Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapset sokerikoukussa, suututtaa..
25.02.2019 |
Kyllä tekee pahaa katsoa tuttavapariskunnan lapsia. Syöttävät sokeria: karkkia, keksejä, jäätelöä, kakkuja.. Joka päivä. Ei nyt jokaista laatua, mutta aina jotakin näistä. Keksejä ruuan jälkeen. Välipalaksi äiti leipoo jotain piirakkaa tms. Kyseessä 5v ja 2v lapset.
Mikä teidän mielestä kohtuullista? Sitten ihmetellään ja naureskellaan kun lapset hyppivät seinille ja mekastavat. Ja kyseessä rankasti ylipainoiset vanhemmat, lapsetkin kovasti menossa tähän suuntaan.
Miksi päivittäin syöttää tällaista shaissea? Eikö se nyt järkikin Salo että ei kuulu lapselle joka päivä saada sokeria? Ja ne annokset kakkua ja jätskiä ovat aivan aikuisen kokoa.. Järkyttävää.
Kommentit (58)
Mitään sokerikoukkua tai sokeririippuvuutta ei ole. Toki ihmisellä on taipumus syödä makeaa. Sokerista eivät lasten oireet johdu.
Liika on liikaa. Voithan sanoa vanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti, tuttavan lapset, sokerikoukussa... Kukapa nyt omistaan puhuissa.
Miksi juuri suomakaiset ovat sokerikoukussa ja sokeria paheksutaan, kuin se olisi myrkkyä?
Vaikka tilastojen valossa juuri Suomessa käytetään vähiten sokeria maailmassa ja virvoitusjuomia viideksi vähiten ja sitäkin vielä paheksutaan.
Muualla maailmassa esim. Euroopassa aamu aloitetaan makealla aamiaisella - makeaa vaaleaa leipää, marmeladia, kaakaovoita ja tuhti lusikallinen vielä lisätään teehen sokeria.
Ja päivälliseen kuuluu suuri annoa makea jälkiruoka, joka syödään jokaisen aterian yhteydessä.
Ja iltapäivän tee- ja kahvihetkiin kuuluu sokerilla huurrutettu leivonnainen tai kakkupala, jopa taaperoikäisille, puhumattakaan koululaisten koulueväistä.
Mikä tekee suomalaisista niin erityisiä ja heikkoja, kun he sairastuvat heti, kun näkevät sokeria, kun samaa ilmiötä ei ole muualla maailmassa, kun siellä hyvällämielin, osataan nauttia sokerista ja siitä saadaan mielihyvää ja makuelämuksiä.
Vai onko juuri siksi, suomalaiset turparullalla ja synkkiä ja haukkuvat vain toisiaan, jopa sokerin käytöstä, kun elämässä ei osata nauttia herkuista, eikä tunneta mielihyvää.
Makean tuottama mielihyvän tuntee jo vauvat, kun äidin lapsivesi on makeaa, jota sikiö hörppii äidin vatsassa ja myöhemmin imee rintamaitoa, joka sekin on makeaa.
Jossain täällä mennään kuitenkin pieleen kun jengi vain lihoo. Ehkä siellä ulkomailla määrät on pienempiä, myös terveellustäkin syödään ja liikuntaa harrastetaan. Täällä harva lapsi edes kouluun kävelee tai pyöräilee vaikka matka olisi lyhytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on aina vähän vaikea puheenaihe. Eihän sokeri kellekkään hyväksi ole, parempi kun ei koko sokeria olisi keksitty.
Mutta kun sitä nyt on olemassa ja vielä ihan jokapaikassa, minä näen asian niin että sen kanssa vain on opittava toimimaan. Ja kun jossain vaiheessa makea tulee kuitenkin kuvioihin(viimestään siinä vaiheessa kun itsenäisesti saa käyttää rahaa), minusta on parempi opetella se kohtuus ja opetella että mitä se sokeri on. Kuin kieltää se täysin kokonaan.
Itse näen pahempana ongelmana piilosokerin jugurteissa, muroissa, mehuissa jne. Kuin sen yhden keksin/jätskipalan tms. jälkiruokana.
Ja onhan se vähän perinnöllistä kuinka helposti sokeriin koukuttuu.Jopa vauvojen soseissa on lisättyä sokeria. Ihan typerää opettaa makealle jo alle 1-vuotiaana, kun ne hedelmät ja marjat menee ilman sokeriakin. Siksi ennemmin annan herkun herkkuna, jugurtti sitten syödään itse pilkotuilla hedelmillä tai marjoilla ilman sokerilusikallista. Ja hyvin maistuu lapselle. Minulla oli totuttelua, kun olin tottunut makeampaan, mutta nykyään ei maistu makeutetut tuotteet yhtään.
