsimaiden rahauskovaisista "kuluttajista" voi. MIelestäni ei ole edes mikään uskonasia, vaan se vain on niin.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 18:52"]

Uskon siihen että ihmiselle ei ole hyväksi kuvitella että hän itse on kaikkivoipa kaiken luoja. Mutta en ole mikään nimeämään tätä suurempaa voimaa jonka alaisuudessa me täällä pyöritään. Ihmiskunta on läpi historian antanut jumalille erilaisia nimiä ja hahmoja, mutta aina ihmisellä on myös tarve ollut katsoa ikäänkuin ylöspäin. Samoin kun tarkkailee "taidetta" niin ihmisen omalla erinoamisella egolla saadaan aikaan viihdettä, mutta se että ihminen kokee suuren elämyksen kirjan, elokuvan, maalauksen tms edessä, edellyyttää mielestäni sitä että taiteilijalla on jonkinlainen kosketus "luojaan". Ihminen on välikappale ja jos hän ei tätä tajua hän voi tavalla tai toisella huonosti. Niinkuin hyvin suuri osa esim. länsimaiden rahauskovaisista "kuluttajista" voi. MIelestäni ei ole edes mikään uskonasia, vaan se vain on niin.

[/quote]

ja siis ihan eri asiahan on nämä ihmisten luomat temppelit ja instituutiot ja jumalan nimeen vallankäytöt- ne ovat lähtöisin ihmisen pahuudesta ja halusta kontrolloida. Se armo jonka varassa me täällä ollaan, on jotain ihan muuta kuin jumalantai ihmisenpelossa puuhastelu.

Juu, kyllä uskon.

Olen saanut paljon rukousvastauksia.

En osaa olla niin hullu, että ajattelisin tulleeni tänne alkuräjähdyksessä tai syntyneeni apinasta. Uskon Jumalaan, koska Hän on antanut syntini anteeksi ja johdattanut elämässäni. Tälläinen maailma ei ole tyhjästä syntynyt ja viisas Jumala voi luoda uutta ja uskon sen takia kuoleman jälkeiseen elämään eli ikuisuuteen.

En ole niin tyhmä, että uskottelisin kaiken tämän elämän olevan vain sattumaa ja että tästä vain ilmaan häivytää. Sittenhän tämä kaikki olisi ihan turhaa ja typerää. En voi uskoa typeryyteen vaan viisauteen ja maailma on niin viisaasti luotu kerran, että ei voi lla kuin joku kaikkitietävä olemassa ja se on tosi.

Uskon Jumalaan ja Jeesukseen! Olen yli 30 vuotta uskonut ja se on ehdottomasti parasta, mitä elämässäni on koskaan tapahtunut: uskoontulo! Ihan pystymettästä! Sitä ennen elin tietämättömänä todella paljosta! Sen jälkeen ovat elämän ja ihmisyyden palikat loksahdelleet paikoilleen ja maailmankuva selkeä ja usko vahvistunut siihen, että Jumala loi tämän kaiken. Evoluutiota pidän satuina ja tarinoina. Omakohtaista kokemusta on mm hyvin ikävien asioiden takia sydämelleni kerääntyneen taakan äkkiä pois putoaminen ja kokemani suunnaton ilo siitä puhtaudesta ja vapaudesta, kiitos Jeesuksen kohtaamisen! Mikään "suuri syntinen" en ollut, tavan äiti-ihminen vain. Raamatun olen havainnut olevan aikamoinen historian kirja, ihmistuntemuksen oppikirja ja tulevaisuuden tapahtumatkin kertova kirja! Olen tutkinut Raamatussa kerrottuja ihmiskunnan sukupolvia ja todennnut, että aika hyvin se pitää paikkansa, Ollaan menossa muuten Raamatun ihan loppulehdillä, joten jo sekin kuvaa sitä, että Jeesuksen takaisintulo on lähellä. Alkulehdiltä voi löytää esim kertomuksia Ninivestä, ja itseäni vahvisti valtavasti, kun kävelin noilla raunioilla, jonka kaupungin Nimrud rakennutti ja josta on myös tavan historian kirjoissa asiaa! Ja kun Ramattua tutkii enemmän, löytyy yhtymäkohtia tavan historiankirjoitukseen paljon, ja mikä erityistä, noita Vanhan Testamentin  (Jesajan kirja esim) kirjakääröjä on vastikään löydetty todisteeksi siitä, että asiat oli kirjoitettu jo todella kauan sitten ja pitävät yhtä Raamatun kanssa! Vain asiaa tuntemattomat ja välinpitämättömät iihmiset voivat väittää, ettei Jumalaa ole, sillä niin varma ja luotettava on Raamatun teksti, ettei sitä tuntevalle jää epäselvä Jumalan olemassaolosta!

