Lue keskustelun säännöt.
Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2230)
Vierailija kirjoitti:
Myöhästelijä
En nähnyt, että tästä olisi kirjoitettu. Myöhässä kaikesta, kokouksista, aikatauluista, lounaalta - jumalauta myöhästyy varmasti hautajaisistaankin. Ihmeen paljon tälle annetaan anteeksi.
Jokaisella työpaikalla on vastapainona ainakin yksi kellokalle, joka lyö oven kiinni sekunnilleen palaveri alettua tai työpäivän päätyttyä. Hän käyttää paljon aikaa ja energiaa kaiken kellottamiseen - sitä samaa aikaa ja energiaa, jonka voisi kohdistaa omiin varsinaisiin töihinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisnero. Tietää kaikesta kaiken ja kertoo sen mielellään.
Oikealta nimeltään Besserwisser.
Besserwisseristä on myös mansplaining-alalaji, joka mm. selittää oikeaoppista leivinuunin tulien sytytystapaa koko ruokatunnin ajan sille pöydän ainoalle naiselle. Osaa toki myös ohjeistaa naista kuin naista heidän töissään. Meillä kerran eräs ihan vallan amk-insinööri projektipäällikkö selitti firmassa käyneelle tilintarkastajalle (nainen) jotain pörssiyhtiön tilinpäätösaikataulua samaan tapaan kuin pienelle lapselle selitetään abstrakteja asioita.
Konsulttitoimisto hurahtanut pikkupomo/asiantuntija. Puheessaan vilisevät tehtävävuot, leanit ja laatujohtamiset. Tykkää väläytellä kalliilla kursseilla opittuja teorioita myös tilanteissa, joihin istuvat kuin nakkikastike korvapuustin oheen. Saa teorisoitua yksinkertaisenkin maalaisjärjen asian mutkikkaaksi kaaviohimmeliksi, jonka parissa kuluu monta rattoisaa tuntia neukkarissa, lempipaikassaan.
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen työntekijä. Töissä aina ennen muita, ja usein jää vielä toimistolle, kun muut lähtevät. Syö lounaan pikaisesti, tai työpisteellään sähköposteja lueskellen. Vastailee meileihin illalla ja viikonloppuisinkin. Tulee myös kipeänä töihin.
Tämä on nykypäivänä kylläkin aika normityöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Maitotilkka. Jättää mieluummin sen teelusikallisen kahvimaitoa ja laittaa jääkaappiin, ettei tarvitse huuhdellaa tyhjää tölkkiä.
Kyllästyin oleen missään kahviporukassa. Maito loppu, kahvi loppu, ei keitetty vuorollaan tai keitettiin pannullinen vaikka kaks tyyppiä porukasta vuorossa.. aina p##kainen keitin etc. Siirryin omiin kahveihin, en ole katunut. Seuraan sivusta toimimattoman entisen kahviporukan sähläystä samalla kun juon itse keittämääni omaa kahvia.
Joku pitää outona, no sitä varmaan olenkin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kroonisesti oma-aloitteeton. Ei ole väliä sillä, miten pienellä omalla vaivannäöllä jokin pulma ratkeaisi, avuton juoksuttaa jonkun asiasta "vastuussa" olevan hoitamaan sen sen sijaan, että yrittäisi itse. Läikkyikö kahvia pöydälle? Siivoojan kuuluu hoitaa. Paloiko pöytävalaisimesta lamppu? Vahtimestari paikalle vaihtamaan. Tietotekniikkatuki laittamaan mustekasetti printteriin. Kirjanpitäjä paikan päälle lukemaan auki kirjallisena toimitettu ohje laskujen käsittelyyn. Jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Pelimies/pelinainen
Nimestä huolimatta kyseessä ei ole naisten kaataja/miesten kaataja.
