Lapsi joka tarvitsee palveluskoiraa koulussa ja lapsi joka on erittäin vakavasti allerginen koirille. Kumpi jää?
Lapsi todella tarvitsee palveluskoiraa, jyseessä ei mikään huuhaa diagnoosi. Lapsen koulussa (ei samalla luokalla) on lapsi joka on erittäin vakavasti allerginen koirille. Kuulema jos luokkakaverin vaatteisiin on jäänyt liikaa koirankarvaa jne niin siitä jo järkyttävät oireet. Bussissa jos koiranomistaja istuu viereen niin paikkaa vaihdettava ehdottomasti jne. Lapsen äiti toivoo ettei luokan toisten lasten reppuja ja takkeja säilytetä kotona naulakossa vaan suljetussa kaapissa että eläinpöly jää minimiin. Nyt hän on ottanut yhteyttä rehtoriin ja haluaisi että tilanteelle tehtäisiin jotain.
Allergia ei ole mikään vitsi. Ymmärrän että siihen voi todella vaikka kuolla, ja oireet voivat olla äärimmäisen tuskaisia, joten sääliksi käy lasta.. En halua vähätellä asiaa, enkä tahdo äidille tai lapselle mitään pahaa. Tilanne on ikävä. Mutta lapsellani on laillinen oikeus palveluskoiraan, ja lähikoulu on sen verran lähellä että hän jopa selviää sinne itse, ja lapseni terveydentilan kannalta koulun vaihto kauempaan ei tule kysymykseen, puhumattakaan siitä että kaverit ja tuttu ympäristö jäisivät taakse.
Tietääiseni meillä ei ole mitään laillista velvoitetta väistyä tieltä. Harmittaa toisen lapsen puolesta koska koulun vaihto on aina iso asia, mutta ellei koulua jaeta teipillä kahtia niin en kyllä mitään ratkaisua keksi.
Kommentit (395)
allergialapsi siirtyy; elämästä tulee tosiaan todella vaikeaa anyway, mutta jos kyse vain allergiasta niin siirtyminen ei olisi niin rasittavaa kuin lapselle joka tarvitsee palveluskoiraa. jos teidän lapsi on lähikoulussa niin olisi varmaan kaikille turvallisempaa jos siellä pysyisi?
Vierailija kirjoitti:
Jossain tarhassa joku oli allerginen kissalle ja vanhemmat pyysivat kissaperheita luopumaan kissoista.
Hulluja! Ne siis jotka käski luopua kissoista. Joku raja mitä voi vaatia.
Minusta ap:n perheen tulee selvittää mahdollisuuksia korvata koira ihmisavustajalla ja/tai muilla apuvälineillä. Erittäin vaikea uskoa, että koira olisi täysin välttämätön. Koiran hankintaan saatu avustussumma tai ap:n haluttomuus saattaa lapsi itse kouluun ei ole mitään syitä siihen että toinen lapsi joutuisi vaihtamaan koulua.
Epilepsiakohtauksen haistava koirako nyt kyseessä? Niitä kun on. Allerginen ei voi kieltää apuvälinettä ja koira lasketaan sellaseksi.
Epilepsiakohtausten ennakoimiseen ei ole olemassa muita apuvälineitä kuin koirat.
Jos ei sovi kouluun on vanhempien järjestettävä opetus muuten. Molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n perheen tulee selvittää mahdollisuuksia korvata koira ihmisavustajalla ja/tai muilla apuvälineillä. Erittäin vaikea uskoa, että koira olisi täysin välttämätön. Koiran hankintaan saatu avustussumma tai ap:n haluttomuus saattaa lapsi itse kouluun ei ole mitään syitä siihen että toinen lapsi joutuisi vaihtamaan koulua.
Vanhemmatko sen avustajan sinne palkkaa a jää töistä pois, että voi saatella. Ihan naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epileptikolla ei välttämättä ole mitään kohtausten yhteydessä annettavia lääkkeitä. Koira riittää silloin hyvin estämään suorilta jaloilta kaatumiset.
Joo mutta jos on vaikea epilepsia, lapsi saa kouluun avustajan, jolla on ne lääkkeet.
Mutta onko avustajalla yhtä hyvä hajuaisti? Ihminen ei pysty ennakoimaan samalla tavalla kuin koira. Lääkkeen voi antaa kuka tahansa, vaikka opettaja tai terkkari.
Lääkettä ei todellakaan voi antaa kuka tahansa, laki kieltää, siksi näillä vaikeasti sairailla on koulussa avustajat.
