Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tämä tyyppi avautui vatsan toimintahäiriöistä ja moninaisista tutkimuksista lounaan ääressä. En puhunut mitään kuuntelin vaan ja ihmettelin että miten joku kuvittelee tuon kiinnostavan ketään.

Olen vela. Minulle avauduttiin siitä miten alapää tikataan kuntoon synnytyksen jälkeen. Vieressä kuunnellut miespuolinen kollega näytti hieman huonovointiselta.

Luokittelija, keittiöpsykologi. Luokittelee ja ryhmittelee kaikki työtoverinsa, mutta jos joku sanoo hänestä jotain, vaikka kaunistakin, niin suuttuu koska luokittelu on vain hänen oikeutensa.

Muumimamma: on aina hyväntuulinen, kyselee kaikkien kuulumiset ja neuvoo mielellään, myös henkilöitä, jotka eivät oikeastaan ole meillä edes töissä.

Esimies joka ei osaa olla esimies: ei ole tietoinen työnantajaa koskevista velvollisuuksista tai lainsäädännöstä, kiusaa alaisia joista ei pidä, dissaa eikä delegoi alaiselle kuuluvia työtehtäviä eteenpäin.

Linkedin-aktiivi.

Yli 500 kontaktia, joista suurinta osaa ei ole edes tavannut.

Postaa itsestäänselvyyksiä mm. yhteishengestä ja johtamisesta. Inspiroituu boss vs. leader -kuvista. Tekee päivityksen jokaisesta tapahtumasta, johon on osallistunut. Postaa yleiset virheet rekrytointitilanteissa -luetteloita. Bongaa ketsuppipullosta "quality is to a product, what character is to a man", ja tekee tästä filosofisen päivityksen kontaktiensa nähtäväksi. On aina positiivinen.

Alana usein hr, tai toimii myyntitehtävissä. Voi olla myös teknisen alan asiantuntija, joka pyrkii eteenpäin urallaan, tai voi olla minkä tahansa tasoinen johtaja. Jos tällainen on päätynyt toimitusjohtajaksi, kannattaa myydä osakkeet.

Viihtyy myös Yammerissa.

Uhriutuja. Loukkaantuu ja tekee numeron kaikesta. Hänen kanssaan ei voi olla eri mieltä ilman, että hän ottaa sen henkilökohtaisesti. Häntä pitäisi aina käsitellä silkkihansikkain tai muuten tiedossa on loukkaantumista, mykkäkoulua ja yhteistyökyvyttömyyttä.

Vapaapäivien toivoja. Vuorotyössä tämä henkilö on työvuorolistojen tekijän painajainen. Hän on myös työkavereiden painajainen, koska ei voi tehdä iltaa, viikonloppua, eikä varsinkaan pyhävuoroja. Syiden ja selitysten määrä on ehtymätön. Niin ja aamuisinkin on se personal trainerin tapaaminen eli oikeastaan aamuvuorotkaan ei käy. Mitään joustoa ei löydy, vaan koko muun työpaikan pitäisi sopeutua ja myöntyä tämän yhden henkilön vuorotoiveisiin. Ja auta armias, jos kaikkia hänen vapaatoiveitaan ei voida toteuttaa...

Uuden työn etsijä. On etsinyt viimeiset viisi vuotta uutta työtä ja uhkaillut lähdöllä. Keskimäärin kerran viikossa uhoaa irtisanovansa itsensä, mutta tätä ei koskaan tapahdu. Työpanos ja motivaatio ovat olemattomia, valitus jokapäiväistä.

Twitter-aktiivi. Sarjatwiittaaaja,joka twiittaa mistä tahansa, koska määrä korvaa laadun. Tavoitteena todennäköisesti joku 50000 twiitin raja, että saa lisää seuraajia ja näkyvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Kahvinkeittäjä: hän tuntee ainoana ihmisenä Moccamasterin oikeat kahvin ja veden suhteet. Ei suostu juomaan kenenkään muun juomaa laihaa tai kitkerää litkua. 

