Veli meni kihloihin. En osaa olla onnellinen saati onnitella.
Veli erosi pari vuotta sitten. Oikeastaan jätettiin kylmästi toisen miehen takia täysin yllättäen. Veli masentui, menetti työpaikkansa ja lopulta myös vuokra-asuntonsa. Seurusteli useiden naisten kanssa, suhteet loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin.
En ole pysynyt laskuissa mukana kuinka monen naisen kanssa on seurustellut "vakavasti". Jokainen on ollut Se Oikea, Facebookissa on hehkutettu onnea ja vaihdettu statusta sinkusta seurustelusuhteeseen niin usein, etten ole enää reagoinut vaihdoksiin millään tavalla. Alkoi tympiä, kun onnitteli viidettä kertaa puolen vuoden sisällä näitä statusvaihdoksia.
Noh. Veli toi jouluna uusimman tyttöystävänsä näytille. Eronnut nainen, jolla lapsia. En tehnyt parempaa tuttavuutta, kun ajattelin, ettei tämäkään nyt montaa viikkoa kestä. Pari viikkoa joulun jälkeen veli kuitenkin ilmoitti muuttavansa tämän naisen luokse ja nyt kertoi menneensä kihloihin.
En osaa suhtautua tähän mitenkään järkevästi. Tähän mennessä ei ole kihlautunut kenenkään kanssa ja kihloihin meneminen on vakava asia veljelleni, se ei ole vain merkki vakavammasta seurustelusta, kuten monelle nykyään on. Voiko muka nyt tässä tilanteessa olla Se Oikea kyseessä, jonka kanssa jaksaa olla pari kuukautta pidempään? Mikä kiire oli muuttaa noin nopeasti yhteen ja mennä kihloihin? Ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kanssa?
Varmasti veli vaistoaa, että olen varautunut. Isä ja äiti eivät ole sanoneet mitään, mutta näen kilometrin päähän, etteivät pidä tästä tilanteesta yhtään. Pelkäävät, että veli taas jää särkyneen sydämensä kanssa yksin ja jatkaa seuraavaan suhteeseen päätä pahkaa.
Mitä pitäisi tehdä? Olla onnellinen? Sanoa veljelle, mitä oikeasti ajattelen?
Kommentit (85)
Heh. Kyllä sävy muuttui keskustelussa kun tulikin tämä tuorein ero. ;) Ensin haukuttiin sisko ja sitten ehdotellaan jo veljelle hoitoa...
Itse ymmärrän noita ap:n tunteita aivan tyystin. Esim. itselläni on veljeni kanssa hyvin läheinen suhde, ja totta kai huolestuisin jos koko ikäni tuntema ihminen muuttuu tyystin ja esim. alkaa pyörittää helvetinmoista naisrallia joissa ei pysy enää edes kärryillä kenen kanssa seurustelee viikolla 42 ja kuinka monta lasta on jo tupsahtanut maailmaan. Ei siinä ensimmäisenä tule mieleen onnitella vaan miettiä ja kysyä suoraankin, että mikä nyt mättää ja tämä ei nyt ole oman veljen tapaista. Enkä nyt tarkoita ettei voisi olla toisen puolesta onnellinen tai ettei toivoisi toiselle onnea, mutta kyllä siinä ns. siskon tuntosarvet nousevat pystyyn ja äkkiä kun aistii että nyt jokin on pielessä kulissien takana. Itse asiassa näen sen tietynlaisena velvollisuutenakin omaa veljeä kohtaan: jos huomaan että jokin/kaikki/ihan kaikki on pielessä, haluan auttaa senkin uhalla että joku pitää minua muiden asioihin sekaantujana.
Että ihan hyvä ap selvittää mikä on tilanne, ja käydä asia veljenkin kanssa läpi "ankaran rakkauden" periaattein. Varsinkin jos tämä viimeisinkin suhde on päättynyt noin rumasti.
... Varautuen tuhanteen alaspäin peukutukseen. Kun kyllä läheisiin suhteisiin kuuluu sekin että ottaa esille ikävätkin asiat joskus kun tarve vaatii. :)
Ap tässä taas. Löysinpä vanhan ketjuni.
Veljellä on taas uusi, Se Oikea. Ovat seurustelleet nyt pari kuukautta, muttei ole tuonut tätä naista mihinkään näytille. Näimme eilen veljeni kanssa ja ajattelin nyt kerrankin suhtautua positiivisesti seurusteluun ja kysyin, miten hänellä ja tällä naisella nyt menee. Oli vähän hiljainen, ei sanonut oikein mitään. Ihan hyvin juu, eipä mitään ihmeellistä.