Ei kiellä.
Vierailija kirjoitti:
Diabeetikon äiti ja mummu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hypoteettinen tilanne, eli provo.
Palveluskoiran hajuaistia tarvitaan vierellä koko ajan vain erittäin vaikeahoitoisissa diabetestapauksissa. Luulisin, että tällöin riittäisi, että lapsi käy joka välitunti moikkaamassa koiraansa, Nykyään tosin on myös näitä jatkuvasti mittaavia ja annostelevia insuliinipumppuja.
Avustajakoira lapsella on melko harvinaista kaiken kaikkiaan, ei yleensä suositella. Koira kun tarvitsee johdonmukaisen isännän, jollainen lapsi yleensä kuitenkaan
Mutta onhan tässä provossa nyt jotain yritystä. Perustiedot tosin hatarat.
Omat tietosi näyttää olevan hatarat. Koulutuntien on sen verran pitkä, että diabeetikko on jo ehtinyt monta kertaa tajuttomaksi. Ja mitä hyötyä on vaikka vanhempi näkee asian puhelimestaan, niin kuin joku mainitsi. Ei hän voi asialle mitään tehdä. Ehkä välttämättä voi tuijottaa töissä puhelintaan.
Onko teillä mitään käsitystä kuinka nopeasti lapsi voi olla tajuton ja kouristella.Mitä meinaat että se koira voi tehdä enemmän kuin ihminen? Antaako koira pistoksen tms? Vaikeasti sairaalla lapsella on aina ihmisavustaja, myös epilektikolla. Vanhemmat seuraa verensokereita enssijaisesti kouluajan ulkopuolella, koulussa henkilökunta.
Avustaja varmaan seuraa,, jos sellainen on, mutta opettajat ja muu henkilökunta ei seuraa asiaa. Ja avustajaa ei välttämättä saa. Lapsi hoitaa diabetestaan usein yksin, mutta ei välttämättä huomaa hypoja. Siksi on koira joka varoittaa ja lapsi syö tai pysäyttää pumpun.
Nykyään on myös mahdollista että matala pysäyttää pumpun, jos on sellaiset laitteet saanut, mutta se ei välttämättä riitä hypon hoitamiseen. Eikä laitteita ole kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Mitä sen koiran tarvitsee siellä koulussa haistella?
Ihmisten tietämättömyys on suurta ja vielä kommentoidaan asiaa josta ei mitään tiedetä. On esim hypokoiria ja koiria jotka osaavat ennakoida sairaskohtauksen.
Tottakai lapsella on oikeus pitää koira mukanaan.Hypokoiria ei käytetä lapsilla. Vaikeahoitoisilla diabeetikkolapsilla on koko ajan kanyyli ja sensori ihossaan.
Kanyyli ja sensori on, mutta eivät ne yksinään diabetesta hoida. Olisin niin yksinkertaista, mutta ei tosiaan ole. Suurta yksinkertaistamista, jos luulee että ne haiman korvaa. Hypoja tulee niistä huolimatta ja niistä koira varoittaa.
Itsekin olen tosi allerginen ja samoin yksi lapsista. Vähän väliä saan illalla allergiakohtauksen, kun lapsi on leikkinyt jonkun kanssa, jolla on kotona lemmikkejä ja hilsettä ja karvaa on sitten siirtynyt myös meidän lapsen vaatteisin. Se on tosi ikävää, mutta se on elämää! En voi kieltää kaikkia lapsen kanssa samassa ryhmässä olevia pitämästä lemmikkiä.
Eli tässäkin tapauksessa allergisen on löydettävä joku tapa selviytyä. Onneksi lääkkeitä on nykyään joka lähtöön. Tämäkin allergikko varmasti löytää jonkun lääkkeen, jolla oireet pysyy aisoissa
Vierailija kirjoitti:
Toimitaan kuten pikavuorobussissa eli jos allerginen jo on bussissa, hän saa kieltää koiran ottamisen mukaan matkalle. Mutta jos koira jo on bussissa, allerginen menee seuraavalla bussilla.
Siksi se lapsesi koira ei mene kouluun. Koulussa koiranvirkaa voi toimittaa vaikka kouluavustaja.
Opaskoiria ja muita virkakoiria allergikko ei voi savustaa bussista ulos, vaikka olis istunut siellä jo ensin.
Vierailija kirjoitti:
Ap taas.
Apuraha tuli yksityiseltä hyväntekeväisyysorganisaatiolta.