Kyllä se 1v on oppinut makealle, koska se on jo synnynnäistä, sillä sokeria on äidin lapsivedessä ja rintamaidossa/korvikkeissa. Ja sitä lisätään myös valmisruokiin.
Miksi sokeri Suomessa on myrkkyä, kun se ei ole muualla maailmassa ole, vaan siitä halutaan saada makuelämyksiä?
Tietysti kohtuudella käytettynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti, tuttavan lapset, sokerikoukussa... Kukapa nyt omistaan puhuissa.
Miksi juuri suomakaiset ovat sokerikoukussa ja sokeria paheksutaan, kuin se olisi myrkkyä?
Vaikka tilastojen valossa juuri Suomessa käytetään vähiten sokeria maailmassa ja virvoitusjuomia viideksi vähiten ja sitäkin vielä paheksutaan.
Muualla maailmassa esim. Euroopassa aamu aloitetaan makealla aamiaisella - makeaa vaaleaa leipää, marmeladia, kaakaovoita ja tuhti lusikallinen vielä lisätään teehen sokeria.
Ja päivälliseen kuuluu suuri annoa makea jälkiruoka, joka syödään jokaisen aterian yhteydessä.
Ja iltapäivän tee- ja kahvihetkiin kuuluu sokerilla huurrutettu leivonnainen tai kakkupala, jopa taaperoikäisille, puhumattakaan koululaisten koulueväistä.
Mikä tekee suomalaisista niin erityisiä ja heikkoja, kun he sairastuvat heti, kun näkevät sokeria, kun samaa ilmiötä ei ole muualla maailmassa, kun siellä hyvällämielin, osataan nauttia sokerista ja siitä saadaan mielihyvää ja makuelämuksiä.
Vai onko juuri siksi, suomalaiset turparullalla ja synkkiä ja haukkuvat vain toisiaan, jopa sokerin käytöstä, kun elämässä ei osata nauttia herkuista, eikä tunneta mielihyvää.
Makean tuottama mielihyvän tuntee jo vauvat, kun äidin lapsivesi on makeaa, jota sikiö hörppii äidin vatsassa ja myöhemmin imee rintamaitoa, joka sekin on makeaa.
Jossain täällä mennään kuitenkin pieleen kun jengi vain lihoo. Ehkä siellä ulkomailla määrät on pienempiä, myös terveellustäkin syödään ja liikuntaa harrastetaan. Täällä harva lapsi edes kouluun kävelee tai pyöräilee vaikka matka olisi lyhytkin.
Luulen, Suomessa lasten liikkuvan kuitenkin keskimääräistä enemmän, kuin Euroopassa.
Suomessahan herättää suurta ihmetystä turistien keskuudessa, kun jopa eka-ja tokaluokkalaiset kävelevät yksin kouluun, ilman aikuisen seuraa, jopa kilometrin, kun Euroopassa se olisi lastensuojelu-asia.
Euroopassa ja muualla maailmassa vanhemmat vievät lapset kouluun autolla, jopa teini-ikäiset.
Taas tää aihe...voin kertoa, että näiden herkkunatsivanhempien lapset mättää juhlissa kaksin käsin herkkuja kun eivät kotona saa. Tiedän myös erään kakkosluokkalaisen, joka varasti karkkia kaupasta kun kotona ei saanut. Meillä lapset herkuttelevat, mutta karkkipussi saattaa lojua pöydällä kuukaudenkin. Laihoja ovat, nippa nappa normikäyrällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin saa melkein joka ruoan päälle yhden karkin tai jonkun muun pienen herkun. Eivät mangu kokoajan herkkujen perään, ja jos viikonloppuna saavat kokonaiset karkkipussit eteensä, syövät vain muutaman ja jättävät loput säästöön. Normaalipainoisia, jaksavia ja energisiä lapsia ovat kuten me vanhemmatkin.
Mulla itselläni oli lapsena tosi rajoitettua sokerin saanti, ja aina olenkin sitten ahminut kerralla hirveästi jos sokeria eteeni saan. Edelleen aikuisena. Varmasti vanhemmat hyvää ajatteli, mutta mulle ei selvästi tuollainen lähestymistapa toiminut, ja siksi omien lasten kanssa käytössä aivan eri tapa.