Kahvinkeitonvälttelijä. Suureen ääneen valittaa, kun ei ole kahvia. Notkuu tyhjän pannun äärellä niin pitkään että joku muu sen kahvin sitten keittää, mutta on kärppänä ensimmäisenä kaatamassa kahvia omaan kuppiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jotka eivät hallitse avotilassa työskentelyä. Kailottavat omat ja työasiat todella isoon ääneen ja mieluiten jonkun kollegan työpisteen vierestä. Laulavat ja viheltelevät avotilassa. Sinänsä tässä ei kai olisi mitään ongelmaa, mutta meillä avotiloihin on jostakin syystä sijoitettu sekaisin niitä, joiden työ vaatii jatkuvaa kommunikointia kollegoiden kanssa ja niitä, joiden työ vaatii keskittymistä ja tarkkuutta, ts. aika hiljaista tilaa. Toisaalta eräässä toisessa avotilassa työpaikallani porukka kommunikoi keskenään erittäin hiljaisesti - käytetään viestisovelluksia ja puhutaan hiljaisella äänellä. Heillä on jo pitkä kokemus ryhmätilassa työskentelystä ja sen vaatimuksista.

Minä olin se avotilan "tarkkuutta vaativan työn tekijä" ja joskus meinasi hermostuttaa, kun nuo huutelijat tulivat siihen minun tuolini taakse hoitamaan moninaisia asioitaan. Onneksi sain jossakin vaiheessa vastamelukuulokkeet, ja myöhemmin pääsin pienempään työhuoneeseen, jossa on vain yksi huonekaveri, jonka työ on samankaltaista kuin minun.

Ne avotilan ihmiset olivat oikein mukavia, minulla ei ole mitään heitä vastaan, mutta työskentely oli aika mahdotonta siellä.

Meillä hankittiin kaikille avokonttoriin laadukkaat vastameluheadsetit. Ei ne ainakaan pahentaneet asiaa.

OT mutta ongelmaanhan on parempi ratkaisu, jota kutsutaan omaksi huoneeksi. Älytöntä pistää ihmiset istumaan luurit päässä vain siksi, että joku haluaa rakentaa avokonttoreita

Vierailija kirjoitti:

Linkedin-aktiivi.

Yli 500 kontaktia, joista suurinta osaa ei ole edes tavannut.

Postaa itsestäänselvyyksiä mm. yhteishengestä ja johtamisesta. Inspiroituu boss vs. leader -kuvista. Tekee päivityksen jokaisesta tapahtumasta, johon on osallistunut. Postaa yleiset virheet rekrytointitilanteissa -luetteloita. Bongaa ketsuppipullosta "quality is to a product, what character is to a man", ja tekee tästä filosofisen päivityksen kontaktiensa nähtäväksi. On aina positiivinen.

Alana usein hr, tai toimii myyntitehtävissä. Voi olla myös teknisen alan asiantuntija, joka pyrkii eteenpäin urallaan, tai voi olla minkä tahansa tasoinen johtaja. Jos tällainen on päätynyt toimitusjohtajaksi, kannattaa myydä osakkeet.

Viihtyy myös Yammerissa.

😂 ollaankohan samassa firmassa

Ylipainoinen ponchoon pukeutuva "mukavuudenhaluinen" nainen, joka teemukillaan lämmittää käsiään. Syö lounaaksi salaatinlehvän riisikakulla ja on aina vaan lihavampi.

Juurtajaksaen selittäjä. Selittää mitätöntä tapahtumaa 10min. Saman asian joku toinen olis kertonu minuutissa. Puhuu hitaasti.

