Miten yksinäisyydestä pääsee eroon?

Yksinäisyys sattuu, kun se ei ole toivottua eikä tietoisesti itse aiheutettua.

Olen töissä sosiaalisella alalla (ravintola) ja nautin siitä 100% ja olen onnellinen ihmisten ympärillä.
Sitten tulen kotiin ja ei olekaan mitään. Onneksi on koira, joka liikuttaa ja lenkillä ihmiset joskus jää juttelemaan.

On yksi työkaveri, kenen kanssa vapaa-ajalla joskus nähdään tai käydään esim baarissa, mutta ei ketään kenelle kertoa kaikkein syvällisimpiä ajatuksia. Usein kotona saattaa itku tulla ilman sen kummempaa syytä.
Kaikki kaverisuhteet ovat aika pinnallisia ja asutaa eri puolilla Suomea/vanhat tutut ulkomailta eivät pidä enää yhteyttä.

Olen 25v ja olen elämässäni jo asunut useamman vuoden ulkomailla töissä, nyt on alkanut haaveena olemaan oma koti ja lapsi, vaan ei ketään kenen kanssa haaveilla. Välillä on kiinnostuneita miehiä, mutta minun on vaikea sitoutua ja alkavat suhteet ahdistavat ennen kuin kunnolla alkavatkaan. Erosin pidempiaikaisesta suhteesta syyskuussa, vaikuttaneeko se vielä taustalla, en tiedä.

Tällä hetkellä kuvioissa on yksi ihana mies, mutta valitettavasti olen tälle ihmisille vain kakkosvaihtoehto, ketä hän tapaa kun itselleen sopii. Olen ajatellut katkaista tämän suhteen, mutta toisaalta hän antaa edes jotain mitä odottaa ja rikkoo yksinäisyyden välillä.

Harrastuksia kuitenkin ehdotellaan niin töiden ja koiran kanssa ulkoilun lisäksi en paljoa mitään fyysistä enää halua.

Miten te muut yksinäiset selviätte päivästä toiseen?