Sama. Silloin kun sitä sokeria sai sitä piti vetää niin että maha sattui kun ei tiennyt koska taas saa. Nyt omien kanssa saavat pyydettäessä yhden keksin tai muutaman palan suklaata ja jättävät usein nekin syömättä..
Sama muissakin asioissa. Jos ruokaa saa kerran viikossa, sitä syödään kerralla niin paljon, että mahaan sattuu.
Mites kävi aikoinaan alkoholin kieltolaille, kun alkoholin käyttö kiellettiin - alkoholin kulutus nousi. Tai sota aikana kiellettiin tanssit, niin tulivat suositut "nurkkatanssit".
Ja nyt kun myynti vapautettiin ruokakauppoihin, ei kuitenkaan kulutus ole noussut.
Kieletty hedelmä kautta maailman sivun on koukuttanut ihmisiä. Sama se on makean ja sokerin suhteen.
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin saa melkein joka ruoan päälle yhden karkin tai jonkun muun pienen herkun. Eivät mangu kokoajan herkkujen perään, ja jos viikonloppuna saavat kokonaiset karkkipussit eteensä, syövät vain muutaman ja jättävät loput säästöön. Normaalipainoisia, jaksavia ja energisiä lapsia ovat kuten me vanhemmatkin.
Mulla itselläni oli lapsena tosi rajoitettua sokerin saanti, ja aina olenkin sitten ahminut kerralla hirveästi jos sokeria eteeni saan. Edelleen aikuisena. Varmasti vanhemmat hyvää ajatteli, mutta mulle ei selvästi tuollainen lähestymistapa toiminut, ja siksi omien lasten kanssa käytössä aivan eri tapa.
Sama. Silloin kun sitä sokeria sai sitä piti vetää niin että maha sattui kun ei tiennyt koska taas saa. Nyt omien kanssa saavat pyydettäessä yhden keksin tai muutaman palan suklaata ja jättävät usein nekin syömättä..
Sama muissakin asioissa. Jos ruokaa saa kerran viikossa, sitä syödään kerralla niin paljon, että mahaan sattuu.
Mites kävi aikoinaan alkoholin kieltolaille, kun alkoholin käyttö kiellettiin - alkoholin kulutus nousi. Tai sota aikana kiellettiin tanssit, niin tulivat suositut "nurkkatanssit".
Ja nyt kun myynti vapautettiin ruokakauppoihin, ei kuitenkaan kulutus ole noussut.
Kieletty hedelmä kautta maailman sivun on koukuttanut ihmisiä. Sama se on makean ja sokerin suhteen.
Juuri näin! Ja nämä herkkuja kovasti rajoittavat vanhemmat eivät usko, vaikka heille aikuiseksi ehtineet, samankaltaisten vanhempien kasvattamat lapset kertoisivat rajoittamisen aiheuttamasta ahmimisesta...
Vierailija kirjoitti:
Kaiken huippu että tätä näkee usein juurikin ylipainoisten vanhempien kohdalla. Miksi haluavat saman kohtalon lapsilleen.
Ne ei ymmärrä ruokavalion ja oman runsaan ylipainon yhteyttä. Hehän syövät normaalisti! Ovat lisäksi sinut itsensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Niin kai mutta tarvitsisi täällä silti saada kuriin kansan lihominen sekä sydän ja verisuonisairaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Niin kai mutta tarvitsisi täällä silti saada kuriin kansan lihominen sekä sydän ja verisuonisairaudet.
Ja sehän liittyy satunnaiseen kyläilyyn herkutteluineen...
Eikä missään nimessä stressillä, unettomuudella, tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, liikkumattomuudella jne., ole noihin mainitsemiisi ongelmiin mitään yhteyttä. Vain herkuttelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi mainita tuttavaperheen äidille että koska ootte ylipainoisia niin ette kai lapsista halua.
Syyllistäminenhän on aina se paras tapa puuttua asioihin.... Ei näin! Ei todellakaan näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Niin kai mutta tarvitsisi täällä silti saada kuriin kansan lihominen sekä sydän ja verisuonisairaudet.
Sairauksiin paljon merkittävämpi tekijä on geenit, vaikka ruokavaliollakin on merkitystä, mutta vain pieni osa.
Ja kun puhutaan terveydestä ja ruokavaliosta, se on hyvin monimutkainen kokonaisuus.
Esim. suklaa, makea, sokeri jne. tuottavat mielihyvä-hormoonia kehoon ja parantavat onnellisuutta ja elämönlaatua, jolla on taas suotuisa vaikutus tutkimuksen mukaan ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Ja tämä on huomattu iät ja ajat ja siksi ateria on kruunattu makealla jälkiruualla.
