Lastenlapsien tasapuolisuus
Toteutuuko teillä kenellä on serkuuja isovanhempien tasapuolisuus huomioinnissa. Kuten arvata saattaa, meillä ei. Lapsenlapsia 4, joista 3 asuu mummolan naapurissa. Niitä hyysätään, hoidetaan ja kuskataan. Meidän poika pääsee joskus mukaan, esim hiihtolomalla pääsi mummon kanssa mökille, koska 3 muutakin menivät. Tuumin tuossa juuri, että meidän poika ei ole koskaan ollut mummon ja papan kanssa missään ainoanan lapsenlapsena, niinkuin toiset, vaan aina joku mukana.
Kun meille tullaan synttäreille, serkut useimmiten tulevat mummon kanssa, vanhempansa sitten myöhemmin. Synttäreillä, joulun yms muistetaan aina kehua näitä muita, kertoa heidän tekemisistään yms, kysymättä/välittämättä meidän pojan puuhista.
En ole katkera, kummastelen vain toimintaa. Olen myös päättänyt, että kun aika tulee huolehtia vanhuksista, hoitakoot muut , me voimme poiketa kyllä kylässä, mikäli poika haluaa.
Kommentit (23)
Voisko johtua ihan siitä, että muut asuvat naapurissa? Ostakaa tekin viereinen kämppä, mummolan toiselta puolelta niin tilanne voi muuttua.
Miehen äiti puhuu aina niistä lapsenlapsista jotka eivät ole paikalla. Olisiko teilläkin näin?
Minä olen pitänyt alusta asti tarkkaa kirjanpitoa siitä, miten paljon lapsenlapset saavat aikaani. Pojan perheelle ei vain tunnu sopivan tämä systeemi, jossa katson tyttären esikoisen kanssa vietetyn ajan mukaan, miten olen muiden lastenlasten kanssa. Koska tyttärentytär oli yökylässä 5 kk 3 vko ja 1 vrk iässä, olen ilmoittanut, että myös pojan lasten tulee tuossa iässä yökyläillä meillä, koska muuten minua voidaan syyttää epätasapuoliseksi.
Suotta kirjoitat, ettet ole katkera. Oletpas, ja siksi jauhat asiaa täällä nettipalstalla. Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että isovanhemmat viihtyvät paremmin sisaruksesi ja hänen lapsien seurassa. Heillä on kaikki oikeus viettää aikansa ja käyttää rahansa kenen kanssa haluavat.
Ei ole tasapuolista. Anoppi hoitaa tyttärensä lapsia viikoittain vakipäivän ja joskus useamminkin. Minua ja miestäni hän auttaa vain harvoin, muutaman kerran vuodessa, jos todella tarvitsemme apua emmekä pysty millään muilla keinoin pärjäämään. Hän on pahoittelut tilannettani minulle, että harmi, kun minulla ei ole omaa äitiä joka voisi auttaa minua. Hän on siis sitä mieltä, että vain tytärtä kuuluu auttaa lastenhoidossa, ei miniää. Asumme yhtä lähellä, tulemme muuten toimeen hyvin, mieheni auttaa vanhempiaan paljonkin ja en todellakaan ymmärrä, miksi anopille hänen poikansa lapset ovat vähemmän rakkaita kuin tyttären. Ja olen kyllä tästä vähän katkera, koska meillä ei miehen kanssa ole mitään muita tukiverkkoja.
Silloin kun puhutaan ihmissuhteista - tykkäämisestä, kiintymisestä, välittämisestä - on järjetöntä kysellä tasa-arvon perään. Mummolla vaan nyt on läheisempi suhde muihin lapsiin.
Meillä mummu kovasti korosti että kaikki lapset ja lapsenlapset on täysin tasa-arvoisia ja yhtä tärkeitä. Ei kyllä ollut. Toiset ne ei ikinä tehneet mitään väärää ja toisista ei tykätty sitten niin ollenkaan. Eikä ollut lahjat ja perinnöt samanarvoisia, vaikka miten sitä aina hoki. Ei kai sitä tarvitse ollakaan ja luonnollistahan se on, että toisista tykkää enemmän kuin toisista. Vaan se ulkokultaisuus siinä pänni, kun se oli ihan vakiojuttuja miten on niin kamalan tasapuolinen ja reilu.
Mielenkiintoinen näkökulma. Herää ajatus että miten voi suhdetta luoda jos ei halua viettää aikaansa lapsen/lapsien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti puhuu aina niistä lapsenlapsista jotka eivät ole paikalla. Olisiko teilläkin näin?
