Lue keskustelun säännöt.
Lapsi joka tarvitsee palveluskoiraa koulussa ja lapsi joka on erittäin vakavasti allerginen koirille. Kumpi jää?
26.02.2019 |
Lapsi todella tarvitsee palveluskoiraa, jyseessä ei mikään huuhaa diagnoosi. Lapsen koulussa (ei samalla luokalla) on lapsi joka on erittäin vakavasti allerginen koirille. Kuulema jos luokkakaverin vaatteisiin on jäänyt liikaa koirankarvaa jne niin siitä jo järkyttävät oireet. Bussissa jos koiranomistaja istuu viereen niin paikkaa vaihdettava ehdottomasti jne. Lapsen äiti toivoo ettei luokan toisten lasten reppuja ja takkeja säilytetä kotona naulakossa vaan suljetussa kaapissa että eläinpöly jää minimiin. Nyt hän on ottanut yhteyttä rehtoriin ja haluaisi että tilanteelle tehtäisiin jotain.
Allergia ei ole mikään vitsi. Ymmärrän että siihen voi todella vaikka kuolla, ja oireet voivat olla äärimmäisen tuskaisia, joten sääliksi käy lasta.. En halua vähätellä asiaa, enkä tahdo äidille tai lapselle mitään pahaa. Tilanne on ikävä. Mutta lapsellani on laillinen oikeus palveluskoiraan, ja lähikoulu on sen verran lähellä että hän jopa selviää sinne itse, ja lapseni terveydentilan kannalta koulun vaihto kauempaan ei tule kysymykseen, puhumattakaan siitä että kaverit ja tuttu ympäristö jäisivät taakse.
Tietääiseni meillä ei ole mitään laillista velvoitetta väistyä tieltä. Harmittaa toisen lapsen puolesta koska koulun vaihto on aina iso asia, mutta ellei koulua jaeta teipillä kahtia niin en kyllä mitään ratkaisua keksi.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Mitä sen koiran tarvitsee siellä koulussa haistella?
Ihmisten tietämättömyys on suurta ja vielä kommentoidaan asiaa josta ei mitään tiedetä. On esim hypokoiria ja koiria jotka osaavat ennakoida sairaskohtauksen.
Tottakai lapsella on oikeus pitää koira mukanaan.Hypokoiria ei käytetä lapsilla. Vaikeahoitoisilla diabeetikkolapsilla on koko ajan kanyyli ja sensori ihossaan.
Käytetäämpäs. Tässä viime aikoina on ollut lehdissäkin näistä juttua et just nimenomaan lapsilla näitä käytetään että yöllä ei tarvii joka toinen tunti mitata sokereita....
Ei tarvitse enää herätä mittaamaan, nykyisin käytetään jatkuvaa sensorointia.
https://www.diabetes.fi/inspis/diabeteksen_hoitaminen_ruoka/sensori_jel…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lähtee, joka ei siellä pysty olemaan. Eli allerginen.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Mitä sen koiran tarvitsee siellä koulussa haistella?
Ihmisten tietämättömyys on suurta ja vielä kommentoidaan asiaa josta ei mitään tiedetä. On esim hypokoiria ja koiria jotka osaavat ennakoida sairaskohtauksen.
Tottakai lapsella on oikeus pitää koira mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Mitä sen koiran tarvitsee siellä koulussa haistella?
Ihmisten tietämättömyys on suurta ja vielä kommentoidaan asiaa josta ei mitään tiedetä. On esim hypokoiria ja koiria jotka osaavat ennakoida sairaskohtauksen.
Tottakai lapsella on oikeus pitää koira mukanaan.Hypokoiria ei käytetä lapsilla. Vaikeahoitoisilla diabeetikkolapsilla on koko ajan kanyyli ja sensori ihossaan.
Just katoin yleltä dokkarin, missä lapsella oli muutamaan otteeseen viallinen sensori ja meinasi ainakin kerran kuol-la sen viallisuuden takia. Valmistaja ei ottanut mitään vastuuta eikä kukaan muukaan. Nuita sensoreita ei testata ennen kuin ne laitetaan, vanhempia ei uskottu kun yrittivät sanoa että sensori taitaa olla viallinen. Oisko ollu MOT:n ohjelma? Löytyy varmasti vieläkin areenasta.
Piste kirjoitti:
Voi voi voi.... palveluskoira joka tekee työtään saa tulla bussiin ja allerginen itse valitsee jääkö. (Lukekaa vaikka matkahuollon ohjeet) Nämä kun ei ole mitä tahansa "kotirakkeja" vaan kalliilla koulutettuja PALVELUSKOIRIA jotka on sen lapsen tai aikuisen mukana joka paikassa ja piste. Jos tässäkin on kyse hypokoirasta niin sen pitää olla sen lapsen mukana.
