Ah niitä "normaaleja" oppilaita... erityisoppilas = koulun nyrkkeilysäkki
Pojallani on se "pahamaineinen" diagnoosi F84,5 eli Aspergerin syndrooma. Hän on syjäänvetäytyvä ja kiltti, haluaa vain käydä koulunsa rauhassa. Ei haasta riitaa, ei edes puolustaudu.
Eikä valitettavasti myöskään kerro kotona tai koulussa, jos häntä kiusataan.
Hänellä on kuitenkin sisarus samassa koulussa ja hän on nähnyt monta kertaa, kuinka ne suloiset NORMAALIT piltit (ah kuinka vihaankaan nykyään sanaa normaali, koska sadistisessa kiusaamisessa ei ole mitään NORMAALIA) käyvät porukalla poikani kimppuun.
Jatkuvasta nälvimisestä ja mitätöimisestä nyt puhumattakaan.
Joka kerta, kun olemme jotain kuulleet, olemme tietysti kertoneet opettajalle, joka puhuttelee kiusaajia, mutta kiusaaminen jatkuu aina vaan.
Olemme aika avuttomia. Mitä tehdä, kun lapsi eristäytyy kotona huoneeseensa, käy päivä päivältä äksymmäksi ja sulkeutuneemmaksi ja kieltäytyy pyytämästä apua ja kertomasta, kuka häntä piinaa? Tämä ahdistaa meitä vanhempia todella pahasti, ja olisin kiitollinen, jos joku osaisi neuvoa.
Kommentit (58)
Vakavammat toimet koulun taholta. Open otettava yhteys vanhempiin ja vanhemmat koululle kokoontumaan, jos ei auta. Sitten reksi mukaan, jos ope ei reagoi.
Näin meidän koululla Espoossa. Ja on tehonnut, kiusaaminen jää yksittäisiin tapauksiin eikä jatku. On kyllä oman open ansiota.
Tosiaan niitten normaalien oppilaitten takia sanoi terveydenhoitaja ja ope, että tukea lapselle jotenkin yläkouluikää varten, koska nuorten maailman on niin raaka. Miksi ei näitä normaaleja opeteta ja kasvateta niin, että erilaisuus hyväksytään? Munkin poika on luokkansa parhaita lukuaineissa, eikä häiritse, mutta puhuu omalla tavallaan ja on kiinnostunut erilaisista asioista kuin ikäisensä. Kavereita on nuoremmissa lapsisissa. Yritti olla kaveri ikäistensä kanssa viime vuonna, mut se meni kiusaamiseksi ja open mukaan toiset pikemminkin nauroivat hänelle eivätkä hänen kanssaan. Täytyi kieltää olemasta kaveri näitten normaalien ikäistensä lasten kanssa. Onneksi on useita nuorempia kavreeita koulussa ja kotona.
2, en toki tiedä, mutta he ovat normaaliluokalla, omani erityisluokalla. Ja kiusaajia on ollut paljon.
Rikosilmoituksen teko edellyttäisi, että tietäisimme, mitä on tapahtunut ja kuka on kiusaaja. Lisäksi tähän mennessä ns. vahingot ovat olleet vielä - onneksi - vähäisiä, eli mitään ei ole rikottu tai varastettu, lapseen ei ole jäänyt isoja vammoja (mustelmat ovat hänen mukaansa aina syntyneet kaatumisesta).
Veikkaan siis, että poliisi ei panisi tikkua ristiin.
Koulu on ottanut aina joka ilmoituksen jälkeen tekijät puhutteluun, eli en voi väittää, että he eivät olisi toimineet asiallisesti - heilläkin on sama ongelma, että he eivät tiedä, mitä on tapahtunut ja kuka tehnyt mitä.
Koulun vaihtaminen ei välttämättä auttaisi, opettaja ja ryhmä ovat sinänsä hyvät. Kotiopetus ei oikein ole vaihtoehto, emme miehen kanssa kumpikaan voi jäädä noin vain työttömäksi, ikääkin kummallakin liki 50 v eli uuden työn saaminen olisi todella vaikeaa. Toki tämä on vaihtoehto, mutta vasta se aivan viimeinen.