Miehen äiti puhuu aina niistä lapsista, jotka eu ole paikalla ja niiden saavutuksista. Ärsyttää, ku ei mua kiinnosta miesten sisarukset, vaan mies. En ole kauaa tuntenut heitä
Vierailija kirjoitti:
Suotta kirjoitat, ettet ole katkera. Oletpas, ja siksi jauhat asiaa täällä nettipalstalla. Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että isovanhemmat viihtyvät paremmin sisaruksesi ja hänen lapsien seurassa. Heillä on kaikki oikeus viettää aikansa ja käyttää rahansa kenen kanssa haluavat.
Kaikki ei välttämättä ole samanlaisia katkeria yksilöitä kuin sinä. Ehkä pohtivat asioita eivätkä länkytä täälä nettikeskusteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Muuta sinäkin mummon naapuriin, niin pääset osalliseksi tästä ihanasta hyysäämisestä.
En tiiä onko se niin ihanaa kun anoppi juoksee nurkissa kun omassa huushollissaan. Meillä ei vielä ees ole lapsia, oikein pelottaa mihin muuttuu jos niitä joskus tulee
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pitänyt alusta asti tarkkaa kirjanpitoa siitä, miten paljon lapsenlapset saavat aikaani. Pojan perheelle ei vain tunnu sopivan tämä systeemi, jossa katson tyttären esikoisen kanssa vietetyn ajan mukaan, miten olen muiden lastenlasten kanssa. Koska tyttärentytär oli yökylässä 5 kk 3 vko ja 1 vrk iässä, olen ilmoittanut, että myös pojan lasten tulee tuossa iässä yökyläillä meillä, koska muuten minua voidaan syyttää epätasapuoliseksi.
Miksi alaeukut? Onko tasapuolisuus siis jotain sellaista, jonka vanhemmat saavat päättää ja sitten isovanhemmilta vaatia? Vai onko se sitä, että jokainen lapsenlapsi saa täsmälleen samanlaisen kohtelun, sopi se vanhempien aikatauluihin tai ei.
Lähellä asuminen on sekä etu että rasite. Itse olen ollut tyytyväinen, että on asuttu kaukana anoppilasta. Ei haittaa yhtään, vaikka anoppi ei ole koskaan hoitanut meidän lapsia kun taas lastemme serkku oli anopilla jopa päivähoidossa.
Tavallaan toteutuu. Mummo haluaisi hoitaa kaikkia, muttei saa hoitaa yhtäkään.
Ei ole tasapuolista tietenkään. Luulisi isovanhempien sen itsekin tajuavan, jos heitä kiinnostaa.
Eipä ole tasapuolista mummojenkaan suosiminen. Meidän lapset oli alvariinsa mun äidillä, mutta puolison äidille eivät halunneet.
Kyllä minua ainakin ottaa päähän. Meillä juuri ap kuvailema asetelma. Siskoni asuu lähellä vanhempiamme perheineen ja kyllä mummo kuskaa ja ostaa ja hyysää. Meidän vierailut on "serkku" tapaamisia. Koskaan ei meidän lapset ole päässeet nauttimaan hyysäyksestä. Meillä poikia ja sekös siinä vielä mummoa hiertää. Hän kun ei osaa poikien kanssa olla. Poikani joutuu aina antamaan periksi siskon tytöille ja jää aina ilman (esim herkkuja) jos niitä on vain vähän. Kerran mummolla oli kaksi suklaamunaa ja antoi nämä siskon tytöille. Meidän vanhemmalle pojalle hän antoi KARKKIPAPERIN. Siihen vain tokaisia että osaapahan leikkiä tuollakin. Kyllä ei voi kun ihmetellä. EIpä ole minulla ja äidillä enää minkäänlaisia lämpimiä välejä. Äitini on minulle kuin mikä tahansa tuttava. Asiallisen muodolliset välit.
Minun äitini sanoi kerran, että ei edes tunne siskoni lapsia kun käyvät nii harvoin ettei oikein osaa heille ostaa lahjaa, eikä oikein osaa jutellakaan heidän kanssa. Joten pitäisikö täysin vieraita kohtaan olla tasapuolinen?
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan toteutuu. Mummo haluaisi hoitaa kaikkia, muttei saa hoitaa yhtäkään.
Miks teillä näin?
Muuta sinäkin mummon naapuriin, niin pääset osalliseksi tästä ihanasta hyysäämisestä.