Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauva 3kk: velliä vai soseita lisäravinnoksi?
15.02.2013 |
Eli saimme lastenlääkäriltä ohjeistukseksi antaa vauvalle lisäravintoa. On ollut tähän asti täysimetyksellä. Kova ruokahalu ollut aina, mutta nykyisin syö lähes jatkuvasti eli noin tunnin välein. Painoa on tullut syntymästä lähtien hurjalla vauhdilla, syntyessään oli 3200g ja nyt 3kk neuvolassa painoa oli jo 7500g.
Kummallahan minun kannattaisi aloittaa? Soseilla vai esim. maissivellillä?
Kommentit (26)
http://www.imetys.fi/itu/imetyssuositus2004.php
Tuolta voitte myös lukea näistä lastenlääkäreiden aka "puolijumalat" mielipiteiden taustoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suositukset on suosituksia. Jokaisen pitää silti miettiä omalla kohdallaan miten pitkälle on valmis jotain suositusta noudattamaan. Jos perheelle tulee noista suosituksista enemmän haittaa kuin hyötyä, esimerkiksi äidin väsymyksen takia, pitää miettiä onko se välttämätöntä noudattaa jotain suositusta orjallisesti. Joskus pitää luottaa itseenkin ja omaan arvioon siitä mikä on koko perheen hyvinvoinnin kannalta järkevää. Tästä ei mitään mitalia saa.
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 12:58"]
http://www.imetys.fi/itu/imetyssuositus2004.php
Tuolta voitte myös lukea näistä lastenlääkäreiden aka "puolijumalat" mielipiteiden taustoista.
[/quote]
Linkin takaa löytyy myös tieto: Vauvojen kasvua ja terveydentilaa tulee muutenkin seurata yksilötasolla, kun suositukset koskevat väestöä kokonaisuudessan. On mahdollista, että jotkut lapset hyötyvät kiinteiden ruokien tarjoamisesta aikaisemminkin.
Imetyksen hyödyistä on paljon tutkimustuloksia eikä kukaan ole varmastikaan niitä tässä kumoamassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki tutkimukset ja suositukset annetaan tosiaan koko väestölle tai jollekin tietylle ihmisryhmälle kokonaisuudessaan, mutta yksilöllisiä eroja on aina. Loppupeleissä siis kaikki ihmiset ja potilaat pitäisi ottaa vastaan tapauskohtaisesti sillä suositukset eivät ole koskaan ehdottomuuksia.
Mistä näistä suosituksistakaan tietää. Kohta ne on jo taas jotain muuta.
http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/imetys-ja-ravinto/Puolen-vuoden-taysimetys-haitallista/
[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 12:52"]
Suomen ja Who:n suositukset perustuvat laajoihin tieteellisiin kirjallisuuskatsauksiin, joissa on kattavaa väestötason tutkimusnäyttöä täysimetyksen pituudesta myös länsimaista. WHO:n suositus on tarkoitettu kaikille maille. Suositellun pituinen täysimetys on tilastollisesti merkittävä satsaus terveyteen, sillä puolen vuoden täysimetyksen perusteluja ovat allergioiden ehkäisy, ruoansulatuksen valmius ja kypsyys sulattaa kiinteää ruokaa (eli vähemmän vatsanväänteitä), imetyksen jatkuvuuden turvaaminen ja korvatulehdusten riskin pieneneminen. Kaikki nämä perustelut ovat ajankohtaisia myös länsimaissa. On valtioiden vastuulla tehdä suositusten noudattaminen yksilöille mahdolliseksi.
[/quote]
Kyllä. Puolen vuoden täysimetys KEHITYSMAASSA on varmasti parempi kuin likaiseen veteen tehty korvike tai muu epämääräinen maassa pyörinyt puuro.
Puolen vuoden täysimetystä EI enää suositella missään muualla kuin imetysfanaatikkojen joukossa, katsotaan että se altistaa allergioille. Maistelu tulisikin aloittaa VIIMEISTÄÄN 4kk iässä, mutta tarpeen mukaan jopa aikaisemmin.
On täällä taas joku marttyyrimamma, jonka elämäntehtävä on olla meijerilehmä lapselleen sillä aikaa kun ne muut huutavat ruokaa naama punaisena, lattiat ovat niin likaisia että sukat jäävät kiinni, eikä sitä puolisoakaan pysty huomioimaan kun vauvan tissilläolo vie koko päivän... :D
Onneksi meillä mennään korvikkeella synnärillä asti, myös uusimman tulokkaan kanssa!
Alue: Aihe vapaa
Suomen ja Who:n suositukset perustuvat laajoihin tieteellisiin kirjallisuuskatsauksiin, joissa on kattavaa väestötason tutkimusnäyttöä täysimetyksen pituudesta myös länsimaista. WHO:n suositus on tarkoitettu kaikille maille. Suositellun pituinen täysimetys on tilastollisesti merkittävä satsaus terveyteen, sillä puolen vuoden täysimetyksen perusteluja ovat allergioiden ehkäisy, ruoansulatuksen valmius ja kypsyys sulattaa kiinteää ruokaa (eli vähemmän vatsanväänteitä), imetyksen jatkuvuuden turvaaminen ja korvatulehdusten riskin pieneneminen. Kaikki nämä perustelut ovat ajankohtaisia myös länsimaissa. On valtioiden vastuulla tehdä suositusten noudattaminen yksilöille mahdolliseksi.