Lue keskustelun säännöt.
Eräs sh oli töissä syöpäosastolla ja sanoi, että
25.02.2019 |
Rintasyöpäpotilailla on hyvin usein takana avioero. Ja se ero on tapahtunut aika lailla kaksi vuotta ennen diagnoosia.
Hän oli systemaattisesti alkanut katsoa tätä tietoa papereista.
Olen töissä työpaikassa, jossa on ollut parin viime vuoden aikana viisi rintasyöpää. Neljällä heistä oli ero takana, yhdellä lapsenmvakava sairastuminen.
Kommentit (116)
Siihen on syynsä, miksi sairaanhoitaja ei ole lääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös esim diabetes voi syntyä lapselle kun kohtaa jotain stressaavaa. Varsinkin jos diabetes on geeneissä. Lähes jokainen ykköstyyppiläinen jonka tunnen, on sairastunut jossakin stressaavassa elämäntilanteessa. Myös aikuisia tunnen joille on puhjennut esim stressaavassa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon ehdottomasti siihen teoriaan, että sekä syöpä kuin mikä tahansa muukin sairaus saattaa tulla helpommin silloin, kun on muutenkin vaikea tai stressaava elämäntilanne. Stressi on myrkkyä niin mielelle kuin kehollekin ja on kamalaa miten vähän sille annetaan huomiota. Se on ihan yhtä tärkeä tekijä sairastumisessa kuin vaikka tupakointi tai ylipaino. Olisi äärimmäisen tärkeää vältellä pitkäkestoista ja kovaa stressiä ja pyrkiä lievittämään stressin aiheuttamia oireita. Tähän sopii esim. erilaiset luontaishoidot, hieronta, jooga, metsäkävely, sunnuntaihiihtely, saunominen, kannon nokassa istuskelu ja puiden halailu, tuleen tuijottaminen, musiikin kuuntelu, seksi, aromaattiset kylvyt jne mikä vain, mikä tuo hyvää oloa.
Kun ihminen stressaantuu ja on kenties vihainen, katkera, ärtynyt, masentunut niin se tietää huonoa maksalle. Maksa taas on myrkkyjen käsittelijä ja ruuansulatuksen hoitaja ja jos nämä eivät toimi, keho myrkyttyy ja sairastelu alkaa. Ja tässä vaiheessa tehdään iso virhe. Sen sijaan, että alettaisiin hoitaa sairastelun alkusyytä, oireet tukahdutetaan lääkkeillä ja kierre on valmis. Esim. verenpainetta hoidetaan lääkkeillä ja alkusyy jää hoitamatta, seuraus: sydäninfarkti. Ja en tarkoita sitä, etteikö lääkkeilläkin ole joskus käyttöä, mutta aina, ihan aina pitäisi hoitaa se alkusyy, eli stressi.
Juuri tällä tavalla syöpään sairastuvia ihmisiä on syyllistetty iät ja ajat. susan Sontag kuuluisassa kirjassaan Illness as Metaphor tarttui jo 70-luvulla kansaomaisiin syöpään sairastumisen selitysmalleihin., joissa syy sairauteen löytyy sairaan persoonallisuudesta ja/tai elämän tavoista. Ikään kuin ne jotka eivät sairastu, olisivat jooganneet, syöneet terveellisesti ja hoitaneet parisuhteitaan ja siten "ansainneet" terveytensä. Kuintenkin terveyskäyttäytymusen tutkijat eivät löydä tällaista kahtiajakoa hyviin ja huonoihin ihmisiin, synnintekijöihin ja hurskaisiin.
Tämä ei kuitenkaan estä kansanviisauden hurskastelua, jolla kai rauhoitellaan omaa ahdistusta. "En minä varmaan sairastu, kun erokaan ei uhkaa, ja kun söin salaattia lounaasti ja viime viikolla kävin kuntosalillakin." Samaa rataa voisi sitten hankkia syövältä suojelevia muitakin taikoja.