Oma isäni todisti minun kerrottuani hänelle, että olin tullut uskoon, että Jumala ON! Hän sanoi kokeneensa sen sotarintamalla ollessaan mahdottomassa tilanteessa, jossa "vihollisjoukot" olivat saartaneet hänet ja yhden hänen kaverinsa. Isäni oli kuullut ei-ihmisäänen sanovan hänelle nimeltä mainiten "X, juokse!" ja hän oli ottanut haavoittuneen kaverinsa selkäänsä ja juossut lumi pöllyten YHDENKÄÄN luodin osumatta, vaikka monta asetta tulitti heitä läheltä! Isä sanoi, että se ei ollut ihmisääni, vaan Jumalan ääni, ja Jumalan varjelus. Itse olen kokenut myös Jumalan läsnäolon erilaisissa tilanteissa ja Hän on parantanut minut sisäisestä rikkinäisyydestä ja antanut sydämeen ilon, rauhan ja rakkauden.

Jeesus elää! Hän rakastaa ihmisiä!

Kyllä :)

Nykyisin vapaa-ajattelu määritellään katsomukseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa- ajattelijat eivät usko mihinkään muuhun kuin sellaiseen, mikä on älyllisesti perusteltua. Vapaa-ajattelijoiden mielestä on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittämään mitään pätevää todistusaineistoa siitä, että jonkin uskonnon esittämä todellisuuskäsitys pitäisi paikkansa. Päinvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.

Jos ihmisen maailmankatsomus rakentuu erheen varaan, johtaa se myös haitallisiin seuraamuksiin sekä yhteisön tasolla (sodat, vainot, yksilön oikeuksien polkeminen) että yksilötasolla (suvaitsemattomuus, ahdasmielisyys, syntiajattelu, kuolemanjälkeisen elämän odotukseen kiinnittyminen jne).

Joo, pakkohan se on. Muuten millään ei ole mitään järkeä.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 19:00"]

Uskon Jumalaan ja Jeesukseen! Olen yli 30 vuotta uskonut ja se on ehdottomasti parasta, mitä elämässäni on koskaan tapahtunut: uskoontulo! Ihan pystymettästä! Sitä ennen elin tietämättömänä todella paljosta! Sen jälkeen ovat elämän ja ihmisyyden palikat loksahdelleet paikoilleen ja maailmankuva selkeä ja usko vahvistunut siihen, että Jumala loi tämän kaiken. Evoluutiota pidän satuina ja tarinoina. Omakohtaista kokemusta on mm hyvin ikävien asioiden takia sydämelleni kerääntyneen taakan äkkiä pois putoaminen ja kokemani suunnaton ilo siitä puhtaudesta ja vapaudesta, kiitos Jeesuksen kohtaamisen! Mikään "suuri syntinen" en ollut, tavan äiti-ihminen vain. Raamatun olen havainnut olevan aikamoinen historian kirja, ihmistuntemuksen oppikirja ja tulevaisuuden tapahtumatkin kertova kirja! Olen tutkinut Raamatussa kerrottuja ihmiskunnan sukupolvia ja todennnut, että aika hyvin se pitää paikkansa, Ollaan menossa muuten Raamatun ihan loppulehdillä, joten jo sekin kuvaa sitä, että Jeesuksen takaisintulo on lähellä. Alkulehdiltä voi löytää esim kertomuksia Ninivestä, ja itseäni vahvisti valtavasti, kun kävelin noilla raunioilla, jonka kaupungin Nimrud rakennutti ja josta on myös tavan historian kirjoissa asiaa! Ja kun Ramattua tutkii enemmän, löytyy yhtymäkohtia tavan historiankirjoitukseen paljon, ja mikä erityistä, noita Vanhan Testamentin  (Jesajan kirja esim) kirjakääröjä on vastikään löydetty todisteeksi siitä, että asiat oli kirjoitettu jo todella kauan sitten ja pitävät yhtä Raamatun kanssa! Vain asiaa tuntemattomat ja välinpitämättömät iihmiset voivat väittää, ettei Jumalaa ole, sillä niin varma ja luotettava on Raamatun teksti, ettei sitä tuntevalle jää epäselvä Jumalan olemassaolosta!