Mukatyöuupunu, joka saikkarissa uupumuksen takia usein. Todellinen uupumuksen syy on perhe, lapsia pitää kärrätä harradtuksiin, pyykätä ja tehdä ruokaa yötäpäivää. Perhe ja äitiys uuvutti hänet. Ei saa mitään aikaan töissä, väittää et liikaa töitä, vaik on suojatyöpaikassa.

Lusmu.

Tekee niin vähän kuin mahdollista, käyttää kaikki resurssit hyväkseen. Varastaa työaikaa ja tavaroita. Häntä ei usein töissä tapaa, työssäoloksi riittää parkkipaikalle tuotu auto. Työpäivä alkaa pitkällä aamupalalla siihen aikaan, kun on pelko, että asiakkaita tulee. Seuraavaksi on pitkä kahvitauko, pitkä lounas jne.

Aina on kiire ja jos joku kysyy työasioita, niin juuri on muuta menoa. Työkaverin kanssa on kehitetty lusmu-järjestelmä huippuunsa.

Lusmu tai ammattitaidoton, oikeastaan kai kumpaakin. Mutta palkka juoksee.

Etätyöläinen. Etätyön hyötyjä ja ihanuutta perustellaan lukemattomin eri argumentein, joista yksikään ei hyödytä työnantajaa vaan etätyöläistä itseään tai hänen perhettään. Etätyöläistä on vaikea tavoittaa eräpäivää viettäessään, mutta toisaalta kukaan ei juuri huomaa tämän poissaoloa, koska työpanoksensa on vähäinen myös töissä ollessaan. Ehkä kahvihuoneessa on enemmän tilaa.

"Ei kuulu työtehtäviini" -tyyppi. Ei voi tehdä seuraavia asioita, koska ne eivät kuulu hänen työtehtäviinsä, eli ei lue työsopimuksessa:

- otettuaan viimeiset kahvit keittimestä, ei voi sammuttaa sitä keitintä, koska se ei ole hänen hommansa. Siitä ei puhettakaan, että keittäisi uutta kahvia, vaikka sitä yleensä keittää se, joka ehtii ja viitsii. Ei tämä, koska hänelle se ei kuulu, sillä ei ole väliä, että se kuuluu muille. 

- ei voi ottaa kopioita omista jutuistaan, koska hänen hommansa ei ole kopioida. Kaikki muut ottavat omat kopionsa, mutta hänelle pitää löytyä joku sihteeri tai harjoittelija se tekemään. 

- ei sammuta tiskikonetta. Jos on jäänyt edellisenä iltana ylitöihin viimeisenä, seuraavana aamuna kertoo isoon ääneen, että eilen ei taaskaan kukaan sammuttanut tiskikonetta, vaikka hän oli illalla kahdeksaan töihin, sinne se jäi päälle. Muut, asemasta riippumatta, sammuttavat sen, jos huomaavat että se on pessyt ja on vielä käynnissä

- ei tietenkään laita omaa kuppiaan sinne tiskikoneeseen. Jonkun muun tehtävä on täyttää se. Hänellä on tärkeämpääkin tekemistä. 

- muistaa valittaa joka kerta postiaan postihuoneesta hakiessa siitä, ettei enää ole lähettiä, joka ennen toi sen huoneeseen asti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnistaako joku mut? Mä olen joka paikassa samanlainen:

Osaa hommansa, tekee kaiken mitä pyydetään. Jos pyydetään jotain erikoista, osaa sen, ja jos ei osaa, selvittää miten tehdään. Neuvoo hommat muille ja saa kehuja opetus- ja perehdytystaidoistaan, pomoja myöten.  Sitten kun joku pääsee uralla eteenpäin, on se se tyyppi, jota itse olen neuvonut ja itse jatkan samoissa vanhoissa rutiinihommissa :(. 

No mä oon tuollainen kanssa, paitsi että ei mulla ole mitään suuria urallaetenemishaaveita, joten ei haittaa katsoa vierestä jos toinen ylennetään vaativampiin tehtäviin. Oletko jutellut esimiehesi kanssa toiveistasi? Ei kannata odottaa että sulle tuodaan tarjottimella ylennys, se on harvinaista. Pitää itse pyytää uusia tehtäviä.

