Avoliitossa ja vieläpä hyvin lyhyessä ajassa saatu eka lapsi.

On tottakai ok. Nykyaikana minusta ihan sama miten tekee, onko naimisssa vai ei tai onko edes parisuhteessa ollenkaan. 

On ihan ok, meidän eka lapsi sai alkunsa aika tasan vuosi seurustelun aloittamisesta. Ja syntyi avoliittoon, hui kauhea. Yhdessä on nyt oltu 10 vuotta, lapsi siis 9v. Avioonkin päädyttiin jossain vaiheessa :)

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:07"]

On ihan ok, meidän eka lapsi sai alkunsa aika tasan vuosi seurustelun aloittamisesta. Ja syntyi avoliittoon, hui kauhea. Yhdessä on nyt oltu 10 vuotta, lapsi siis 9v. Avioonkin päädyttiin jossain vaiheessa :)

[/quote]No onhan se Heidiltä nyt aikomoinen suoritus.Eka luulin vain lihavaksi.

Ero tulee Heidille ja Markolle.Liian lyhyt tuttavuus heillä.Ja riitoja tuntuu olevan ja paljon.Mielialat vaihtelee.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:09"]

Meidän vauva sai alkunsa 9 kk tapaamisemme jälkeen, syntyi avioliittoon ja on nyt hurmaava 14 v teini. Ja avioliittokin voi hyvin![quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:07"]

On ihan ok, meidän eka lapsi sai alkunsa aika tasan vuosi seurustelun aloittamisesta. Ja syntyi avoliittoon, hui kauhea. Yhdessä on nyt oltu 10 vuotta, lapsi siis 9v. Avioonkin päädyttiin jossain vaiheessa :)

[/quote]No onhan se Heidiltä nyt aikomoinen suoritus.Eka luulin vain lihavaksi.

[/quote]

Voi pyhä jeesus, ei tietenkään ole!  Nyt kaikki naiset etusormi ojossa he läksyttämään vääristä valinnoista, joukolla kimppuun ja arvostelemaan, tuomitsemaan, piikittelemään ja kertomaan, miten itse tietää ja osaa hemmetisti paremmin kaiken.

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:04"]

Noin 30v+ nainen seukkasi alle vuoden tän vauvan isän kanssa ennen  kuin pamahti raskaaksi.On ammatiltaan ope ja tosiaan elää avoliitossa.Onko teistä ihan ok?

[/quote]

Meillä tuttavapariskunta, jossa nainen tuli raskaaksi alle kahden kuukauden "seurustelun" jälkeen. Mies petti silloin tyttöystäväänsä silloin tämän uuden naien kanssa, ja ovat nykyään naimissa saakka ja lapsiakin on enemmän kuin se yksi.

Heidi ja Marko??? :D

Mutta ap:n kysymyseen: on ihan ok. Olisi ok, vaikka nainen olisi käyttänyt miestä vain siittäjänä, eli haluaisi lapsen mutta ei pariuhdetta. Naisen ammatila ei ole osuutta asiassa. 

Kerro omia ajatuksiasi, ap. Onko sinusta ok vai ei?

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:19"]

Heidi ja Marko??? :D

Mutta ap:n kysymyseen: on ihan ok. Olisi ok, vaikka nainen olisi käyttänyt miestä vain siittäjänä, eli haluaisi lapsen mutta ei pariuhdetta. Naisen ammatila ei ole osuutta asiassa. 

Kerro omia ajatuksiasi, ap. Onko sinusta ok vai ei?

[/quote]

Ei todellakaan ole ok käyttää miestä vain siittäjänä! Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, mutta nyt ei keskustella siitä PISTE!

Ja vastaus ap. kysymykseen on ok. Parisuhteen kestolla, liiton muodolla tai ammatilla ei ole merkitystä, kunhan vanhemmat ovat vastuussa lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta.

On täysin OK! Varsinkin kun puhutaan 3-kymppisistä, joilla on jo elämää elettynä ja näkemystä elämästään. Minusta vauvan hankintaa ei tarvitse jäädä kuumeilemaan -siis odottamaan vaikka vuotta ennenkö asia olisi OK.

Kun joku miettii tälläisiä kuten ap niin minusta se kertoo vaan siitä miten hän ei itse ymmärrä elämän rajallisuutta.

Tietysti jokainen tekee siten kuin parhaaksi näkee.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan kannata nopeaa tahtia sitoutumis- ja lisääntymisasioissa, sillä kyseessä ovat hyvin painavat ja sitovat ratkaisut. Nykyisin noin puolet avioliitoista päättyy eroon ja tuloksena on erolapsia ja usein myös yksinhuoltajia: mistähän tämä johtuu? Kannattaisiko miettiä, olisiko nopean sitoutumisen (eli avioliiton/tai lapsenteon) aika välttämättä vuoden tai vielä parinkaan vuoden seurustelun jälkeen. Ihmiset muuttuvat ja kumppanin muutoksesta ja oikeasta luonteesta saa jo jonkinlaisen käsityksen, jos malttaisi seurustella edes sen viisi vuotta (mihin jokaisella parilla kyllä on mahdollisuus).

Toiseksi kannattaa myös miettiä, millaiset ratkaisut juuri itselle sopivat. Tehdäkö lapsi vain sen vuoksi, "kun se mies on niin ihana ja pitää saada yhteinen rakkauden hedelmä / koska se kuuluu tehdä ja kaverit tai naapuritkin tekee" vai onko lapsi kuitenkaan juuri sen oman parisuhteen juttu. Lapsi sitoo loppuiäksi paitsi lapseen, myös kumppaniin sekä tämän sukulaisiin. Vaikka ero tulisikin, ex on edelleen lapsen vanhempi ja hänen puoleltaan on lapsen isovanhempia, kummeja, setiä, tätejä yms, joiden tuntemiseen ja yhteisöön kuulumiseen lapsella on oikeus.

Lapsenteko on nimenomaan valinta ja kaikkein sitovin sellainen. Samoin avioliitto on myös painava valinta. Ja silti ihmiset tekevät niitä kevyin perustein, vaikka ihmisellä on kaikki mahdollisuudet järkevään ja pitkäjänteiseen toimintaan.

Kenen kokemuspiirissä yhdistyy lyhyt tutustumisaika, av(i)oliitto ja lapset nopeassa tahdissa, avioerot ja erityisesti nykyaika? Mun kokemuspiirissä "nykyajan" perheelliset yleensä seurustelee ja asuu yhdessä ennen kuin menevät naimisiin tai hankkivat lapsia. Jos ero tulee, niin onko aina syy siinä ettei tutustuttu kunnolla. Jos sanotaan että erot lisääntyneet, ei se kerro siitä eroaako nyt ne jotka on vuoden kihlauksen jälkeen olleet 20 vuotta naimisissa ja lapset aikuisia, vai ne jotka seurusteli 6 vuotta, oli naimisissa 5 vuotta ja kasvatti lapsia yhdessä 4 vuotta, vai ne joilla on pienet lapset uuden tuttavuuden kanssa. Mulle tulee mieleen eronneita kaikista noista ryhmistä, sekä pariskuntia jotka olisivat voineet erota mutta eivät jostain syystä eronneet, sekä pariskuntia jotka ei harkitsekaan eroa.