Tuli taas vain niin lohduttoman hirveä olo. Jos on löytänyt elämänsä naisen (ja kuinka monennen, en muista), kahden kuukauden seurustelun jälkeen olettaisin hymyä ja naisen ylistämistä, rakkautta.. Nyt kertoili tästä naisesta kuin jostain vanhasta luokkakaverista. Mitä työtä tekee, missä asuu, eipä paljon muuta.
Isäni ja äitini ovat jutelleen veljeni kanssa, mutta siitä ei ollut yhtään mitään apua.
Jos ja kun tämäkin suhde kariutuu, otan ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Pakkohan tämä on lopettaa, ennen kuin on taas joku uusi nainen kiikarissa. Pahoin pelkään, että tässä on kyse jostain väkivallasta tai päihteistä.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 12:02"]
Ap tässä taas. Löysinpä vanhan ketjuni.
Veljellä on taas uusi, Se Oikea. Ovat seurustelleet nyt pari kuukautta, muttei ole tuonut tätä naista mihinkään näytille. Näimme eilen veljeni kanssa ja ajattelin nyt kerrankin suhtautua positiivisesti seurusteluun ja kysyin, miten hänellä ja tällä naisella nyt menee. Oli vähän hiljainen, ei sanonut oikein mitään. Ihan hyvin juu, eipä mitään ihmeellistä.
Tuli taas vain niin lohduttoman hirveä olo. Jos on löytänyt elämänsä naisen (ja kuinka monennen, en muista), kahden kuukauden seurustelun jälkeen olettaisin hymyä ja naisen ylistämistä, rakkautta.. Nyt kertoili tästä naisesta kuin jostain vanhasta luokkakaverista. Mitä työtä tekee, missä asuu, eipä paljon muuta.
Isäni ja äitini ovat jutelleen veljeni kanssa, mutta siitä ei ollut yhtään mitään apua.
Jos ja kun tämäkin suhde kariutuu, otan ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Pakkohan tämä on lopettaa, ennen kuin on taas joku uusi nainen kiikarissa. Pahoin pelkään, että tässä on kyse jostain väkivallasta tai päihteistä.
ap
[/quote]
Muistan tämän ketjun. Mä tekisin kyllä jo nyt niin, että ottaisin siihen ensimmäiseen vaimoon yhteyttä ja kyselisin vähän. Ei todellakaan vaikuta terveeltä tällä hetkellä.
"Se oikea", onko tämä siis sun tulkintasi? Vai veljesikö mielestä tämä nyt vihdoin on "se oikea"?
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 12:26"]
"Se oikea", onko tämä siis sun tulkintasi? Vai veljesikö mielestä tämä nyt vihdoin on "se oikea"?
[/quote]
Toukokuussa veli sanoi, että on vihdoinkin kaikkien kommellusten jälkeen löytänyt Sen Oikean. Taas.
ap
Miehelläni on kaveri, jonka parisuhdekäytös on aika samaa luokkaa.
Ensimmäisillä kerroilla, kun toi uuden tyttöystävän meille näytille, jaksoin vielä onnitella ja olla kiinnostunut tästä uudesta tyttöystävästä. Mutta aina meni n. pari viikkoa - kuukausi, niin ko. tyttö oli jo lempattu ja uusi kuvioissa.
Lopulta ei jaksa oikein enää edes välittää. Vähän väliä tuo näytille taas uuden rakkautensa isoilla saatesanoilla "tää on nyt se oikea, jota olen koko elämäni etsinyt. nyt olen onnellinen!" (ja eukko lentää parin viikon sisällä mäkeen). Pahalta vaan välillä tuntuu näiden naisten puolesta, kun eivät välttämättä tajua ettei sitä parisuhdeonnea tosiaan kestä sitä max. kuukautta pidempään.
Viimeksi ko. kaveri alkoi puhella, että haluaisi joskus isäksi. Saas nähdä kuinka siinäkin käy...
ehkä veljesi on varovaisempi kommenteissaan juuri siksi, kun nuo aiemmat suhteet ovat karahtaneet kiville ja nyt harkitsee paremmin? Ja tuntee sinut, tietää kuinka "innostunut" olet hänen uusista suhteistaan, ei halua tulla tylytetyksi? Tässä vaan pari arvelua hehkutuksen puutteesta...