Oma isäni todisti minun kerrottuani hänelle, että olin tullut uskoon, että Jumala ON! Hän sanoi kokeneensa sen sotarintamalla ollessaan mahdottomassa tilanteessa, jossa "vihollisjoukot" olivat saartaneet hänet ja yhden hänen kaverinsa. Isäni oli kuullut ei-ihmisäänen sanovan hänelle nimeltä mainiten "X, juokse!" ja hän oli ottanut haavoittuneen kaverinsa selkäänsä ja juossut lumi pöllyten YHDENKÄÄN luodin osumatta, vaikka monta asetta tulitti heitä läheltä! Isä sanoi, että se ei ollut ihmisääni, vaan Jumalan ääni, ja Jumalan varjelus. Itse olen kokenut myös Jumalan läsnäolon erilaisissa tilanteissa ja Hän on parantanut minut sisäisestä rikkinäisyydestä ja antanut sydämeen ilon, rauhan ja rakkauden.

Jeesus elää! Hän rakastaa ihmisiä!

[/quote]

Erittäin hyvä kirjoitus.

Kun minä tulin uskoon niin pyysin uskovaa aviopuolisoa ja hän ilmaantui parin viikon sisällä. Olemme olleet naimisissa yli 20 vuotta.

Aloitin rukoilemaan sukulaisteni puolesta ja meni kolme vuotta kunnes äitini ja viisi sisarustani tuli uskoon ja nyt suvussa on varmaan yli 20 uskovaa.

Sairauksista on parannuttu vaikka lääkärit eivät ole antaneet toivoa. 

Taloudellisiin tilanteisiin on tullut apu vaikka ihmiset valehtelee usein, että seurakunnat vie rahat niin minulle ainakin rahat ovat tulleet ja asiat ovat paljon paremmin kuin niillä jotka eivät usko.

Nuoret menestyvät opinnoissaan ja poika on 20 v ja tyttö 17 v ja koskaan ei ole ollut mitään murrosiän ongelmia tai vastaavaa vaan ovat upeita nuoria joilla on paljon myös ystäviä.

Elämä hymyilee.

En usko Jumalaan, enkä muihinkaan jumaliin. En koe jumaluuksien olemassaoloa millään tapaa uskottavaksi teoriaksi.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 19:33"]

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 19:00"]