Hänelle on tärkeää työpaikan sisäpeli, ulkopeli, onko sillä loppupeleissä merkitystä, tehdään oma maali, pitää varoa tekemästä omaa maalia, pitää puolustaa markkinaosuutta, pitää hyökätä. Pitää varmistaa selusta ja turvata oma tekeminen. Tekee itsestään turhan tärkeän näillä avauksilla, koska haluaa peittää sen, ettei tajua hölkäsen pöläystä firman asioista. Vapaa-ajallaan yleensä, no, pelaa jalkapalloa, jääkiekkoa yms. Käyttää näitä vertauskuvia rasittaviuteen asti.
Hyvä kuvaus. Näitä näkee myös työpaikkailmoituksissa.
”Kuka meidän tiimissä olisi se tähtipelaaja, joka ottaa tästä kopin ja vie pallon maaliin saakka?”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elävä-Anime.
Silmät meikattu isoiksi, söpöilyvaatteet, tai ainakin Pikku-myymäiset raitoineen ja kampauksineen.työhuoneessa hauska iso pehmolelu, siis todella iso. Voi olla jopa akateeminenkin, elää vähän rinnakkaistodellisuuttaan vaikka hoitaa hommansa. Osallistunee noihin toisten animien rientoihin sitten. Oman elämänsä moderni larppailija.
Vau! Harmi ettei meillä ole ollut koskaan tällaista (tai muuta alakulttuurin edustajaa), ihan tavallista porukkaa vaan.
Tai no muutama rokkari on ollut.
Marttyyri.
Kuljeskelee iltaisin edestakaisin työpaikan käytävillä ja hämmästelee kovaan ääneen, jos joku tulee vastaan: "eihän täällä yleensä ketään näin myöhään ole". Jos joku lähtee normaaliin aikaan töistä, marttyyri vilkuilee kelloaan ja kommentoi myöhemmin muille työntekijöille kotiin lähteneen huonoa työmoraalia.
Tulee kuitenkin itse vasta yhdeksän tai kymmenen aikoihin töihin, kun ensimmäiset ovat tulleet jo kolme tai neljä tuntia aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaalainen urakkatyöntekijä
Puhuu huonosti suomea, ja englantikin on vähän niin ja näin. Paikkailee kielimuuria iloisella asenteella vastaten aivan kaikkeen "yes yes", vaikkei ymmärtäisi puheesta sanaakaan. Koska tekee töitä yleensä satunnaisesti, varsinaista ongelmaa ei kuitenkaan pääse syntymään.
Vierailija kirjoitti:
Outo poika. Aluksi mukava, puhelias ja normaali. Tuntuu pian lähes uudelta ystävältä. Pikkuhiljaa laittaa sinulle kotiinkin viestiä, ensin työasioista ja kohta jo ihan kaikesta. Joka ilta. Kun hermostut jossain vaiheessa ja kysyt mitä haluaa, vastaus on "en mitään, eikö sinulla ole ollut ennen miespuolisia kavereita?" Ja "en ole kiinnostunut vanhemmista naisista " kun ihmettelet hänen intoaan sinua kohtaan. Ainoa keino on usein vain hiljentää keskustelu. Väleissä on jotenkuten oltava työn takia.
Pliis sanokaa että muillakin työpaikoilla on näitä?
Kyllä on, jouduin itse tällaisen ”uhriksi” jokunen vuosi sitten ja vaihdettuani työpaikkaa viestittely vaan jatkui ja jatkui kunnes jouduin kieltämään häntä viestittelemästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli-ikäinen pissis-sinkkublondi. Valittaa jokaiselle, miten hirveästi hänellä on duunia ja kamala kiire koko ajan. Maleksii jatkuvasti kahvihuoneessa, kollegoiden huoneessa, röökillä ja parin tunnin shoppailulounailla läheisessä ostosparatiisissa. Jaksaa valittaa kaikille, miten hän aina rakastuu vääriin tyyppeihin. Vakiokalustoa niin oman firman juhlissa, kaikkien yhteistyöfirmojen juhlissa kuin asiakastilaisuuksissakin. Kiskoo siellä kaksin käsin alkoholia ja humalluttuaan riittävästi alkaa hinkata itseään jonkun miespolon kylkeen, samalla valittaen jälleen sitä ainaista epäonneaan rakkaudessa. Juhlii aina pilkkuun saakka, vaikka tilaisuus olisi keskellä viikkoa. Seuraavana päivänä raahautuu silmät ristissä klo 11 maissa työpaikalle kauheassa darrassa, eikä jaksa tehdä muuta kuin vaipua röhnöttämään neukkarin sohvalle, josta hänet täytyy hätistää pois ennen kun asiakaspalaveri alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalainen urakkatyöntekijä
Puhuu huonosti suomea, ja englantikin on vähän niin ja näin. Paikkailee kielimuuria iloisella asenteella vastaten aivan kaikkeen "yes yes", vaikkei ymmärtäisi puheesta sanaakaan. Koska tekee töitä yleensä satunnaisesti, varsinaista ongelmaa ei kuitenkaan pääse syntymään.