Tosi uskottavaa :)
"Pari viikkoa joulun jälkeen veli kuitenkin ilmoitti muuttavansa tämän naisen luokse ja nyt kertoi menneensä kihloihin."
"En tiedä sukunimeä, ei ole mitään yhteystietoja, en tiedä missä asuu, mitä tekee työkseen."
Veljesi asui tämän naisen luona ainakin ajalla joulukuu-maaliskuu, mutta sinä et missään vaiheessa kysynyt osoitetta? Joo, on todella läheiset välit.
"Varmaan viimeiset viisi "vakavaa" seurustelusuhdetta olen jo jättänyt ihan huomioimatta, koska ne ovat ehtineet päättyä ennen kuin olen edes nähnyt näitä elämän suurimpia rakkauksia"
Edelleen, olette siis läheisiä, mutta veljesi ehtii seurustella viiden naisen kanssa, mutta koskaan ette pitäneet yhteyttä siinä vaiheessa, kun joku näistä naisista oli kuvioissa mukana? Aina he ovat entisiä, vaikka osa suhteista on sanojesi mukaan alkanut hyvin pian entisen jälkeen.
Sydänystävyyttä en edellyttänyt.
Miksi nyt kesäkuussa olet asiasta huolestunut, jos erosta on jo aikaa?
Eiköhän veljelläsi ole jo uusi nainen katsottuna.
Eikö kukaan muu hämmästele tässä sitä, kuinka tämä sisko puhuu niinkuin kyse olisi HÄNEN elämänsä suurimmasta tragediasta. Härregyyd, veljen elämä ja sekoilut tuossa on, kertoo kyllä jokseenkin rasittavasta ja takertuvasta sisko-ihmisestä kaikki nuo jutut. Kun MINUN veljeni ja MINÄ en ymmärrä ja MINULLE nyt on niin paha paikka ja MINÄ oon se maailman napa myös aikusen veljeni elämässä...
Eli toisin sanoen on hyvä jättää veli uimaan omissa liemissään, onnitella hymiön kera facebookissa ja ajatella kuinka suvaitsevainen ihminen on kun ei antanut itsestään MINÄMINÄ-kuvaa? ;)
Voi luoja teidän kanssa, te jotka suvaitsette kaikesta kaiken.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 12:02"]
Ap tässä taas. Löysinpä vanhan ketjuni.
Veljellä on taas uusi, Se Oikea. Ovat seurustelleet nyt pari kuukautta, muttei ole tuonut tätä naista mihinkään näytille. Näimme eilen veljeni kanssa ja ajattelin nyt kerrankin suhtautua positiivisesti seurusteluun ja kysyin, miten hänellä ja tällä naisella nyt menee. Oli vähän hiljainen, ei sanonut oikein mitään. Ihan hyvin juu, eipä mitään ihmeellistä.
Tuli taas vain niin lohduttoman hirveä olo. Jos on löytänyt elämänsä naisen (ja kuinka monennen, en muista), kahden kuukauden seurustelun jälkeen olettaisin hymyä ja naisen ylistämistä, rakkautta.. Nyt kertoili tästä naisesta kuin jostain vanhasta luokkakaverista. Mitä työtä tekee, missä asuu, eipä paljon muuta.
Isäni ja äitini ovat jutelleen veljeni kanssa, mutta siitä ei ollut yhtään mitään apua.
Jos ja kun tämäkin suhde kariutuu, otan ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Pakkohan tämä on lopettaa, ennen kuin on taas joku uusi nainen kiikarissa. Pahoin pelkään, että tässä on kyse jostain väkivallasta tai päihteistä.
ap
[/quote]
Ap tässä päivittämässä vanhaa ketjua. Veli on ollut tämän viime keväänä löydetyn Sen Oikean kanssa nyt kohta vuoden. Ei ole halunnut tuoda tätä naista mihinkään perhejuhliin, ei ole vienyt isän ja äidin luo, eivätkä asu yhdessä. En siis ole nähnyt tätä naista kertaakaan, paitsi jossain Facebookin todella harvoissa yhteiskuvissa.
Voi olla, että veli vihdoin ymmärsi asettua ja haluaa nyt edetä kaikessa rauhassa. Vihdoinkin. Siis niin hitaasti ja varmasti, että esittelee naisen vasta sitten, kun on aivan varma, että nainen on Se Viimeinen Oikea.