Vierailija kirjoitti:
Siihen on syynsä, miksi sairaanhoitaja ei ole lääkäri.
Samoin kuin siihen miksi roskakuski ei ole kaupan kassa, opettaja ei ole insinööri tai personal trainer ei ole muusikko.
Kyseessä kaksi eri ammattia.
Stressi, ero, eikä mikään muukaan vaikuta sairastumisessa syöpään.
Vain geenit ja "huono tuuri" ovat selittäviä tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon ehdottomasti siihen teoriaan, että sekä syöpä kuin mikä tahansa muukin sairaus saattaa tulla helpommin silloin, kun on muutenkin vaikea tai stressaava elämäntilanne. Stressi on myrkkyä niin mielelle kuin kehollekin ja on kamalaa miten vähän sille annetaan huomiota. Se on ihan yhtä tärkeä tekijä sairastumisessa kuin vaikka tupakointi tai ylipaino. Olisi äärimmäisen tärkeää vältellä pitkäkestoista ja kovaa stressiä ja pyrkiä lievittämään stressin aiheuttamia oireita. Tähän sopii esim. erilaiset luontaishoidot, hieronta, jooga, metsäkävely, sunnuntaihiihtely, saunominen, kannon nokassa istuskelu ja puiden halailu, tuleen tuijottaminen, musiikin kuuntelu, seksi, aromaattiset kylvyt jne mikä vain, mikä tuo hyvää oloa.
Kun ihminen stressaantuu ja on kenties vihainen, katkera, ärtynyt, masentunut niin se tietää huonoa maksalle. Maksa taas on myrkkyjen käsittelijä ja ruuansulatuksen hoitaja ja jos nämä eivät toimi, keho myrkyttyy ja sairastelu alkaa. Ja tässä vaiheessa tehdään iso virhe. Sen sijaan, että alettaisiin hoitaa sairastelun alkusyytä, oireet tukahdutetaan lääkkeillä ja kierre on valmis. Esim. verenpainetta hoidetaan lääkkeillä ja alkusyy jää hoitamatta, seuraus: sydäninfarkti. Ja en tarkoita sitä, etteikö lääkkeilläkin ole joskus käyttöä, mutta aina, ihan aina pitäisi hoitaa se alkusyy, eli stressi.
Juuri tällä tavalla syöpään sairastuvia ihmisiä on syyllistetty iät ja ajat. susan Sontag kuuluisassa kirjassaan Illness as Metaphor tarttui jo 70-luvulla kansaomaisiin syöpään sairastumisen selitysmalleihin., joissa syy sairauteen löytyy sairaan persoonallisuudesta ja/tai elämän tavoista. Ikään kuin ne jotka eivät sairastu, olisivat jooganneet, syöneet terveellisesti ja hoitaneet parisuhteitaan ja siten "ansainneet" terveytensä. Kuintenkin terveyskäyttäytymusen tutkijat eivät löydä tällaista kahtiajakoa hyviin ja huonoihin ihmisiin, synnintekijöihin ja hurskaisiin.
Tämä ei kuitenkaan estä kansanviisauden hurskastelua, jolla kai rauhoitellaan omaa ahdistusta. "En minä varmaan sairastu, kun erokaan ei uhkaa, ja kun söin salaattia lounaasti ja viime viikolla kävin kuntosalillakin." Samaa rataa voisi sitten hankkia syövältä suojelevia muitakin taikoja.
Oletko tosissasi sitä mieltä ettei henkisellä ja fyysisellä hyvinvoinnilla ole mitään tekemistä keskenään? Se on ihan tutkittu fakta, että stressi alentaa elimistön puolustusta ja sairaudet pääsevät herkemmin puhkeamaan. Ei se sairastuneen syyllistämistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon ehdottomasti siihen teoriaan, että sekä syöpä kuin mikä tahansa muukin sairaus saattaa tulla helpommin silloin, kun on muutenkin vaikea tai stressaava elämäntilanne. Stressi on myrkkyä niin mielelle kuin kehollekin ja on kamalaa miten vähän sille annetaan huomiota. Se on ihan yhtä tärkeä tekijä sairastumisessa kuin vaikka tupakointi tai ylipaino. Olisi äärimmäisen tärkeää vältellä pitkäkestoista ja kovaa stressiä ja pyrkiä lievittämään stressin aiheuttamia oireita. Tähän sopii esim. erilaiset luontaishoidot, hieronta, jooga, metsäkävely, sunnuntaihiihtely, saunominen, kannon nokassa istuskelu ja puiden halailu, tuleen tuijottaminen, musiikin kuuntelu, seksi, aromaattiset kylvyt jne mikä vain, mikä tuo hyvää oloa.