Ei mulla nykyään ole mahdollista yletä kuin ostamalla firma. Olen nyt pienessä suunnittelufirmassa ja saan vaativampia tehtäviä ja palkkaakin on nostettu enemmän kuin indeksikorotukset. Tuo ongelma oli isommissa paikoissa ja joo, kyllä puhuin. Ongelma oli kai se, että mulla oli hyvät taidot asiakaspalvelussa ja olin noissa neuvontatöissä hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Superäiti, joka mainostaa äitiyttään ja jälkikasvuaan joka välissä, raahaa Emma-Sofian ja Veeti-Juliuksen töihin monta kertaa viikossa, ei keskustele mistään muusta. 

Lajin parhaat edustajat saavat minkä vain asian käännetyksi omaan äitiyteen tai lapsiin. Vaikka kyse olisi viemäröinnistä, Purja-Annikin koulunkäynti saadaan liitettyä siihen saumattomasti. 

Tälle sukua on superminä, jonka ainakin itse olen kohdannut useammin kuin superäidin.

Superminä pystyy kääntämään kaikki itseensä ja omiin tekemisiinsä - etenkin työelämässä suoritettuihin urotekoihin.

Vierailija kirjoitti:

Uhriutuja. Loukkaantuu ja tekee numeron kaikesta. Hänen kanssaan ei voi olla eri mieltä ilman, että hän ottaa sen henkilökohtaisesti. Häntä pitäisi aina käsitellä silkkihansikkain tai muuten tiedossa on loukkaantumista, mykkäkoulua ja yhteistyökyvyttömyyttä.

Vapaapäivien toivoja. Vuorotyössä tämä henkilö on työvuorolistojen tekijän painajainen. Hän on myös työkavereiden painajainen, koska ei voi tehdä iltaa, viikonloppua, eikä varsinkaan pyhävuoroja. Syiden ja selitysten määrä on ehtymätön. Niin ja aamuisinkin on se personal trainerin tapaaminen eli oikeastaan aamuvuorotkaan ei käy. Mitään joustoa ei löydy, vaan koko muun työpaikan pitäisi sopeutua ja myöntyä tämän yhden henkilön vuorotoiveisiin. Ja auta armias, jos kaikkia hänen vapaatoiveitaan ei voida toteuttaa...

Uuden työn etsijä. On etsinyt viimeiset viisi vuotta uutta työtä ja uhkaillut lähdöllä. Keskimäärin kerran viikossa uhoaa irtisanovansa itsensä, mutta tätä ei koskaan tapahdu. Työpanos ja motivaatio ovat olemattomia, valitus jokapäiväistä.

Hep. Mulla juuri tuommoinen vapaapäivien "toivoja" eli käskyttäjä alaisena, niin ja vuosilomat myös pitäisi suunnitella HÄNEN toiveidensa mukaan. Töissä kun on muitakin käskyttäjän lisäksi niin eihän se aina hänen pillin mukaan mene ja sitten tietysti haetaan saikkua tai tehdään työt muutenvaan huonosti.

Apua , olen uuden työn etsijä - sori kaikille.

'Maaninen työmyyrä' -tyyppi. Näitä on paljon etenkin hoitajina. Osittain myös pakon sanelemana.

Ei istu alas koko työvuoron aikana ja raataa kahden edestä. Ei ikinä pyydä apua. Syö eväät seisaaltaan, silloinkin samalla potilaille jutellen. Kun vihdoin voisi mennä tauolle, niin käyttää senkin ajan helpottamalla laitosapulaisten työtä, joka ei hänelle edes kuuluisi. Jossain vaiheessa jää äkilliselle pitkälle saikulle, jonka syyksi paljastuu vaikea burn out.