Hankala tilanne allergisen kohdalla mutta näin on vaan asiat...
Bussi on täysin eri asia kuin peruskoulu.
Allergiakouluja ei ole olemassakaan mutta ap:n lapsi pääsee kyllä erityiskouluun jos ei pärjää tavallisessa koulussa ilman koiraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jep, jep, kuinka koira pystyisi keskittymään avustajan työhönsä luokallisessa kaoottisesti ajoittain toimivia lapsia. Kukkua koko juttu.
Ne on koulutettu siihen. Taitaisi olla ikävää, jos esimerkiksi sokean opaskoira menisi sekaisin kaoottisessa liikenteessä.
Jos ap ei ole provo, niin veikkaisin lapsella olevan epilepsia. Epileptikoillekin on käytössä tukikoiria, jotka vaistoavat tulevan kohtauksen, ja koulutetaan jopa takaamaan potilaan turvallisuuden kohtauksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Mitä sen koiran tarvitsee siellä koulussa haistella?
Ihmisten tietämättömyys on suurta ja vielä kommentoidaan asiaa josta ei mitään tiedetä. On esim hypokoiria ja koiria jotka osaavat ennakoida sairaskohtauksen.
Tottakai lapsella on oikeus pitää koira mukanaan.Hypokoiria ei käytetä lapsilla. Vaikeahoitoisilla diabeetikkolapsilla on koko ajan kanyyli ja sensori ihossaan.
Just katoin yleltä dokkarin, missä lapsella oli muutamaan otteeseen viallinen sensori ja meinasi ainakin kerran kuol-la sen viallisuuden takia. Valmistaja ei ottanut mitään vastuuta eikä kukaan muukaan. Nuita sensoreita ei testata ennen kuin ne laitetaan, vanhempia ei uskottu kun yrittivät sanoa että sensori taitaa olla viallinen. Oisko ollu MOT:n ohjelma? Löytyy varmasti vieläkin areenasta.
Silti koira on vieläkin epäluotettavampi, voi sairastua, on omat viettinsä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avustajakoira menee juur sinne mihin se avustettavakin. Bussiin, kirjastoon, kouluun, ravintolaan, kauppaan. Laki määrää, ettei avustajakoiraa saa estää avustamasta. Tässä tapauksessa se allergikko väistää.
Vierailija kirjoitti:
Hypoteettinen tilanne, eli provo.
Palveluskoiran hajuaistia tarvitaan vierellä koko ajan vain erittäin vaikeahoitoisissa diabetestapauksissa. Luulisin, että tällöin riittäisi, että lapsi käy joka välitunti moikkaamassa koiraansa, Nykyään tosin on myös näitä jatkuvasti mittaavia ja annostelevia insuliinipumppuja.
Avustajakoira lapsella on melko harvinaista kaiken kaikkiaan, ei yleensä suositella. Koira kun tarvitsee johdonmukaisen isännän, jollainen lapsi yleensä kuitenkaan
Mutta onhan tässä provossa nyt jotain yritystä. Perustiedot tosin hatarat.
Omat tietosi näyttää olevan hatarat. Koulutuntien on sen verran pitkä, että diabeetikko on jo ehtinyt monta kertaa tajuttomaksi. Ja mitä hyötyä on vaikka vanhempi näkee asian puhelimestaan, niin kuin joku mainitsi. Ei hän voi asialle mitään tehdä. Ehkä välttämättä voi tuijottaa töissä puhelintaan.
Onko teillä mitään käsitystä kuinka nopeasti lapsi voi olla tajuton ja kouristella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyseessä ei ole hypokoira niin sitten se on epilepsiakoira. Muita ei taida olla käytössä.
Epilepsiassa on se huono puoli, ettei kohtausten ennustamiseen ole olemassa mitään laitteita.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä ei ole hypokoira niin sitten se on epilepsiakoira. Muita ei taida olla käytössä.
Epilepsiassa on se huono puoli, ettei kohtausten ennustamiseen ole olemassa mitään laitteita.
Ja eikö epilepsian avustajakoira ole koulutettu hakemaan apua, jos avustettava saa kohtauksen? Vai pystyykö koira ennustamaan muka tulevan kohtauksen?
Mikä siis on sairaus (muu kuin diabetes), johon nimenomaan tarvitaan koiran hajuaistia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä ei ole hypokoira niin sitten se on epilepsiakoira. Muita ei taida olla käytössä.
Epilepsiassa on se huono puoli, ettei kohtausten ennustamiseen ole olemassa mitään laitteita.
Ja eikö epilepsian avustajakoira ole koulutettu hakemaan apua, jos avustettava saa kohtauksen? Vai pystyykö koira ennustamaan muka tulevan kohtauksen?
Mikä siis on sairaus (muu kuin diabetes), johon nimenomaan tarvitaan koiran hajuaistia?