VAI? Olen onnellinen, että veli on rauhoittunut. Onko teidän tuntemattomien anonyymien kanssaeläjien mielestä ihan ok ja normaalia, ettette olisi nähneet läheisen veljenne seurustelukumppania, jonka kanssa se olisi ollut jo vuoden?
ap
[/quote]
Ap tässä jälleen kerran. Eipä tuo Se Oikea ollut taaskaan pysyvä rakkaus. Kesäkuussa päättyi ikuinen rakkaus ja heinäkuussa muutettiin uuden naisen kanssa yhteen. Taas on Facebook täynnä ikuisen rakkauden päivityksiä tämän uuden kanssa.
Otin ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Hän ei halunnut puhua veljestäni mitään. Sanoi, että on mennyt elämässä eteenpäin, ei halua avata vanhoja haavoja.
En kestä. Mitä ihmettä voin tehdä? Sulkea silmäni ja katsoa toiseen suuntaan? Antaa veljeni elää lopun ikänsä näin?
ap
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 09:57"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 09:49"][quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 09:27"] "viidennellä kuulla" Kuka oikeasti käyttää tuollaisia 70-luvun sanontoja nykypäivänä? [/quote] Jaa. Minä olen kaikissa kolmessa raskaudessa puhunut näin. Olenko ihan kalkkis?? Olen 31v, lapset syntyneet 2002, 2004 ja 2006. [/quote] et mutta olit teiniäiti. Ihan vaan ohiksena rupesin laskemaan
[/quote]
Okei. Aika harva on enää teini 20-, 22- ja 24-vuotiaana. Harmi, että kypsyit myöhään.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:54"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 12:02"]
Ap tässä taas. Löysinpä vanhan ketjuni.
Veljellä on taas uusi, Se Oikea. Ovat seurustelleet nyt pari kuukautta, muttei ole tuonut tätä naista mihinkään näytille. Näimme eilen veljeni kanssa ja ajattelin nyt kerrankin suhtautua positiivisesti seurusteluun ja kysyin, miten hänellä ja tällä naisella nyt menee. Oli vähän hiljainen, ei sanonut oikein mitään. Ihan hyvin juu, eipä mitään ihmeellistä.
Tuli taas vain niin lohduttoman hirveä olo. Jos on löytänyt elämänsä naisen (ja kuinka monennen, en muista), kahden kuukauden seurustelun jälkeen olettaisin hymyä ja naisen ylistämistä, rakkautta.. Nyt kertoili tästä naisesta kuin jostain vanhasta luokkakaverista. Mitä työtä tekee, missä asuu, eipä paljon muuta.
Isäni ja äitini ovat jutelleen veljeni kanssa, mutta siitä ei ollut yhtään mitään apua.
Jos ja kun tämäkin suhde kariutuu, otan ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Pakkohan tämä on lopettaa, ennen kuin on taas joku uusi nainen kiikarissa. Pahoin pelkään, että tässä on kyse jostain väkivallasta tai päihteistä.
ap
[/quote]
Ap tässä päivittämässä vanhaa ketjua. Veli on ollut tämän viime keväänä löydetyn Sen Oikean kanssa nyt kohta vuoden. Ei ole halunnut tuoda tätä naista mihinkään perhejuhliin, ei ole vienyt isän ja äidin luo, eivätkä asu yhdessä. En siis ole nähnyt tätä naista kertaakaan, paitsi jossain Facebookin todella harvoissa yhteiskuvissa.
Voi olla, että veli vihdoin ymmärsi asettua ja haluaa nyt edetä kaikessa rauhassa. Vihdoinkin. Siis niin hitaasti ja varmasti, että esittelee naisen vasta sitten, kun on aivan varma, että nainen on Se Viimeinen Oikea.
VAI? Olen onnellinen, että veli on rauhoittunut. Onko teidän tuntemattomien anonyymien kanssaeläjien mielestä ihan ok ja normaalia, ettette olisi nähneet läheisen veljenne seurustelukumppania, jonka kanssa se olisi ollut jo vuoden?
ap
[/quote]
Ap tässä jälleen kerran. Eipä tuo Se Oikea ollut taaskaan pysyvä rakkaus. Kesäkuussa päättyi ikuinen rakkaus ja heinäkuussa muutettiin uuden naisen kanssa yhteen. Taas on Facebook täynnä ikuisen rakkauden päivityksiä tämän uuden kanssa.