Uskon Jumalaan ja Jeesukseen! Olen yli 30 vuotta uskonut ja se on ehdottomasti parasta, mitä elämässäni on koskaan tapahtunut: uskoontulo! Ihan pystymettästä! Sitä ennen elin tietämättömänä todella paljosta! Sen jälkeen ovat elämän ja ihmisyyden palikat loksahdelleet paikoilleen ja maailmankuva selkeä ja usko vahvistunut siihen, että Jumala loi tämän kaiken. Evoluutiota pidän satuina ja tarinoina. Omakohtaista kokemusta on mm hyvin ikävien asioiden takia sydämelleni kerääntyneen taakan äkkiä pois putoaminen ja kokemani suunnaton ilo siitä puhtaudesta ja vapaudesta, kiitos Jeesuksen kohtaamisen! Mikään "suuri syntinen" en ollut, tavan äiti-ihminen vain. Raamatun olen havainnut olevan aikamoinen historian kirja, ihmistuntemuksen oppikirja ja tulevaisuuden tapahtumatkin kertova kirja! Olen tutkinut Raamatussa kerrottuja ihmiskunnan sukupolvia ja todennnut, että aika hyvin se pitää paikkansa, Ollaan menossa muuten Raamatun ihan loppulehdillä, joten jo sekin kuvaa sitä, että Jeesuksen takaisintulo on lähellä. Alkulehdiltä voi löytää esim kertomuksia Ninivestä, ja itseäni vahvisti valtavasti, kun kävelin noilla raunioilla, jonka kaupungin Nimrud rakennutti ja josta on myös tavan historian kirjoissa asiaa! Ja kun Ramattua tutkii enemmän, löytyy yhtymäkohtia tavan historiankirjoitukseen paljon, ja mikä erityistä, noita Vanhan Testamentin  (Jesajan kirja esim) kirjakääröjä on vastikään löydetty todisteeksi siitä, että asiat oli kirjoitettu jo todella kauan sitten ja pitävät yhtä Raamatun kanssa! Vain asiaa tuntemattomat ja välinpitämättömät iihmiset voivat väittää, ettei Jumalaa ole, sillä niin varma ja luotettava on Raamatun teksti, ettei sitä tuntevalle jää epäselvä Jumalan olemassaolosta!

Oma isäni todisti minun kerrottuani hänelle, että olin tullut uskoon, että Jumala ON! Hän sanoi kokeneensa sen sotarintamalla ollessaan mahdottomassa tilanteessa, jossa "vihollisjoukot" olivat saartaneet hänet ja yhden hänen kaverinsa. Isäni oli kuullut ei-ihmisäänen sanovan hänelle nimeltä mainiten "X, juokse!" ja hän oli ottanut haavoittuneen kaverinsa selkäänsä ja juossut lumi pöllyten YHDENKÄÄN luodin osumatta, vaikka monta asetta tulitti heitä läheltä! Isä sanoi, että se ei ollut ihmisääni, vaan Jumalan ääni, ja Jumalan varjelus. Itse olen kokenut myös Jumalan läsnäolon erilaisissa tilanteissa ja Hän on parantanut minut sisäisestä rikkinäisyydestä ja antanut sydämeen ilon, rauhan ja rakkauden.

Jeesus elää! Hän rakastaa ihmisiä!

[/quote]

Erittäin hyvä kirjoitus.

Kun minä tulin uskoon niin pyysin uskovaa aviopuolisoa ja hän ilmaantui parin viikon sisällä. Olemme olleet naimisissa yli 20 vuotta.

Aloitin rukoilemaan sukulaisteni puolesta ja meni kolme vuotta kunnes äitini ja viisi sisarustani tuli uskoon ja nyt suvussa on varmaan yli 20 uskovaa.

Sairauksista on parannuttu vaikka lääkärit eivät ole antaneet toivoa. 

Taloudellisiin tilanteisiin on tullut apu vaikka ihmiset valehtelee usein, että seurakunnat vie rahat niin minulle ainakin rahat ovat tulleet ja asiat ovat paljon paremmin kuin niillä jotka eivät usko.

Nuoret menestyvät opinnoissaan ja poika on 20 v ja tyttö 17 v ja koskaan ei ole ollut mitään murrosiän ongelmia tai vastaavaa vaan ovat upeita nuoria joilla on paljon myös ystäviä.

Elämä hymyilee.

[/quote]

Kiva, että Jumala on jelpannut noin paljon. Taitaapi olla vaan hiukan valikoivaa sorttia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon taannoin isänsä ja äitipuolensa toimesta kuoliaaksi kidutettu pikkutyttö Eerika. Luulisi tämänkin lapsen pyytäneen apua häneltä (lapsethan uskovat useimmiten jumalaan ja enkeleihin), mutta sitä eipä irronnut.