Koira haistaa tulevan kohtauksen ja pyytää ihmistä asettumaan maahan kylkiasentoon. Koira voi myös suojata epileptikon päätä kohtauksen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jep, jep, kuinka koira pystyisi keskittymään avustajan työhönsä luokallisessa kaoottisesti ajoittain toimivia lapsia. Kukkua koko juttu.
Työhönsä koulutettu palveluskoira ei ole mikään kuriton lemmikki.
Diabeetikon äiti ja mummu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hypoteettinen tilanne, eli provo.
Palveluskoiran hajuaistia tarvitaan vierellä koko ajan vain erittäin vaikeahoitoisissa diabetestapauksissa. Luulisin, että tällöin riittäisi, että lapsi käy joka välitunti moikkaamassa koiraansa, Nykyään tosin on myös näitä jatkuvasti mittaavia ja annostelevia insuliinipumppuja.
Avustajakoira lapsella on melko harvinaista kaiken kaikkiaan, ei yleensä suositella. Koira kun tarvitsee johdonmukaisen isännän, jollainen lapsi yleensä kuitenkaan
Mutta onhan tässä provossa nyt jotain yritystä. Perustiedot tosin hatarat.
Omat tietosi näyttää olevan hatarat. Koulutuntien on sen verran pitkä, että diabeetikko on jo ehtinyt monta kertaa tajuttomaksi. Ja mitä hyötyä on vaikka vanhempi näkee asian puhelimestaan, niin kuin joku mainitsi. Ei hän voi asialle mitään tehdä. Ehkä välttämättä voi tuijottaa töissä puhelintaan.
Onko teillä mitään käsitystä kuinka nopeasti lapsi voi olla tajuton ja kouristella.
Tietysi myös koulun henkilökunta on ajan tasalla. Vaikeahoitoisella lapsella on oma avustajakin. Koiraa ei siihen tarvita, koira ei voi lääkitä.
Vierailija kirjoitti:
Avustajakoira menee juur sinne mihin se avustettavakin. Bussiin, kirjastoon, kouluun, ravintolaan, kauppaan. Laki määrää, ettei avustajakoiraa saa estää avustamasta. Tässä tapauksessa se allergikko väistää.
Toki noin kun kyseessä aikuinen, mutta lasten kohdalla on ihan eri juttu. Lasten kohdalla katsotaan että ihmisavustaja on parempi, koira kun ei voi antaa lääkettäkään.
Diabeetikon äiti ja mummu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hypoteettinen tilanne, eli provo.
Palveluskoiran hajuaistia tarvitaan vierellä koko ajan vain erittäin vaikeahoitoisissa diabetestapauksissa. Luulisin, että tällöin riittäisi, että lapsi käy joka välitunti moikkaamassa koiraansa, Nykyään tosin on myös näitä jatkuvasti mittaavia ja annostelevia insuliinipumppuja.
Avustajakoira lapsella on melko harvinaista kaiken kaikkiaan, ei yleensä suositella. Koira kun tarvitsee johdonmukaisen isännän, jollainen lapsi yleensä kuitenkaan
Mutta onhan tässä provossa nyt jotain yritystä. Perustiedot tosin hatarat.
Omat tietosi näyttää olevan hatarat. Koulutuntien on sen verran pitkä, että diabeetikko on jo ehtinyt monta kertaa tajuttomaksi. Ja mitä hyötyä on vaikka vanhempi näkee asian puhelimestaan, niin kuin joku mainitsi. Ei hän voi asialle mitään tehdä. Ehkä välttämättä voi tuijottaa töissä puhelintaan.
Onko teillä mitään käsitystä kuinka nopeasti lapsi voi olla tajuton ja kouristella.
Mitä meinaat että se koira voi tehdä enemmän kuin ihminen? Antaako koira pistoksen tms? Vaikeasti sairaalla lapsella on aina ihmisavustaja, myös epilektikolla. Vanhemmat seuraa verensokereita enssijaisesti kouluajan ulkopuolella, koulussa henkilökunta.
Palveluskoirat on tarkoitettu tilanteisiin joissa ihmisellä ei ole muuta välitöntä avustajaa, esim. itsenäisesti liikkuvillle aikuisille. Koulussa on ihmisavustajat vaikeasti sairaille lapsille, katsos kun se koira ei voi kuitenkaan sitä lasta hoitaa sairauskohtauksen sattuessa.
Epileptikolla ei välttämättä ole mitään kohtausten yhteydessä annettavia lääkkeitä. Koira riittää silloin hyvin estämään suorilta jaloilta kaatumiset.
On näitä toki, mutta ei niillä edelleenkän korvata nykyisiä reaaliaikaisia mittareita. Eikä alakouluikäiset vie mitään hypokoiria kouluun.