Sokeria ja makeaa kohtuudella, myös lapsilla vaikka päivittäin, on hyvinvoinnin ja terveyden kannalta parempi, kuin karkki- ja herkkupäivät, jolloin syödään vatsa kipeäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Niin kai mutta tarvitsisi täällä silti saada kuriin kansan lihominen sekä sydän ja verisuonisairaudet.
Ja sehän liittyy satunnaiseen kyläilyyn herkutteluineen...
Eikä missään nimessä stressillä, unettomuudella, tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, liikkumattomuudella jne., ole noihin mainitsemiisi ongelmiin mitään yhteyttä. Vain herkuttelulla.
Ja tuohon voisi lisätä suuttumus, pahansuopaisuus, ilkeys, toisten syyllistäminen, arvosteliminen, haukkuminen, heikko itsetunto jne. heikentää meidän jokaisen onnellisuutta ja elämänlaatua, joka vaikuttaa terveyteemme ja elämänlaatuun enemmän kuin herkuttelu.
Jo vanhakansa tiesi "nauru pidentää ikää" ja suuttunut henkilö ei tähän pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kivaa lukea täällä näitä "emäntien" kauhutarinoita siitä, kuinka vieraat ovat kehdanneet nauttia tarjoilusta...Onneksi itsellä on aitoja ystäviä, jotka eivät pahastu, vaikka vieraat söisivät reilusti. Ja tämä mielipide ei kumpua siitä, että olisin itse erityisen ahnaasti herkutttelemassa. Ällöttää vaan tuollaiset tekopyhät, "paremmat" ihmiset.
Niin kai mutta tarvitsisi täällä silti saada kuriin kansan lihominen sekä sydän ja verisuonisairaudet.
Sairauksiin paljon merkittävämpi tekijä on geenit, vaikka ruokavaliollakin on merkitystä, mutta vain pieni osa.
Ja kun puhutaan terveydestä ja ruokavaliosta, se on hyvin monimutkainen kokonaisuus.
Esim. suklaa, makea, sokeri jne. tuottavat mielihyvä-hormoonia kehoon ja parantavat onnellisuutta ja elämönlaatua, jolla on taas suotuisa vaikutus tutkimuksen mukaan ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Ja tämä on huomattu iät ja ajat ja siksi ateria on kruunattu makealla jälkiruualla.
Sokeria ja makeaa kohtuudella, myös lapsilla vaikka päivittäin, on hyvinvoinnin ja terveyden kannalta parempi, kuin karkki- ja herkkupäivät, jolloin syödään vatsa kipeäksi.
Geeneissä on se ongelma, ettei niihin voi vaikuttaa, mutta elämäntapoihin voi. Onko tästä jotain tutkimustietoa, että herkkujen syöminen pidentäisi elämää nostamalla sen laatua? Kuulostaa "tupakoinnin aiheuttama stressi on polttamista pahempi"-tason juttu.
Meilläkin lapset syövät jotain "herkkuja" joka päivä. Jälkiruoaksi voivat ottaa vaikka pari suklaapalaa. En todellakaan ymmärrä, miksi jokin karkkipäiväsysteemi olisi parempi. Lapset odottavat viikon innoissaan karkkia, jolloin siitä tulee elämää tärkeämpi asia, ja joissain tapauksissa vetävät niitä sitten holtittomasti. Olen saanut linjalleni tukea jopa hammashoitolasta. Eli päivittäin jälkiruoaksi pieni määrä makeaa; ei isoja määriä, eikä napostellen. Nyt lapseni ovat jo ylä- ja alakoulussa, eikä kummallekaan makeanhimo ole mikään ongelma. En ymmärrä, miksi usein rinnastetaan se, että syö makeaa joka päivä ja se, että syö makeaa paljon. Ei minullakaan ole mitään hinkua vetäistä suklaalevyä kerralla, pari palaa riittää.
Mulla oli pienen lapsen kanssa systeemi, että makeaa usein ja kohtuudella. Siirryttiin kumminkin karkkipäivään, kun monilla muillakin oli. Olen katunut, olisi vaan pitänyt pitää päänsä.
Alue: Aihe vapaa
Sama. Silloin kun sitä sokeria sai sitä piti vetää niin että maha sattui kun ei tiennyt koska taas saa. Nyt omien kanssa saavat pyydettäessä yhden keksin tai muutaman palan suklaata ja jättävät usein nekin syömättä..