Kun ihminen stressaantuu ja on kenties vihainen, katkera, ärtynyt, masentunut niin se tietää huonoa maksalle. Maksa taas on myrkkyjen käsittelijä ja ruuansulatuksen hoitaja ja jos nämä eivät toimi, keho myrkyttyy ja sairastelu alkaa. Ja tässä vaiheessa tehdään iso virhe. Sen sijaan, että alettaisiin hoitaa sairastelun alkusyytä, oireet tukahdutetaan lääkkeillä ja kierre on valmis. Esim. verenpainetta hoidetaan lääkkeillä ja alkusyy jää hoitamatta, seuraus: sydäninfarkti. Ja en tarkoita sitä, etteikö lääkkeilläkin ole joskus käyttöä, mutta aina, ihan aina pitäisi hoitaa se alkusyy, eli stressi.
Juuri tällä tavalla syöpään sairastuvia ihmisiä on syyllistetty iät ja ajat. susan Sontag kuuluisassa kirjassaan Illness as Metaphor tarttui jo 70-luvulla kansaomaisiin syöpään sairastumisen selitysmalleihin., joissa syy sairauteen löytyy sairaan persoonallisuudesta ja/tai elämän tavoista. Ikään kuin ne jotka eivät sairastu, olisivat jooganneet, syöneet terveellisesti ja hoitaneet parisuhteitaan ja siten "ansainneet" terveytensä. Kuintenkin terveyskäyttäytymusen tutkijat eivät löydä tällaista kahtiajakoa hyviin ja huonoihin ihmisiin, synnintekijöihin ja hurskaisiin.
Tämä ei kuitenkaan estä kansanviisauden hurskastelua, jolla kai rauhoitellaan omaa ahdistusta. "En minä varmaan sairastu, kun erokaan ei uhkaa, ja kun söin salaattia lounaasti ja viime viikolla kävin kuntosalillakin." Samaa rataa voisi sitten hankkia syövältä suojelevia muitakin taikoja.
Oletko tosissasi sitä mieltä ettei henkisellä ja fyysisellä hyvinvoinnilla ole mitään tekemistä keskenään? Se on ihan tutkittu fakta, että stressi alentaa elimistön puolustusta ja sairaudet pääsevät herkemmin puhkeamaan. Ei se sairastuneen syyllistämistä ole.
Näin en väittänyt, mutta syövän etiologia on paljon monimutkaisempaa. Esim sivustolla kaikkisyövästä.fi asiasta todetaan näin :"Syöpä johtuu geeneihin kertyvistä vaurioista. Muutokset voivat johtua sattumasta tai altistumisesta syöpää aiheuttavalle aineelle."
Ja tämä se vasta on pelottavaa, eikö totta? Sairastut syöpään mitä todennäköisimmin syistä, johon et itse pysty vaikuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressi edesauttaa syövän synnyssä siksi avioerolla on varmasti yhteys asiaan.
Ei kannata mennä yhteen niin ei tarvitse erota = säästyy rintasyövältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpä on mielen sairaus niinkuin kaikki muutkin.
Stressin vaikutuksesta: Anneli Jäätteenmäki savustettiin pääministerin paikalta ja sai syövän.
Oma äitini sai rintasyövän, oli monia stressejä pitkään ja myös isäni toinen nainen, joka aiheutti vuosia kestäneen perhekriisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä yhteen niin ei tarvitse erota = säästyy rintasyövältä.
