Koska ootte kertoneet muille raskaudestanne?

ja selviää että millä viikolla todellisuudessa olen, kun on aika hankala päätellä tarkkaan. korkeintaan rv 8 silloin kuitenkin on. jos on sen verran, niin varmaan pikkuhiljaa harkitaan perheille kertomista, mutta jos vähemmän niin odotellaan varmaan vielä vähän. minä ainakin suorastaan janoan että saisin jo paljastaa tilanteen ja vauhkota tulokkaasta ja puhua kaikista tuntemuksistani ihmisille ja nähdä isovanhempien ilmeet!!



Esikoisesta kerrottiin perheille juuri ennen rv 7, ja siinä viikkojen mittaan jotkut kaverit saivat tietää. kun rv 12 tuli täyteen niin annettiin uutisten levitä muille sukulaisille ja ympäriinsä. silloin tuo tuntui helpolta ja luonnolliselta, koska tiesimme jo että kyseessä on normaali raskaus ja elävä ja hyvinvoiva sikiö (olimme saaneet onnekkaan sattuman kautta useita alkuraskauden ultria).

Jo plussatestistä kerroin parille hyvälle ystävälleni. Kun sitten tein toisen plussatestin, kerroin sen jälkeen nopeasti sukulaisille (mummoille, papoille, omalle ja miehen sisaruksille).



Ajateltiin, että mitäpä sitä turhaan panttaamaan. Halusimme jakaa ilon muiden kanssa. Jos jotain pahaa olisi tapahtunut/tapahtuu, joukko oli ja on edelleen sellainen, ettei tuota ylivoimaisia vaikeuksia kertoa huonoistakaan uutisista.



Samalle joukolle kerroimme hyvät uutiset alkuraskauden ultrasta. Töissä ja vieraammille ihmisille (esim. naapureille) kerromme aikaisintaan np-ultran jälkeen.

Yhdelle ystävälle kerroin heti plussan jälkeen, toiselle ystävälle ja läheiselle työkaverille rv 5+. Omille vanhemmille ja sisaruksilleni perheineen rv 7+ ja töissä rv 8+1. Sen jälkeen en ole erikseen enää kertonut kenellekään, muut on saaneet huomata (ja ovat huomanneet rv 9+ lähtien). Kakkosta siis odottelen.



Esikoisesta kerroin myös parille ystävälle heti, vanhemmille ja sisaruksille rv 10+5 ja muille sitten rv 12+ kun oltiin sydänäänet kuultu neuvolassa. Ja tuon rv 12+ jälkeen ei taaskaan enää erikseen tarvinnut kertoa, vaan raskaus näkyi muutenkin.



Marrastoive rv 16+4

Mieheni sisarrukset ja minun siskoni tiesivät ihan hedelmöityksestä lähtien koska olin kertonut isci-hoidoistamme ja he tiesivät noin ajankohdan jolloin hoitomme huipentuisi.isälleni kerroin kirjeitse viikolla 12+.



Kukaan muu kummankaan sukulaisista ei tiedä ja kavereistakin tietää 3 kpl.



Kyllä kaikkilla on sitten loppuelämä aikaa saada tietää tästä pikkuisestamme.Vaikka välillä tulee tunne et vois kertoa koko mailmalle,mutta sitten muistaa että ei se ole koko mailman asia vaan ihan minun ja mieheni lähinpien ihmisten vain.

Olen luonteeltani melko puhelias ja olin kertonut vauvan yrityksestä kaikille kavereille ja sukulaisille. Se oli virhe, koska meni 9kk ennen kuin tärppäsi. Sinällään ei pitkä aika, mutta ärsytti kun kaikki kysyi joka kuukausi, että joko tärppäsi.



Plussa oli sitten niin ihana juttu, etten osannut pitää sitä tietoa itselläni. Kerroin omille vanhemmille, siskoilleni ja parhaille kavereille samana päivänä. Pari viikkoa eteenpäin kerroin muutamalle kaverille, jos sattuivat kysymään. Viikolla 10 kävin alkuraskauden ultrassa ja sen jälkeen kerroimme miehen vanhemmille ja pikkuhiljaa sitten kaikille muillekin.



Jos raskaus olisi mennyt kesken, niin olisin kertonut siitäkin henkilöille, joille kerroin raskaudesta. Eli siksi uskaltauduin kertomaan heti.



Tytteli-83 rv 36+1

siis raskaus viikkoja kasassa nyt 15+2

Mäkin kyllä mietin, oliko vähän aikaista puhua asiasta esim. töissä (kuten olen tehnyt). Toisaalta taas ajattelin, että elämässä voi sattua kaikenlaista ja jos menee vielä kesken, eihän sille mitään voi. Kyllä ihmiset sen ymmärtävät. Ystävät ja perhe ovat tietenkin asia erikseen.



Työni on luonteeltaan sellaista, että pätevää seuraajaa ei ole hirveän helppo löytää. Halusin olla reilu ja varoittaa hyvissä ajoin, jotta voivat hakea mulle hyvän sijaisen. Ja toisaalta, 14. viikko taitaa olla jo ihan ok.



Jotenkin sitä on vaan niin taikauskoinen, että pelkää, että kun on sanonut asian ääneen, niin jotain sattuu heti... Hölmöä, tiedän.



Toivorikasta torstaita kaikille!

[color=Orchid]Ekaks kerroin parhaalle ystävälle plussapäivänä. Tuleville isovanhemmille kerrottiin rv:llä 10,samoin meidän sisaruksille. Tosin pomolle mun piti kertoa jo rv:llä 8 kun jouduin olemaan todella paljon poissa töistä,kun on ollut ogelmaraskaus. Sitten siitä sitä mukaan kun joku on kysellyt mahdollisesta raskaudesta ollaan kerrottu. Viimesimmille selvisi vasta rv:llä 36 että meille on tulossa perheenlisäystä. En ollut missään liikkunut kun olin vuodelevossa suurimman osan aikaa. Miehen kaveri olivat ihmetelleet hänen varaamaa pitkää lomaa ja mies vain totesi,että pitää isyyslomaa. Siinä oli kavereiden suut loksahtanut auki,kun eivät tienneet mitään asiasta. Eli nyt suurin piirtein kaikki alkaa tietämään. Ja muut luukee sitten lehdestä kun vauva on syntynyt.



Tosiaan on ollut vaikeaa pitää salassa,mutta meidän mielestä se oli parempi vaihtoehto kun se,että olisi sitten pitänyt kaikki tiedottaa jos olisikin jotain sattunut. Luulempa,että oltaisiin ehkä kerrottu aikaisemmin jos minulla olisi ollut normaaliraskaus.



Että näin meillä.



Lilli81 rv38

..elikkäst rv 12 jotta sitte oli kulunu semmonen suurin riski aika ja alkoi varmistumaan vauvan massussa pysyminen. Itellä muutama kesken meno aijemmin ja jotenkin oli helpompi kun ei tarvinnu selitellä kellekkään kun ikävästi kävi eikä jälkeenkään päin tullu ketään joka ois juorujen kautta kuullu raskaudesta ja sitte taas olis pitäny sanoo ettei vauvaa tuukkaan. Ei ollu tarkoitus pelotella mut näin me tehtiin. Tietty oli ittellänikin vaikeeta olla kertomatta ilouutisesta mut onnistuin kuitenki olemaan hölöttämästä :)

SurinaS ja rv 30 tasan