Otin ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Hän ei halunnut puhua veljestäni mitään. Sanoi, että on mennyt elämässä eteenpäin, ei halua avata vanhoja haavoja.
En kestä. Mitä ihmettä voin tehdä? Sulkea silmäni ja katsoa toiseen suuntaan? Antaa veljeni elää lopun ikänsä näin?
ap
[/quote]
No, ethän sä mitään voi tehdä. Hän elää omaa elämäänsä kuten itse parhaaksi näkee.
Apn kirjoitus oli kuin minun tilanteeni pari vuotta sitten. Olin siis se uusi nainen nro. 155.
Kuulostaa hurjalta ja kurjalta. Tuskin on mitään, mitä voit tehdä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2013 klo 15:27"]
Veli erosi pari vuotta sitten. Oikeastaan jätettiin kylmästi toisen miehen takia täysin yllättäen. Veli masentui, menetti työpaikkansa ja lopulta myös vuokra-asuntonsa. Seurusteli useiden naisten kanssa, suhteet loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin.
En ole pysynyt laskuissa mukana kuinka monen naisen kanssa on seurustellut "vakavasti". Jokainen on ollut Se Oikea, Facebookissa on hehkutettu onnea ja vaihdettu statusta sinkusta seurustelusuhteeseen niin usein, etten ole enää reagoinut vaihdoksiin millään tavalla. Alkoi tympiä, kun onnitteli viidettä kertaa puolen vuoden sisällä näitä statusvaihdoksia.
Noh. Veli toi jouluna uusimman tyttöystävänsä näytille. Eronnut nainen, jolla lapsia. En tehnyt parempaa tuttavuutta, kun ajattelin, ettei tämäkään nyt montaa viikkoa kestä. Pari viikkoa joulun jälkeen veli kuitenkin ilmoitti muuttavansa tämän naisen luokse ja nyt kertoi menneensä kihloihin.
En osaa suhtautua tähän mitenkään järkevästi. Tähän mennessä ei ole kihlautunut kenenkään kanssa ja kihloihin meneminen on vakava asia veljelleni, se ei ole vain merkki vakavammasta seurustelusta, kuten monelle nykyään on. Voiko muka nyt tässä tilanteessa olla Se Oikea kyseessä, jonka kanssa jaksaa olla pari kuukautta pidempään? Mikä kiire oli muuttaa noin nopeasti yhteen ja mennä kihloihin? Ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kanssa?
Varmasti veli vaistoaa, että olen varautunut. Isä ja äiti eivät ole sanoneet mitään, mutta näen kilometrin päähän, etteivät pidä tästä tilanteesta yhtään. Pelkäävät, että veli taas jää särkyneen sydämensä kanssa yksin ja jatkaa seuraavaan suhteeseen päätä pahkaa.
Mitä pitäisi tehdä? Olla onnellinen? Sanoa veljelle, mitä oikeasti ajattelen?
[/quote]
Et voi elää toisten ihmisten elämää. Et myöskään veljesi. Keskity omaan elämääsi ja anna veljesi toimia niin kuin parhaaksi näkee.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2015 klo 14:56"]
Otin ensimmäiseen vaimoon yhteyttä. Hän ei halunnut puhua veljestäni mitään. Sanoi, että on mennyt elämässä eteenpäin, ei halua avata vanhoja haavoja.
En kestä. Mitä ihmettä voin tehdä? Sulkea silmäni ja katsoa toiseen suuntaan? Antaa veljeni elää lopun ikänsä näin?
[/quote]
Jos ex olisi sanonut että veljesi juo/käyttää huumeita/on krooninen pettäjä/omistaa kahden sentin pippelin/on täysin impotentti/lyö/onkin oikeasti marsilainen, niin mitä sinä sitten voisit tehdä? Sinä et voi tehdä yhtään mitään, tiesit veljesi "vian" tai et. Hän on kuitenkin aikuinen ihminen, etkä voi tehdä aikuisen ihmisen mahdollisille huonoille valinnoille yhtään mitään. Onhan se turhauttavaa ja surullista, mutta ikävä kyllä totta.