Lapsi on kyllin vanha liikkuakseen yksin koiran kanssa lyhyitä matkoja, mm tuon 300m matkan kouluun.
Kyseessä ei diabetes.
No mikä sairaus kyseessä
Ap ei ole nyt sanonut että on nimenomaan diabetes koira. Koiria voidaan myös käyttää esim epilepsiakohtausten (myös muiden sairaskohtausten) havaitsemisessa ennen niiden tapahtumista. Koiran voi tässä tilanteessa myös kouluttaa ottamaan kohtauksesta kaatuvan ihmisen vastaan eli menemään ihmisen ja lattian väliin. Se voi myös antaa tulevasta kohtauksesta varoituksen niin että ihminen tietää jo etukäteen varautua ja mennä esim. makuulle.
Eli on asioita mitä koira voi tehdä ja ihminen ei.
Riittäisikö että jompi kumpi vaihtaisi luokkaa vain?
https://www.epilepsia.fi/-/epilepsiakoirista-ei-ole-riittavaa-naytt
''--epilepsiakohtauksen saanut henkilö tuoksu yleensä millekään erityiselle.''
Epilepsiakoiria on Suomessa alettu kouluttamaan vasta 2016 eli vasta pari vuotta olleet edes käytössä. Näyttö ilmeisesti huono. Kyllä ilman muuta järkevin olisi ihmisavustaja epileptikolle, usein epilepsiaan liittyy nk. prodromaalioireita, jotka opitaan lukemaan ja ennakoimaan kohtauksen tulo. Tärkeää olisi myös saada kohtaus laukaistua lääkityksellä asap ja siinä koira ei voi auttaa. Epilepsiaan liittyy muutakin kuin se pelkkä ''suorilta jaloilta maahan kaatuminen'', suuri huoli on statukseen meno. Jos kohtaus tulee vaikka kadulla, ei välttämättä paikalla olekaan ketään, joka sen lääkkeen voi antaa/hälyttää apua. Näin ot-pohdintaa tässä..
Allergikkolapsi puolestaan tarvitsi ehdottomasti jonkin siedätyshoidon, todella raskasta tulee pienellä olemaan, jos noin voimakkaasti oireilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epileptikolla ei välttämättä ole mitään kohtausten yhteydessä annettavia lääkkeitä. Koira riittää silloin hyvin estämään suorilta jaloilta kaatumiset.
Joo mutta jos on vaikea epilepsia, lapsi saa kouluun avustajan, jolla on ne lääkkeet.
Ei kukaan epilepsian takia saa avustajaa. Mieti nyt itsekin. Palkata työntekijä siksi että joku voi saada kerran viikossa kohtauksen. Koulussa on luultavasti lääkevastaavia joilla on lääkkeiden antolupa. Esim. kouluterveydenhoitaja tai ryhmäavustaja (lähihoitaja). Tai siis näin kuuluisi olla mutta onhan sitä luettu uutisista että opettajatkin noita lääkkeitä antaa vaikka epilepsia lääkkeet on oikeasti vahvoja lääkkeitä.
Täytyy huomioida myös se, että avustajakoira voi lisätä vakavasti sairaan lapsen turvallisuudentunnetta kovasti ja siten tukea itsenäistymistä. Paljon, paljon tärkeämpää kuin jonkun random kouluavustajaihmisen tuki. Avustajakoiralla on yleensä paljon suurempi psykologinen vaikutus juuri tuon itsenäistymisen ja turvallisuudentunteen kannalta. Nykyään on alettu ymmärtää paremmin sitä miten paljon eläimet vaikuttaa ihmisen psyykkeen, on kaikenlaista eläinavusteista terapiaa ja muuta.
Suomessa ei avustajakoiraa saa mitenkään helpolla. Jos sellaisen on saanut, on minusta aivan itsestään selvää että sellainen ihminen saa mennä koiransa kanssa ihan mihin hyvänsä ja kaikki muut väistää. Oli kyseessä sitten allergia tai koirapelko.
Kertoo aika paljon allergialapsen perheestä että äiti pyytää saada sanella, missä muissa perheissä pidetään tavaroita!
Avustajakoira voi olla myös esimerkiksi epilepsiassa välttämättön, koira huomaa lähestyvän kohtauksen.
Avustaja ei valitettavasti ole mikään itsestäänselvyys, ei minun lapsellani ollut. Ja juuri siksi vanhemmat saattavat hankkia koiran. Eikä avustaja ainakaan koulumatkalla ole mukana, yksin ne Suomessa kuljetaan.