Vauva vuodelle 2020-21
Juttukaveria, vauvakuumeilijoita, yrittäjiä, vertaistukea?
Taustatietoa, ollaan nuoripari 22-24 joilla molemmilla ammatit ja työ taskussa sekä asunto, johon mahtuisi kolmaskin meidän lisäksi.
Meillä vauva-asia alkaa olla ajankohtainen - ollaan ympäripyöreästi sovittu ehkäisyn (kondomi) pois jättäminen heinä-elokuussa. Se hetki alkaa lähestyä ja jännitys pulppuaa ja tekisi mieli puhua jokaiselle, mutta toisaalta en halua muiden tietävän yrityksestä tarkkaan. Moni asia jännittää ja jo perussairauteni (kilpirauhasen vajaatoiminta) vuoksi ensimmäinen konkreettinen asia raskautumisen eteen on käydä lääkärissä kontrollissa jotta lääkitys saadaan kohdalleen. Tämä täytyy siis jo tehdä noin 3 kk ennen raskauden yritystä, eli lääkäriin tulisi asian tiimoilta mennä jo sitten huhtikuussa!
Onko muita? Mitä te huomioitte ennen yrityksen aloittamista?
Kommentit (6611)
Onko kellään kokemusta, että raskaustesti näyttäis tummemman viivan iltapäivällä/illalla kun aamulla? 🤔 Muistelisin joskus jonkun puhuneen. Sain eilen siis rfsu suht selvän viivan tikkuun n. klo 16, illasta samoin. Nyt aamupissasta samanlaisessa tikussa kyllä viiva ja väriäkin ihan on, mutta haaleampi kuitenkin kun iltapäivän testi 🙄 toivottavasti ei heti alkuun mene kesken 😩 menkkoja ei kyllä näy, ei kipuja.
Nyt kyllä pari päivän päästä vasta seuraava testi, pitää käydä hakemassa digitaalinen.
Julppa kirjoitti:
Onko kellään kokemusta, että raskaustesti näyttäis tummemman viivan iltapäivällä/illalla kun aamulla? 🤔 Muistelisin joskus jonkun puhuneen. Sain eilen siis rfsu suht selvän viivan tikkuun n. klo 16, illasta samoin. Nyt aamupissasta samanlaisessa tikussa kyllä viiva ja väriäkin ihan on, mutta haaleampi kuitenkin kun iltapäivän testi 🙄 toivottavasti ei heti alkuun mene kesken 😩 menkkoja ei kyllä näy, ei kipuja.
Nyt kyllä pari päivän päästä vasta seuraava testi, pitää käydä hakemassa digitaalinen.
Itsellä ei ole asiasta kokemusta, mutta toivottavasti jatkaa vahvistumista! ❤️
Ya 7/19, 1. lapsi, pco(s)
Mitä mieltä olette, voiko olla roskishaamu/viivanpaikka? Eka kuva muutaman minuutin päästä testin teosta, toinen noin puoli tuntia, kolmas jo täysin kuivuneena ja neljäs kuva töissä tehty ovulaatiotesti kahden tunnin pissasta. Tänään dpo 11. Ei juurikaan oireita. Pelottaa, että innostun turhasta..
Ya 7/19, 1. lapsi, pco(s)
Megi....mä nään kyllä jotain, varsinkin tuossa toisessa kuvassa...🤔Itselläninon kyllä tullut miljoona ns.viivanpaikkaa, mutta niisä ei kyllä näy värin häivähdystäkään, vain jonkinlainen viiva ilman tuota punervaa häivähdystä. Ja voisiko ovulaatiotesti reagoida hcg:n nousuun positiivisesti? Olen muistaakseni jostain lukenut. Voi kumpa olisi plussa!!!
Julppalle myös varovaiset onnittelut❤️❤️❤️
Nyt sain luettua kaikki viestit tähän päivään asti. Onpas ollut kyllä tapahtumia tähän syksyyn.. Erityisesti äitykkä-77:n plussa lämmitti mieltä syvästi ❤️ Toivottavasti palaat välillä tänne kertomaan kuulumisia myös jatkossa. Oli mukavaa lukea myös Chardin, Quinnin, Neiti Kesäheinän, Tähden, Äitikoon, Portlandin ja Mustikkaisen päivityksiä. Kaikki asiat ei välttämättä olleet niin mukavia, mutta toivotan kaikille teille tsemppiä ❤️ Oli myös keskenmenoja ainakin Kultakalalla, en osaa edes kuvitella miten tuo romahduttaa. Voimia kaikille muillekin ❤️
Julppa: Toivotaan viivan vahvistumista. Niin kauan kun menkat ei ala, on toivoa.