Kouluampujista ei muuten kumpikaan ollut as. Eikä ole oikeasti tiedätkös kovin kilttiä tai asiallista edes väittää, että pojastani sellainen tulisi. Aika haljua syyllistää nyt uhria, ja selitellä niiden kiusaajien ilkeys sillä, että "voihan nekin olla erityislapsia".
ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:09"]
Vakavammat toimet koulun taholta. Open otettava yhteys vanhempiin ja vanhemmat koululle kokoontumaan, jos ei auta. Sitten reksi mukaan, jos ope ei reagoi.
[/quote]
Kiitos, noin varmaan teemmekin, jos saamme tietää, että joku tyyppi toistuvasti (siis sama) kiusaa ja eka puhuttelu ei tehoa. Tällaisesta "rikoksenuusijasta" (hassu termi) ei ole tietoa vielä, mokomat vaihtelevat (tai ainakaan samat eivät jää toistuvasti kiinni).
Sinäpä sen sanoit, erilaisuuden sietokyvystähän tässä on puhe. Ymmärtäisin, että nokkaan tulee, jos lapseni olisi itse kiusaaja ja tunkisi piinaamaan muita. Mutta kun ei vähääkään.
ap
Tämä on hyvin hankala asia kaikkien kannalta. Noin ei voi tietenkään jatkua missään nimessä, joten sinun on vaadittava opettajalta vakavempia toimenpiteitä. Itsekin olen opettaja, joten jonkinlaisia toimenpiteitä olen joutunut käyttämään. Luokassani onneksi tosin ei suurta ja uusiutuvaa kiusaamista ole tietooni tullut.
Asp. ei taida olla kovin vaikeatasoinen? Meillä koulussa erään toisen luokan asp. lapsi näki kaiken kiusaamisena. Hänen mielestään kaikki olivat liitossa häntä vastaan, jopa omat vanhemmat ja sisarukset. Muiden ystävällisetkin eleet hän tulkitsi hyökkäävinä. Väärinkäsitys ei liene mahdollinen?
Kiusaajien puhuttelu ei ole auttanut, mutta onko vanhempiin otettu yhteyttä? Tämä olisi hyvin tärkeää ja voit vaatia sitä opettajalta ja rehtorilta. Kiusaajille pitäisi asettaa kiusaamisesta myös sanktioita, asiaa ei voi painaa villaisella. Äärimmäisessä tilanteessa on jopa käytetty koulusta erottamista.
Surullista kyllä, mutta pahassa kiusaamistilanteessa kuitenkin järkevin vaihtoehto olisi kiusatun koulun vaihto ja uusi alku.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:27"]
Tämä on hyvin hankala asia kaikkien kannalta. Noin ei voi tietenkään jatkua missään nimessä, joten sinun on vaadittava opettajalta vakavempia toimenpiteitä. Itsekin olen opettaja, joten jonkinlaisia toimenpiteitä olen joutunut käyttämään. Luokassani onneksi tosin ei suurta ja uusiutuvaa kiusaamista ole tietooni tullut.
Asp. ei taida olla kovin vaikeatasoinen? Meillä koulussa erään toisen luokan asp. lapsi näki kaiken kiusaamisena. Hänen mielestään kaikki olivat liitossa häntä vastaan, jopa omat vanhemmat ja sisarukset. Muiden ystävällisetkin eleet hän tulkitsi hyökkäävinä. Väärinkäsitys ei liene mahdollinen?
Kiusaajien puhuttelu ei ole auttanut, mutta onko vanhempiin otettu yhteyttä? Tämä olisi hyvin tärkeää ja voit vaatia sitä opettajalta ja rehtorilta. Kiusaajille pitäisi asettaa kiusaamisesta myös sanktioita, asiaa ei voi painaa villaisella. Äärimmäisessä tilanteessa on jopa käytetty koulusta erottamista.
Surullista kyllä, mutta pahassa kiusaamistilanteessa kuitenkin järkevin vaihtoehto olisi kiusatun koulun vaihto ja uusi alku.
[/quote]
Kyllä, hänen assiutensa on syvää ja selvää, likellä hyvätasoista autismi-diagnoosia. Ja kyllä, hän saattaa tulkita kiusaamisena aika erikoisia asioita - mutta huom - tässähän HÄN ei ole valittanut kiusaamisesta, vaan oirehtinut siitä ja sisarus on nähnyt tapauksia (hiljattain myös välituntivalvova opettaja todisti kolmen oppilaan käyvän lapseni kimppuun ihan syyttä suotta).