Siis ap on pähkäillyt veljensä naisasioita vuodesta 2013. Kannattaisiko hankkia omakin elämä? Ymmärtäisin huolen jos olisi kyse päihteistä tms, mutta veljen vaihtuvat kumppanit aiheuttaa niin paljon ahdistusta että täytyy vuosikausia vatvoa niitä palstalla? Millä tavoin asia kuuluu ap:lle? En käsitä.
[/quote]
Ap tässä päivittämässä vanhaa ketjua. Veli on ollut tämän viime keväänä löydetyn Sen Oikean kanssa nyt kohta vuoden. Ei ole halunnut tuoda tätä naista mihinkään perhejuhliin, ei ole vienyt isän ja äidin luo, eivätkä asu yhdessä. En siis ole nähnyt tätä naista kertaakaan, paitsi jossain Facebookin todella harvoissa yhteiskuvissa.
Voi olla, että veli vihdoin ymmärsi asettua ja haluaa nyt edetä kaikessa rauhassa. Vihdoinkin. Siis niin hitaasti ja varmasti, että esittelee naisen vasta sitten, kun on aivan varma, että nainen on Se Viimeinen Oikea.
VAI? Olen onnellinen, että veli on rauhoittunut. Onko teidän tuntemattomien anonyymien kanssaeläjien mielestä ihan ok ja normaalia, ettette olisi nähneet läheisen veljenne seurustelukumppania, jonka kanssa se olisi ollut jo vuoden?
ap
[/quote]
Ymmärtäisin, jos se seurustelukumppani olisi mies.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2013 klo 12:55"]
Otteita sun aikaisemmista vastauksista:
"Haluaisin, että veli löytäisi onnen ja olisi jonkun naisen kanssa lopun elämänsä. Mutta silti, en voi uskoa, että se nyt olisi löytynyt kaikkien harha-askeleiden jälkeen ihan yhtäkkiä ja että kaikki menisi vain näin nopeasti."
"Sekin tuntuu ihan käsittämättömältä, että oma veli on kihloissa naisen kanssa, jonka olen tavannut kerran. Meillä on kuitenkin läheiset välit, asutaan samassa kaupungissa."
Haluaisit, että veljesi löytää kumppanin, mutta sitten kun löytää, et viitsi tutustua häneen, koska sinähän tiedät parhaiten, että tämä nainen ei ainakaan voi olla sopiva. Ja ilmeisesti näiden kuukausien aikanakaan ole vaivautunut tutustumaan naiseen, koska muutenhan sinulla olisi hänen kantansa nykyiseen tilanteeseen.
"Sitten olin välinpitämätön innostumaan uusista naisista, kun ne vaihtuivat koko ajan."
Ethän sinä voinut ainakaan ensimmäisen tai välttämättä toisenkaan naisen kohdalla sanoa, että suhteet loppuisivat pian. Miksi siis et tutustunut siihen ensimmäiseen naiseen ex-vaimon jälkeen?
Eli, turhaan täällä valitat / provoat, että tilanne on mielestäsi kauhea, kun et kuitenkaan "läheisistä väleistä" huolimatta välitä veljestäsi sen vertaa, että tutustuisit näihin naisystäviin.
"Olen miettinyt sitäkin, että voin aivan hyvin paljastua, mutta silti haluan kertoa tästä."
Samaa sanottiin eräässä toisessa ketjussa hiljattain :)
Komppaan nr. 29. Joku on vähän innostunut...
[/quote]
Minulle henkilökohtaisesti on aivan se ja sama uskotko sinä tätä vai et. Ei tämä koske sinun elämääsi millään tavalla. Et todennäköisesti tunne ketään näistä henkilöistä, et minuakaan. Ja vaikka tuntisit, et osaisi kokea tätä samalla tavalla. Minulla on aito huoli veljestäni.
En ole nähnyt tuota naista sen joulun jälkeen kertaakaan. He erosivat jo hyvän aikaa sitten, tämä ero ei ole ihan tuore tapaus.
Kerroin jo aiemmin, etten ole välittänyt tutustua näihin naisiin, koska ne ovat hyvin pian olleet entisiä naisystäviä, joiden kanssa veljeni ei halua olla tekemisissä. Miksi siis väen väkisin tutustuisin ihmisiin, jotka kohta pitäisi unohtaa? En osannut suhtautua tähän viimeisimpäänkään mitenkään vakavasti ja se, millä vauhdilla tässä edettiin, yllätti kaikki. Vaikka veli on läheinen, ei se tarkoita sitä, että kaikki veljeni tuttavat ovat sydänystäviäni.
ap