Joku mainitsi, että tuntee "ärsytystä", jos näkee vanhemman tai ylipainoisen odottajan. Miksi? Asiat ei vaan aina ole niin yksinkertaisia, että terveet elintavat, nuoruus ja normaalipaino olisivat oikotie onneen. Tästä tuli itselle vähän huono fiilis, sillä olen itse ylipainoinen ja kärsinyt siitä koko elämäni. Pelkään myös, että se pilaa mahdolliset tulevat raskauteni. Jos kaikkien olisi helppoa olla normaalipainoisia, ei kai ylipainoa olisi olemassakaan? Eikä ole tarkoitus loukata kirjoittajaa, kerron vain mitä ajatuksia siitä itselle heräsi.
Aamulämmöistö ollut puhetta! Ainut, mitä olen seurannut nyt parin kuun ajan (ilman pakotteita tai stressiä) on ollut aamulämpöjen seuraaminen ja napukka. Sillä on ollut hyvä katsoa, että milloin ovulaatio on tapahtunut ja milloin menkat alkaa. Tällä hetkellä mulla on edelleen aamulämmöt koholla ja napukka kiinni, kp 43... Lupasin miehelle, että odotan huomisaamuun ennen kuin testaan. Jönnittää.
Minä 28 v. ja mies 31 v. Esikoinen toiveissa. Yritys aloitettu 4/20.
Megille unhotu sanoa, että jos viiva tulee vasta esiin puolen tunnin päästä, niin mahdollisesti on kyllä vain väärä positiivinen.. Mulla näytti myös ovulaatiotesti plussaa negakiertoon kesällä, joten en luottaisi pelkästään siihen. Olen kyllä myös lukenut, että voi näyttää raskauden, mutta vähän skeptinen olen sen suhteen. Mutta testaa ihmeessä uudestaan parin päivän päästä 😊 T: Labra-täti
Minä 28 v. ja mies 31 v. Esikoinen toiveissa. Yritys aloitettu 4/20.
Julppa, mulla plussakierrossa kävi niin et ekan selvän haamun jälkeen (ehk dpo10-11, en muista tarkkaan) seuraavat testit oli jopa haaleampia seuraavat pari päivää. Käytin justiinsa noita liuskatestejä. 4+1 tein cb+ puikkotestin ja se oli sitten ihan selvä plussa ja manasin liuskatestit. Niillä liuskoilla on "ihan kiva" piinailla, mutta dpo14 kannattaa jo testata vähän paremmalla testillä. 😃
Megi, mun eka plussa oli just tollanen. 😊 Vahvistui vähän alle viikossa ihan selväksi plussaksi.
Huhhuh, kiitos teille tsempeistä ja onnitteluista! ❤️ Kävin nyt hakemassa apteekista digin ja varovainen mielenrauha laskeutu, ainakin jos ei nyt vuoto/ kivut ala 😍
Tää on kyllä upea ryhmä ja vertaistuki! Vaikka hyvin vähän oon täällä kommentoinut tähän mennessä niin ihan jokaisen viestin olen lukenut alusta saakka ja elänyt mukana teidän onnen hetket sekä pettymykset ❤️
Aamulämmöistä kun on ollut puhetta. Aamuisin en ole mitannut, mutta ruumiinlämpö on ylipäätään jäänyt nyt koholle. Normaalisti on ollut siinä 35,6-36 tienoilla, nyt useampana päivänä 36,6-36,8 kainalosta mitattuna eli selvästi korkeampi. Lisäksi päänsärystä olen saanut taas päivittäisen ystävän, onneksi ei sentään migreeniksi ole vielä yltynyt. Rinnat hieman turvonneet ja arat, väsyttää, ajoittain huono olo mikäli nälkä ehtii liian kovaksi tai välillä myös syömisen jälkeen. 🤢 Tosin tätä pahoinvointia on ollut ihan ympäri kiertoa jo pari kuukautta joten mikä sitten johtuu mistäkin.
portland, mä olen kanssa siirtynyt samoille palstoille, samoista syistä. Ja sen verran osuu yks yhteen sun tilannekatsaus täällä postaukseen tuolla toisaalla, johon just vastasin seitsemäntenä kommentoijana, että luullakseni lasken 1 + 1 oikein :) Kirjoitellaan siis toisaalla! Meillä kanssa inssi nyt tulossa, mutta jännään kanssa viikonlopulle sijoittumista. Nyt on kp 8 ja aiempien kiertojen perusteella ovisplussa tulee ens viikon to tai pe. Jaiks, kunpa ehdittäis ennen viikonloppua!