Todisteita siitä, että joku kiusaisi puhuttelujen jälkeen ei ole, toistaiseksi kiusaajat (joista siis olemme saaneet tietää, huom) ovat aina olleet eri oppilaita. Sanallista veetuilua varmasti tulee paljon muiltakin.
ap
No jospa poikasi ei kerro asiasta mitään sinulle sen takia, että hän ei itse tunne itseään kiusatuksi? Mistä kaukaa katseleva sisko tietää, onko kyseessä vain poikasakin sisäinen kaverillinen ja hyväntuulinen hölmöily, jossa kaikki saavat tasapuolisesti osakseen, vai se, että koko sakki hyökkää juuri tämän yhden pojan kimppuun ja kaikki haukkuvat tätä? Mitäpä jos poikasi onkin iloinen siitä, että muut huomioivat häntä ja ottavat hänet mukaan porukkaan - ei siinä ihan oikeasti ole välttämättä mitään kiusaamista mukana. Vai onko pojalla ollut vaatteet rikki tai kuraiset, nokka ruvella, kirjat riepoteltu pitkin pihaa jne? Pojan äksyily kotona saattaa puolestaan liittyä ihan vain alkavaan murrosikään. Asioissa kun saattaa aina olla niin monta puolta, eikä se äidin näkökulma välttämättä ole se oikea.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:35"]
No jospa poikasi ei kerro asiasta mitään sinulle sen takia, että hän ei itse tunne itseään kiusatuksi? Mistä kaukaa katseleva sisko tietää, onko kyseessä vain poikasakin sisäinen kaverillinen ja hyväntuulinen hölmöily, jossa kaikki saavat tasapuolisesti osakseen, vai se, että koko sakki hyökkää juuri tämän yhden pojan kimppuun ja kaikki haukkuvat tätä? Mitäpä jos poikasi onkin iloinen siitä, että muut huomioivat häntä ja ottavat hänet mukaan porukkaan - ei siinä ihan oikeasti ole välttämättä mitään kiusaamista mukana. Vai onko pojalla ollut vaatteet rikki tai kuraiset, nokka ruvella, kirjat riepoteltu pitkin pihaa jne? Pojan äksyily kotona saattaa puolestaan liittyä ihan vain alkavaan murrosikään. Asioissa kun saattaa aina olla niin monta puolta, eikä se äidin näkökulma välttämättä ole se oikea.
[/quote]
8, periaatteessa noin. Mutta aika vaikea tulkita toverilliseksi sitä, että lasta nimitellään vitun idiootiksi, hänen reppunsa piilotetaan tyttöjen vessaan toistuvasti, hänen tavaroitaan viskotaan lumihankeen, hänen päälleen juostaan (kun hän tulee kouluun) karjuen ja kaaten lumihankeen (siis pojat ottavat pihan toiselta reunalta vauhtia ja huutavat tullessaan hänen nimeään ja juoksevat pahki), kolmen pojan porukka käy kimppuun kiipeilytelineellä ja muksii nurin, häntä riepotetaan repusta ja hupusta ympäri ja kaadetaan jne. Nämä olemme vuosien mittaan nähneet/kuulleet ja niihin on opettajien taholta puututtu, mutta lisää keksitään koko ajan.
Hän on aika tyypillinen as siitä, että ei halua puhua ikävistä asioista tai tunteista. Säilöö ne mieluummin sisäänsä, vaikka hänelle on ties kuinka monta kertaa kerrottu, että me aikuiset haluamme puuttua kiusaamiseen ja se on mahdotonta, jollei hän kerro mitään.
En mitenkään usko, että hän on tilanteeseen tyytyväinen, ei vain halua selvittää asioita syvemmin.