Tuliko jätettyä koulut väliin?
Vierailija kirjoitti:
Syöpä on mielen sairaus niinkuin kaikki muutkin.
No eikä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkisyys ja fyysisyys ovat kädessä. Etkö usko? Miksi sitten silmistäsi tulee kyyneliä, kun olet surullinen? Miksi olosi on energinen, kun odotat jotakin tosi kivaa tapahtumaa? Miksi jännitys tuntuu vatsassa tai kurkussa?
Niin pienet kuin isotkin henkiset asiat ovat yhteydessä fyysiseen kehoomme. Kannattaa lukea Caroline Myssin kirja Hengen anatomia ja katsoa Youtubesta dokumenttisarja (3 osaa) Mielen salattu voima. Siinä sarjassa on tanskalaisen yliopiston tutkimus aiheesta.
Itse olen huomannut, että negatiiviset ihmiset sairastavat jatkuvasti flunssia. Alkakaapa tarkkailemaan itseänne. Kun olette positiivisia ja päätätte, että ette sairastu, niin pysytte enemmän terveenä kuin sellaisina elämänvaiheina, kun on henkistä kuormitusta.
Jatkan vielä, että miettikää pitkäaikaista stressitilaa. Ihminen voi fyysisesti romahtaa niin, ettei pääse sängystä ylös. Väsymys on kova, masennus iskee, fyysiset oireet voivat olla pahojakin. Keho stoppaa, jos mieli ei osaa stopata stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpä on mielen sairaus niinkuin kaikki muutkin.
No eikä ole.
Älä rupea väittelemään oon lukenu tieteellistä tekstiä aiheesta.
Miten tämän tiedon pitäisi sitten vaikuttaa hoitoon? Kielletään ketään eroamasta? Hoidetaan se ero mutta ei syöpää fyysisenä sairautena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon ehdottomasti siihen teoriaan, että sekä syöpä kuin mikä tahansa muukin sairaus saattaa tulla helpommin silloin, kun on muutenkin vaikea tai stressaava elämäntilanne. Stressi on myrkkyä niin mielelle kuin kehollekin ja on kamalaa miten vähän sille annetaan huomiota. Se on ihan yhtä tärkeä tekijä sairastumisessa kuin vaikka tupakointi tai ylipaino. Olisi äärimmäisen tärkeää vältellä pitkäkestoista ja kovaa stressiä ja pyrkiä lievittämään stressin aiheuttamia oireita. Tähän sopii esim. erilaiset luontaishoidot, hieronta, jooga, metsäkävely, sunnuntaihiihtely, saunominen, kannon nokassa istuskelu ja puiden halailu, tuleen tuijottaminen, musiikin kuuntelu, seksi, aromaattiset kylvyt jne mikä vain, mikä tuo hyvää oloa.
Kun ihminen stressaantuu ja on kenties vihainen, katkera, ärtynyt, masentunut niin se tietää huonoa maksalle. Maksa taas on myrkkyjen käsittelijä ja ruuansulatuksen hoitaja ja jos nämä eivät toimi, keho myrkyttyy ja sairastelu alkaa. Ja tässä vaiheessa tehdään iso virhe. Sen sijaan, että alettaisiin hoitaa sairastelun alkusyytä, oireet tukahdutetaan lääkkeillä ja kierre on valmis. Esim. verenpainetta hoidetaan lääkkeillä ja alkusyy jää hoitamatta, seuraus: sydäninfarkti. Ja en tarkoita sitä, etteikö lääkkeilläkin ole joskus käyttöä, mutta aina, ihan aina pitäisi hoitaa se alkusyy, eli stressi.