31 ja 32v pariskunta, toive esikoisesta 11/19. PCOS ja endometrioosi. Kevyemmät hoidot (OI+IUI) 5/20 alkaen, IVF alkanut 12/20.
Lumokeiju kirjoitti:
Nyt sain luettua kaikki viestit tähän päivään asti. Onpas ollut kyllä tapahtumia tähän syksyyn.. Erityisesti äitykkä-77:n plussa lämmitti mieltä syvästi ❤️ Toivottavasti palaat välillä tänne kertomaan kuulumisia myös jatkossa. Oli mukavaa lukea myös Chardin, Quinnin, Neiti Kesäheinän, Tähden, Äitikoon, Portlandin ja Mustikkaisen päivityksiä. Kaikki asiat ei välttämättä olleet niin mukavia, mutta toivotan kaikille teille tsemppiä ❤️ Oli myös keskenmenoja ainakin Kultakalalla, en osaa edes kuvitella miten tuo romahduttaa. Voimia kaikille muillekin ❤️
Julppa: Toivotaan viivan vahvistumista. Niin kauan kun menkat ei ala, on toivoa.
Joku mainitsi, että tuntee "ärsytystä", jos näkee vanhemman tai ylipainoisen odottajan. Miksi? Asiat ei vaan aina ole niin yksinkertaisia, että terveet elintavat, nuoruus ja normaalipaino olisivat oikotie onneen. Tästä tuli itselle vähän huono fiilis, sillä olen itse ylipainoinen ja kärsinyt siitä koko elämäni. Pelkään myös, että se pilaa mahdolliset tulevat raskauteni. Jos kaikkien olisi helppoa olla normaalipainoisia, ei kai ylipainoa olisi olemassakaan? Eikä ole tarkoitus loukata kirjoittajaa, kerron vain mitä ajatuksia siitä itselle heräsi.
Aamulämmöistö ollut puhetta! Ainut, mitä olen seurannut nyt parin kuun ajan (ilman pakotteita tai stressiä) on ollut aamulämpöjen seuraaminen ja napukka. Sillä on ollut hyvä katsoa, että milloin ovulaatio on tapahtunut ja milloin menkat alkaa. Tällä hetkellä mulla on edelleen aamulämmöt koholla ja napukka kiinni, kp 43... Lupasin miehelle, että odotan huomisaamuun ennen kuin testaan. Jönnittää.
Peukut pystyssä sinulle Lumokeiju että tämä olisi sinun plussa kierto ❤️🌠
Raskauden alkamiseen ja onnistumiseen vaikuttaa niin moni asia, joihinkin asioihin voit itse vaikuttaa, joihinkin et 😔 välillä elämä on epäreilu, eikä raskaus meinaa alkaa, vaikka kuinka olisi terveelliset elintavat, ja kaikki vaikuttaisi osuvan nappiin🙄
Välillä mietin , että miksi enää edes aloin kuumeilemaan vauvaa, olisi ollut ehkä parempi, jos tätä tunnetta ei enää olisi tullut 🤔 Olisin säästynyt surulta ja murheelta.
Kateudesta muita odottajia kohtaan, on ihan ok välillä tuntea katkeruutta ja kateutta. Kaikilla meillä on erilaiset elämän tilanteet ja emme välttämättä ole pystyneet vaikuttamaan siihen miten elämä on mennyt.
Täällä alkaa menkat olemaan ohi, ristiriitaisin fiiliksin tähän kiertoon 🤔 Ovistestejä odottelen saapuvaksi.
Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20
Soitin tänään lähetettä lapsettomuushoitoihin. Lääkäri oli sitä mieltä että noin vuosi pitää yrittää, kun ei ole varmaa että molemmat torvet olisi tukossa. Mutta, ohjasi olemaan jo ensi vuoden alussa yhteydessä, niin pääsen jonoon jo hieman aiemmin. Tammikuussa tulee 10 kk yritystä täyteen.
Helpottavaa tietää että ei tarvi maaliskuuhun asti odottaa että saa olla yhteyksissä lääkäriin. Nyt vielä about 3 kiertoa, että asiat lähtevät rullaamaan. 💪🏼 Miehelle pitää vielä muistaa kertoa tästä. 😂
Plussia tasapuolisesti. ❤️
♥️♥️♥️
Tulppaanitar kirjoitti:
Chard kirjoitti:
Mulla nousi kuukaudessa rauta-arvot alle viidestä kolmeenkymmeneen. Se voi imeytyä tehokkaasti kun kun vajaus on noin paha. Jatkokontrollia ei määrätty, joten käyn varmasti omakustanteisesti sen sitten myöhemmin kontrolloimassa.