...paitsi sitten, kun huomataan urakan päätyttyä, että seinien välissä kasvaa jo hometta ja putket on asennettu päin mäntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan mahtavia juttuja, saa nauraa ääneen!
Pitkän päivän tekijä.
Hänelle on itseisarvo, että on ensimmäisenä aamulla toimistolla ja on viimeinen joka lähtee töistä kotiin. Sillä ei ole mitään merkitystä, tekeekö siellä iltamyöhällä mitään merkityksellistä.
Lempilause on ”pitkää päivää pitää tehdä” ja rinnastaa itsensä yrittäjävanhempiinsa, mutta itse on katsonut parhaimmaksi mennä palkkatyöhön vieraalle, asia jota hieman häpeää ja kompensoi sitten tuolla töissä roikkumisella.
Tykkää lähetellä sähköposteja iltaisin pääkonttorin pomoille, että näkevät että täällä sitä vaan pitkää päivää tehdään.
Muistan kun nuorena miehenä aloitin eräässä firmassa ja alussa kaikki meni päin helvettiä kun ohjelmat ei toimineet eikä itse tajunnut mistään mitään. Saatoin aloittaa työt puoli viideltä aamulla ja jatkaa myöhään illalle. Tämä siis sen takia, että työt kasaantuivat ja oli pakko selvittää niitä. Kerran tämä meidän osaston ”pitkän päivän tekijä” tuli kymmeneltä illalla luokseni sanoen ”eikös se olisi jo aika lopettaa?”
Vierailija kirjoitti:
Yhteishengen luoja. Kilpailuttaa kaikki maakunnan tapahtumajärjestäjät tyky-päivää varten, tuhertaa päivän ajan kutsuihin oikeaa fonttia ja tekee seuraavalla viikolla power pointin työpaikan hyvästä yhteishengestä.
Samainen tyyppi hehkuttaa jotain LinkedIn:in itsestäänselvyyksiä ja on todellinen blondi käytökseltään kaikessa tekemisessä.
60+ ukot, jotka eivät malta jäädä eläkkeelle koska nuorempi vaimo vielä töissä (ei mikään kovapalkkainen) niin ei haluu olla päivät yksin himassa, tulotaso romahtaa jne. Ei osaa käyttää tekniikkaa hyväkseen, sähköposti, skype, printteri ja word ja ehkä jokin muun sovelluksen perustoiminnot ainoat. Printtailee papereita joita siirtelee ympäriinsä ja kuvittelee tämän olevan jotenkin tuotteliasta, vaikka muu tiimi on jo siirtynyt paperittomaan toimistoon ajat sitten. Haalii tehtäviä, panttailee sitä tietoa jota pitäisi jakaa (kuten esim. konsernin sisäiset asiakkaat). On kateellinen nuoremmille, kuitenkin jo keski-ikäisille koulutetuille naisille, ikävöi niitä tätsyjä jotka jäivät pari vuotta sitten eläkkeelle, he sentään ymmärsivät sen paperirumban tärkeyden.