ap
Meinaatko, että sivustakatsoja ei erota leikkiä läpsimisestä. Kyllä leikkiessä kaikilla on hauskaa ja nauru naamallaan. Onkohan tässä nyt kaikilla ollut?? Luuletko?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:35"]
No jospa poikasi ei kerro asiasta mitään sinulle sen takia, että hän ei itse tunne itseään kiusatuksi? Mistä kaukaa katseleva sisko tietää, onko kyseessä vain poikasakin sisäinen kaverillinen ja hyväntuulinen hölmöily, jossa kaikki saavat tasapuolisesti osakseen, vai se, että koko sakki hyökkää juuri tämän yhden pojan kimppuun ja kaikki haukkuvat tätä? Mitäpä jos poikasi onkin iloinen siitä, että muut huomioivat häntä ja ottavat hänet mukaan porukkaan - ei siinä ihan oikeasti ole välttämättä mitään kiusaamista mukana. Vai onko pojalla ollut vaatteet rikki tai kuraiset, nokka ruvella, kirjat riepoteltu pitkin pihaa jne? Pojan äksyily kotona saattaa puolestaan liittyä ihan vain alkavaan murrosikään. Asioissa kun saattaa aina olla niin monta puolta, eikä se äidin näkökulma välttämättä ole se oikea.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:41"]
8, periaatteessa noin. Mutta aika vaikea tulkita toverilliseksi sitä, että lasta nimitellään vitun idiootiksi, hänen reppunsa piilotetaan tyttöjen vessaan toistuvasti, hänen tavaroitaan viskotaan lumihankeen, hänen päälleen juostaan (kun hän tulee kouluun) karjuen ja kaaten lumihankeen (siis pojat ottavat pihan toiselta reunalta vauhtia ja huutavat tullessaan hänen nimeään ja juoksevat pahki), kolmen pojan porukka käy kimppuun kiipeilytelineellä ja muksii nurin, häntä riepotetaan repusta ja hupusta ympäri ja kaadetaan jne. Nämä olemme vuosien mittaan nähneet/kuulleet ja niihin on opettajien taholta puututtu, mutta lisää keksitään koko ajan.
[/quote]
Tätä juuri tarkoitin, että onko siinä muutakin kuin pelkkää sanailua. Jos nuo pojat tekevät tuota kaikkea vain ja ainoastaan sinun pojallesi, silloin kyseessä on tietysti kiusaaminen. Jos se on yleistä puuhastelua, jota tehdään muillekin, silloin kyseessä ei ole kiusaaminen. Ja mitä tulee "vitun idioottiin", niin sen tavallisempaa kommenttia ei tänä päivänä poikien suusta kuulekaan. Heille kaikki ovat vitun idiootteja tai homoja, jopa paras kaveri.
Jos poika ei selviä koulun pihalla yksin, voitte pyytää hänelle lupaa viettää välitunnit sisällä. Se saattaa vähän hillitä välituntikiusaamista.
Ehdottomasti tiukka linja ja kiusaajat ruotuun. Itse olen mennyt ihan kiusaajan kotiovelle saakka ja tehnyt vanhemmille selväksi, että jos heidän viidesluokkalainen erityislapsensa vielä kerra potkii tai hakkaa meidän ekaluokkalaista niin asia lähtee sekä poliisin että lastensuojelun tietoon.
Toinen tapaus taas vanhemman pojan luokalla päättyi siihen, että kumpikin lapsista vaihtoi luokkaa, niin kiusattu kuin kiusaaja.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:41"]
[/quote]
Tätä juuri tarkoitin, että onko siinä muutakin kuin pelkkää sanailua. Jos nuo pojat tekevät tuota kaikkea vain ja ainoastaan sinun pojallesi, silloin kyseessä on tietysti kiusaaminen. Jos se on yleistä puuhastelua, jota tehdään muillekin, silloin kyseessä ei ole kiusaaminen. Ja mitä tulee "vitun idioottiin", niin sen tavallisempaa kommenttia ei tänä päivänä poikien suusta kuulekaan. Heille kaikki ovat vitun idiootteja tai homoja, jopa paras kaveri.
Jos poika ei selviä koulun pihalla yksin, voitte pyytää hänelle lupaa viettää välitunnit sisällä. Se saattaa vähän hillitä välituntikiusaamista.
[/quote]
Olisinkohan laatinut tuollaisen otsikon ja aloituksen, jos kyse olisi pelkästä sanailusta tai toverillisesta painista?
No joo. Tuo idea olla sisällä välitunnilla voisi olla hyvä, en tiennyt, että sellaisia lupia annetaan. Kiitos ajatuksesta.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:50"]
Ehdottomasti tiukka linja ja kiusaajat ruotuun. Itse olen mennyt ihan kiusaajan kotiovelle saakka ja tehnyt vanhemmille selväksi, että jos heidän viidesluokkalainen erityislapsensa vielä kerra potkii tai hakkaa meidän ekaluokkalaista niin asia lähtee sekä poliisin että lastensuojelun tietoon.