Juuri tällä tavalla syöpään sairastuvia ihmisiä on syyllistetty iät ja ajat. susan Sontag kuuluisassa kirjassaan Illness as Metaphor tarttui jo 70-luvulla kansaomaisiin syöpään sairastumisen selitysmalleihin., joissa syy sairauteen löytyy sairaan persoonallisuudesta ja/tai elämän tavoista. Ikään kuin ne jotka eivät sairastu, olisivat jooganneet, syöneet terveellisesti ja hoitaneet parisuhteitaan ja siten "ansainneet" terveytensä. Kuintenkin terveyskäyttäytymusen tutkijat eivät löydä tällaista kahtiajakoa hyviin ja huonoihin ihmisiin, synnintekijöihin ja hurskaisiin.
Tämä ei kuitenkaan estä kansanviisauden hurskastelua, jolla kai rauhoitellaan omaa ahdistusta. "En minä varmaan sairastu, kun erokaan ei uhkaa, ja kun söin salaattia lounaasti ja viime viikolla kävin kuntosalillakin." Samaa rataa voisi sitten hankkia syövältä suojelevia muitakin taikoja.
Oletko tosissasi sitä mieltä ettei henkisellä ja fyysisellä hyvinvoinnilla ole mitään tekemistä keskenään? Se on ihan tutkittu fakta, että stressi alentaa elimistön puolustusta ja sairaudet pääsevät herkemmin puhkeamaan. Ei se sairastuneen syyllistämistä ole.
Näin en väittänyt, mutta syövän etiologia on paljon monimutkaisempaa. Esim sivustolla kaikkisyövästä.fi asiasta todetaan näin :"Syöpä johtuu geeneihin kertyvistä vaurioista. Muutokset voivat johtua sattumasta tai altistumisesta syöpää aiheuttavalle aineelle."
Ja tämä se vasta on pelottavaa, eikö totta? Sairastut syöpään mitä todennäköisimmin syistä, johon et itse pysty vaikuttamaan.
Ei ne vauriot geeneihin kerry vaan soluihin. Sattumaa voi tulla kelle vaan, se on totta. Mutta jos elimistössä on stressi ja syöpää aiheuttava aine samaan aikaan, niin kroppa joutuu koville, eikä välttämättä pysty torjumaan altistavan aineen vaikutuksia. Samaan perustuu se, että melkein jokaisen syövän riskitekijänä on tupakka. Elimistö joutuu koko ajan tekemään töitä niiden tupakan myrkkyjen kanssa ja lopputulos voi olla syöpä. Riskitekijöitä on myös viina ja lääkkeet, kemikaalit, torjunta-aineet jne ja lisäksi henkiset asiat, kuten kaikki mielipaha. Masentuneen ja stressaantuneen elimistö on koko ajan pienessä tulehdustilassa (ja siten altis soluvaurioille). Eikä tämän toteaminen ole syyllistämistä.
Kaikkeen ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa. Jos ero on tullakseen, niin se tulee. Jos elämä stressaa, niin se stressaa. Voihan sitä koittaa meditoinnilla ja puun halailulla koittaa oloa parantaa ja hetkeksi niin joskus käykin. Mutta ihan jokainen meistä kohtaa stressiä. Kuinka siitä lopulta selviää ja minkälaisen merkityksen sille antaa elämässä on tärkeää. Sitäpaitsi, jotkut meistä tykkää stressistä, ainakin pienestä sellaisesta.
Syöpään sairastumisen syyt ovat: perimä, eli geenit eli vaikkapa esiesiäiti tai -isä tai lähempää. Tai ns huono tuuri tai sattuma.
Menetykset, erot niistä seuranneet surut eivät aiheuta syöpää.
Esim Eija Riitta Korhola haluaa sanoa, että erosta aiheutunut suru on aiheuttajana. Jotta hänen kehoaan ei voisi "syyttää". Koska jokainen haluaa uskoa että oma keho ei sisällä mitään "väärää".
Vaikka huolehtii itsestään eikä ryyppää eikä tupakoi voi siltikin sairastua.
Ei sitä kukaan kielläkään, mutta stressi ei hetkessä ketään sairastuta. Ero voi olla yhtä hyvin seuraus kuin syy. Tyyliin paljastunut miehen uskottomuus, tullut sekä ero että sairaus.