On aina ekana kahvitauolla, nuolee pomojen persettä, esittää pätevää ja osaava ja sanoo, ettei nää uudet kyvyt pärjäisi ilman heitä, ja laittaakin keppiä rattaisiin, että varmasti nuoret naiset näyttävät saamattomilta. Syö aina omassa ruokalassa max 30 min mutta voi surutta viettää iltapäivällä puolen tunnin kaffitauon juoruten ukkojen kesken. Ei ymmärrä mistään mitään, ja kuvittelee olevansa korvaamaton, mansplainaa, ei ole koskaan sairaslomalla, on ollu jokaisessa kokouksessa läsnä viimeiset 40 v. Ja se on kuulkaas saavutus se. tehkää perässä. Kuvittelee myös olevansa jonkin sortin esimies, vaikka ei virallisesti ole. Ei kerro kenellekään koska jää eläkkeelle.
Haha, se marttyyri joka kulkee illalla käytävällä ihmetellen, se on mun työpaikalla! Kerran hänet vietiin ambulanssilla pois töistä. Mutta kirjoittelee taas sekavia selvityksiään. Noin viisissäkymmenissä oleva mies.
Sitten on se 60-luvulla syntynyt topakka stadilainen sihteeri! Aivan omaa rotua tämä nainen. Luulin jo että he olivat kuolleet sukupuuttoon 2000-luvun alussa. Mutta kas, vaihdoin työpaikkaa ja siinähän he ovat - Kaarinat, riitat, tuijat ym. Heidän kulta-aikansa oli 80-90-luvulla eikä toimiston tupakkakiellot ole heitä kokonaan eliminoinut. He tietävät kaiken, ison pomon menoista kadonneen toimistotuolin kohtalosta. Ei ole sellaista käytännön asiaa, jota he eivät tiedä, mistään isoimmista kuvioista ei toisaalta ole hajuakaan. Suurin osa edelleen röökaa, joku on jopa saattanut sihteeriopiston jälkeen jatkokouluttautuakin, mutta ei se heitä perusteellisesti ole muuttanut. He ovat kahvihuoneen keskipisteitä ja usein myös ay-aktiiveja. Rempseä ote työhön, jota on aina liikaa. Legendaa siitä vanhasta hyvästä ajasta riittää.
Vierailija kirjoitti:
"Siipeilijä
Ei ehdi tekemään omia hommiaan työvuoron aikana tai tekee vain sen ehdottoman minimin. Mikään kaikille kuuluva yleistyö ei kuulu hänen mielestään hänelle, vaan niille muille. Yrittää hoitaa työtänsä puhumalla. Luulee, että työpaikalla riittää, kun on sosiaalinen ja mukava ja että sinne ilmestyy silloin kuin pitää."
Joskus näitä on osunut parikin kappaletta samaan vuoroon. Siinä kilpailtiin tosissaan kumpi saa lusmuiltua eniten hommistaan toiselle. Päivän päättyessä puolet hommista tekemättä ja kova selittely miksi ei nyt pystynyt enempään.
Nämä on esimiehen painajaisia siis laiskat. Sanon näille " en ehdi mitään tehdä" työntekijöille aina, että koitas joskus vaan tehdä niin saatat yllättyä kun ehditkin. En ymmärrä ollenkaan tämmöistä kun muutkin ehtii niin miksi joku katsoo oikeudekseen olla tekemättä ja siirtää työnsä muille? Porukassa yleensä yksi tälläinen ja mikä pahinta, tuo valittaminen tarttuu muihinkin työntekijöihin jos siihen ei puutu.
Mammakypärä - noin 30v akateeminen nainen, puolipitkät hiukset. Hyvä koulussa, on tottunut kuulemaan vain kehuja ja ylistystä. Ainoa lapsi. Kuvittelee, että muut ovat paikalla tuottaakseen hänelle urapalveluita. Erittäin tarkka työtehtävistään. Manipuloi saadakseen etuja, koulutusta, palkkaa. Vapaa-ajalla tahtoo jutella myymäläpäällikön kanssa. Kontrollifriikki, huonoa seuraa oluella.