Toinen tapaus taas vanhemman pojan luokalla päättyi siihen, että kumpikin lapsista vaihtoi luokkaa, niin kiusattu kuin kiusaaja.
[/quote]
12, menisin, jos tietäisin, keitä kiusaajat ovat ja että ko. tyyppiin ei ole purrut opettajan puhuttelu. Kuten olen useamman kerran kertonut ketjussa, ilmi tulleet kiusaajat ovat olleet joka kerta eri lapsia.
ap
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista.
Lähden nyt poikaa vastaan koulumatkan varrelle. On nimittäin vapaapäivä. Ettei ainakaan siinä kotimatkalla kukaan käy kiusaamaan (niistä meillä ei ole mitään tietoa, koska sisarus ei ole ollut kotimatkoja näkemässä, eivätkä tietenkään opettajat). Poika itse kuitenkin vaikutti aamulla tyytyväiseltä, kun sanoin tulevani vastaan.
Palaan vielä lukemaan saamiani kommentteja ja vastaamaan kysymyksiin. Kiitos asiallisesta suhtautumisesta!
ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:59"]
Kiitos tähän mennessä tulleista kommenteista.
Lähden nyt poikaa vastaan koulumatkan varrelle. On nimittäin vapaapäivä. Ettei ainakaan siinä kotimatkalla kukaan käy kiusaamaan (niistä meillä ei ole mitään tietoa, koska sisarus ei ole ollut kotimatkoja näkemässä, eivätkä tietenkään opettajat). Poika itse kuitenkin vaikutti aamulla tyytyväiseltä, kun sanoin tulevani vastaan.
Palaan vielä lukemaan saamiani kommentteja ja vastaamaan kysymyksiin. Kiitos asiallisesta suhtautumisesta!
ap
[/quote]
Edelleen mua ap. kiinnostaa mistä sä tiedät näiden kiusaajien diagnoosit? Tai lähinnä sen, että heillä ei ole diagnoosia.
Ihan yhtä ärsyttävää kuin e-lasten leimaaminen kiusaajiksi, on tuo tavallisten lasten leimaaminen erilaisuutta huonosti sietäviksi tunteettomiksi kiusaajiksi. Kun aivan fakta on se, että lapset on erilaisia, kiusaajia ja kiusattuja löytyy kaikista lapsiryhmistä, ja mikään diagnoosi tai diagnosoimattomuus ei yksistään tee kenestäkään kiusaajaa.
eli mielestäsi on ihan ok kutsua vitun homoksi kavereitaan?
Näinkö teidän työpaikalla puhutellaan työkavereita?
Koska arvioisit että ihmisyksilö tulee ikään jossa hänen vitun homo kommenttinsa muuttuvat asiattomiksi, jopa kiusaamiseksi, jos hän koululaisena ei tässä iässä ole?
Sallitko lastesi kutsua itseäsi vitun homoksi.
Voi hyvää päivää. Leikkisää sanailua todellakin. Sama kirjoittaja varmasti olisi heti viemässä kunnianloukkaussyytettä rosikseen jos naapuri heittäisi hänelle tuollaisen ystävällisen repliikin parkkipaikalla.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 11:59"]
[/quote]
Edelleen mua ap. kiinnostaa mistä sä tiedät näiden kiusaajien diagnoosit? Tai lähinnä sen, että heillä ei ole diagnoosia.
Ihan yhtä ärsyttävää kuin e-lasten leimaaminen kiusaajiksi, on tuo tavallisten lasten leimaaminen erilaisuutta huonosti sietäviksi tunteettomiksi kiusaajiksi. Kun aivan fakta on se, että lapset on erilaisia, kiusaajia ja kiusattuja löytyy kaikista lapsiryhmistä, ja mikään diagnoosi tai diagnosoimattomuus ei yksistään tee kenestäkään kiusaajaa.
[/quote]
Tiedän, että yhtä lukuunottamatta yksikään heistä ei ole erityisopetuspäätöksellä.
Ja haloo: ei valtaenemmistöä voi LEIMATA. 90% lapsista on niitä "normaaleja", joten ei heitä voi oikeasti leimata.