Mutta kiva kun jumala on sinua jelppinyt löytämään puolison ja auttanut aivopesemään sukulaisiakin. Ja vielä parantanut sairauksia ja vaivoja, rahan antamisesta puhumattakaan! Reilu äijä!

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 19:24"]

Nykyisin vapaa-ajattelu määritellään katsomukseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa- ajattelijat eivät usko mihinkään muuhun kuin sellaiseen, mikä on älyllisesti perusteltua. Vapaa-ajattelijoiden mielestä on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittämään mitään pätevää todistusaineistoa siitä, että jonkin uskonnon esittämä todellisuuskäsitys pitäisi paikkansa. Päinvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.

Jos ihmisen maailmankatsomus rakentuu erheen varaan, johtaa se myös haitallisiin seuraamuksiin sekä yhteisön tasolla (sodat, vainot, yksilön oikeuksien polkeminen) että yksilötasolla (suvaitsemattomuus, ahdasmielisyys, syntiajattelu, kuolemanjälkeisen elämän odotukseen kiinnittyminen jne).

[/quote]

No, mitä enemmän järkeä, tidettä logiikkaa, ajattelua, analysointia, mittaamista, sen enemmän ego on työssään. Paha maailmassa perustuu noin 100% egoon ja sen tarpeisiin. En mäkään usko että olymposvuorella biletetään kun ukkostaa tai että allah tai jeesus jossakin käskee ihmisiä listimään vääräuskoiset tms. Nehän ovat ihmisen tulkintoja ja mielikuvitusta. Jumalan tai mikä se sana onkaan, olemus on tyystin erilainen. En myöskään kestä kiihko-tapa-tms-uskovaisia jotka saarnaa totuuttaan ainoana oikeana. Mutta ihminen joka on vain oman egonsa varsassa on surullinen ilmestys. Jos näet ihmisen jolla on oikeasti rauha, joka kykenee koskettamaan muita, tuntemaan myötätuntoa yms voit olla varma että hänellä on jokin yhteys johonkin itseään suurempaan. Ihmisillä on valtava tarve tietää, analysoida, mitata ja kontrolloida eli hallita ja ennakoida elämää vaikka siitä taidosta ei ole usein kuin haittaa. Tietysti tiede on tehnyt paljon hyvääkin, mutta kyse on vain TIEDOSTA.  MItä ihminen tarvitsee- ei taatusti yksityiskohtaista tietoa vaan kyvyn elää luottamuksella, tunteillaan, yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kärjistäen voisi sanoa että luottamalla itsensä elämän käsiin (eli johonkin itseään suurempaan) ihminen yleensä tulee tehneeksi enemmän hyvää kuin pahaa. ja tietäminen taas on useimmiten vallankäytön väline. Ja vaikka luotan, olen silti vastuussa omista teoistani.

Jos ihmisille ei oltais opetettu uskomaan kristinuskoon ja he näkisivät miten uskonnot vaikuttavat elämään ja kuinka ne rajoittavat elämää ja pakottavat tekemään asioita mitkä ei ole hyväksi ihmiselle. Ihmiset ajattelevat että uskominen toisi jotain hyvää niin he ovat aivopesseet itsensä siitä nimittäin onko jollain ollu todisteita että jumala on olemassa. Kun ihmisrt voi uskoa yliluonnolliseen niin sitä en tajua oikeasti. Mitä siitä saa? Ja tuo juttu että menee taivaaseen kun on kuollut niin varmaan se ruumis sieltä arkusta yht äkkiä nousee taivaaseen ja alkaa elämään. Voin olla varma että uskominen johonkin uskontoon vähentää stressiä kun ajattelee mitä kaikkea hyvää uskonto on tuonot heidän elämään.oikeasti respektiä niille ketkä ei usko mihinkään yliluonnolliseen koska ihmiset näyttää olevan aika heikkoja sisäisesti niin pitää sitten uskoa johonkin yliluonnolliseen että elämä sujuis paremmin. Mun mielestä uskominen ei oo hienoa vaan...