Sen sijaan erityisoppilaat ja varsinkin viikon aikana nämä assit on leimattu kouluampujiksi yms.
ap
Täällä toinen erityislapsen äiti, enkä ymmärrä, mitä tämä yksi viestiin vastaaja jankkaa tuosta muiden diagnooseista. Kun lasta kiusataan on se aina kiusaamista. Ja valitettavan usein erilaisuutta ei ymmärretä ja erilainen lapsi joutuu helposti kiusaamisen kohteeksi.
Emme toki tiedä toistemme lasten diagnooseja. Mutta tässäkään tapauksessa lapsi, jolla on diagnoosi tiedettävästi, ei kiusaa muita. Eli diagnoosi ei tee kiusaajaa.
Aika usein esim. aspergren piirteitä näkee ihmisestä. Ja aika usein näkee myös, että tietyt henkilöt ovat helposti altistuvia kiusaamaan. Ja yleensä nämä lapset löytyvät normiluokalta, ovat normaalissa opetusohjelmassa ja heidän käytöksessään on ongelma. Käytösongelma, jota ei kuitenkaan ihan yleisesti ole diagnosoitu käytösongelmaksi, jolloin saada apua tähän ongelmaansa. He ovat vain huonosti käyttäytyviä lapsia.
Sympatiat ap sulle ja lapsillesi ja toivotaan ongelmaan jonkinlaista ratkaisua. Edellä on tullut ihan hyviä ohjeita. Kaikilla pitäisi olla oikeus häiritsemättömään koulunkäyntiin.
Kiitos, 20. Joo, tuo kiusaaminen alkoi oikeastaan pari vuotta sitten, kun lapsi alkoi käydä tietyissä aineissa rinnakkaisella normaaliluokalla. Hänen erilaisuutensa näkyy kyllä, ja luokan normaalilapset tietävät hänen olevan erityisluokan oppilas. Mokoma vielä pärjää hyvin, vetää ko. aineissa kiitettäviä numeroita.
Voi olla, että tuo oli ajallinen yhteensattuma, mutta iso osa niistä kiusaajista, joista tiedän luokan, ovat juuri siltä rinnakkaisluokalta.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2013 klo 10:58"]
Pojallani on se "pahamaineinen" diagnoosi F84,5 eli Aspergerin syndrooma. Hän on syjäänvetäytyvä ja kiltti, haluaa vain käydä koulunsa rauhassa. Ei haasta riitaa, ei edes puolustaudu.
Eikä valitettavasti myöskään kerro kotona tai koulussa, jos häntä kiusataan.
Hänellä on kuitenkin sisarus samassa koulussa ja hän on nähnyt monta kertaa, kuinka ne suloiset NORMAALIT piltit (ah kuinka vihaankaan nykyään sanaa normaali, koska sadistisessa kiusaamisessa ei ole mitään NORMAALIA) käyvät porukalla poikani kimppuun.
Jatkuvasta nälvimisestä ja mitätöimisestä nyt puhumattakaan.
Joka kerta, kun olemme jotain kuulleet, olemme tietysti kertoneet opettajalle, joka puhuttelee kiusaajia, mutta kiusaaminen jatkuu aina vaan.
Olemme aika avuttomia. Mitä tehdä, kun lapsi eristäytyy kotona huoneeseensa, käy päivä päivältä äksymmäksi ja sulkeutuneemmaksi ja kieltäytyy pyytämästä apua ja kertomasta, kuka häntä piinaa? Tämä ahdistaa meitä vanhempia todella pahasti, ja olisin kiitollinen, jos joku osaisi neuvoa.
[/quote]
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, mistä SINÄ tiedät noiden kiusaajien diagnoosit? Eli mistä voit päätellä, että joukossa ei ole diagnosoidusti tunne-elämältään häiriintyneitä lapsia, ADHD-lapsia, kenties as-piirteisiäkin joukossa?
Ja itse asiaan sanoisin, että tee rikosilmoitus asiasta, jos ei muu auta. Laita opettajat ensi alkuun koville, ja jos ei oikeasti muu auta, niin ota lapsi pois koulusta/vaihda koulua. Ikävä kyllä ne on juuri sinun lapsesi kaltaiset, jotka lopulta päätyy sinne kouluihin ampumaan, eikä kuitenkaan ikinä niitä, jotka sen ansaitsisi, vaan viattomia.