Kontrolloitiinko sulla tulehdusarvot samalla, ettei ollut vaan arvot koholla tulehduksen vääristäminä? Raudanpuute yleensä heikentää raudan imeytymistä ja siksi infuusio onkin monelle ainoa toimiva ratkaisu. Infuusion jälkeen se rauta imeytyy sitten usein suolistostakin paremmin.
Nyt seurannassa katsottiin vain ferrit ja hg. Tapaako tuo hg nousta myös reilusti mahdollisen tulehduksen vääristämänä? No enivei, olossa ainakin huomas jo jossain määrin, että virtaa riitti vähän enemmän kuin aiemmin, oli sitten lumevaikutusta tai ei, niin tervetullut muutos siihen verrattuna mikä kävelevä ruumis olin aiemmin. Miten muistelisin lukeneeni, että rauta saattaa imeytyä hyvinkin tehokkaasti, jos siitä on puutosta..? Mä oon ottanut iltaisin lähes tyhjään vatsaan 200mg rautaa, sen oon kestänyt aika hyvin ilman ongelmia. Aamuisin ja päivisin juon kahvia ja kulutan maitotuotteita, niin tuo ilta on ollut paras aika rautalisälle, kun en juuri tapaa iltapalaakaan syödä.
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Ilona Eloisa kirjoitti:
Ovis lähestyy ja yritimme sitkeästi tallettaa, eikä se taaskaan onnistunut. En voi sille mitään, että kun tätä jatkuu kuukausi kuukauden perään niin romahdan itkuun joka kerta kun mies luovuttaa.
Mä niin ymmärrän sua! Meillä välillä samaa ongelmaa, eli siis mies ei meinaa millään tulla.. Mua turhauttaa niiin paljon että joudun kantamaan vastuun kaikesta ja sitten se jää siitä kiinni että miehen ei tee mieli tai ei vaan tule.. Itken kyllä kans melkein joka kuukausi tätäkin vaikka ymmärrän kyllä ettei mieskään mikään kone ole.
Nyt vielä kun on ollut pissatulehduksiakin usein niin en vaan uskalla mitään monen tunnin jyystöä... Mutta aina vaan masentaa oviksen jälkeen että tuliko talleteltua tarpeeksi. Joka toinen päivä pitäisi riittää, mutta jos ei riitäkään.. Miehelläni siis erityisen vaikeaa tulla usein, ainakaan perättäisinä päivinä tuskin ikinä onnistuu.
Ja ei siis tule edes purkkiin niin ei voi tota koti-inseminaatiotakaan testata.
Lumokeiju kirjoitti:
Nyt sain luettua kaikki viestit tähän päivään asti. Onpas ollut kyllä tapahtumia tähän syksyyn.. Erityisesti äitykkä-77:n plussa lämmitti mieltä syvästi ❤️ Toivottavasti palaat välillä tänne kertomaan kuulumisia myös jatkossa. Oli mukavaa lukea myös Chardin, Quinnin, Neiti Kesäheinän, Tähden, Äitikoon, Portlandin ja Mustikkaisen päivityksiä. Kaikki asiat ei välttämättä olleet niin mukavia, mutta toivotan kaikille teille tsemppiä ❤️ Oli myös keskenmenoja ainakin Kultakalalla, en osaa edes kuvitella miten tuo romahduttaa. Voimia kaikille muillekin ❤️
Julppa: Toivotaan viivan vahvistumista. Niin kauan kun menkat ei ala, on toivoa.
Joku mainitsi, että tuntee "ärsytystä", jos näkee vanhemman tai ylipainoisen odottajan. Miksi? Asiat ei vaan aina ole niin yksinkertaisia, että terveet elintavat, nuoruus ja normaalipaino olisivat oikotie onneen. Tästä tuli itselle vähän huono fiilis, sillä olen itse ylipainoinen ja kärsinyt siitä koko elämäni. Pelkään myös, että se pilaa mahdolliset tulevat raskauteni. Jos kaikkien olisi helppoa olla normaalipainoisia, ei kai ylipainoa olisi olemassakaan? Eikä ole tarkoitus loukata kirjoittajaa, kerron vain mitä ajatuksia siitä itselle heräsi.
Aamulämmöistö ollut puhetta! Ainut, mitä olen seurannut nyt parin kuun ajan (ilman pakotteita tai stressiä) on ollut aamulämpöjen seuraaminen ja napukka. Sillä on ollut hyvä katsoa, että milloin ovulaatio on tapahtunut ja milloin menkat alkaa. Tällä hetkellä mulla on edelleen aamulämmöt koholla ja napukka kiinni, kp 43... Lupasin miehelle, että odotan huomisaamuun ennen kuin testaan. Jönnittää.
- Se olin minä! Ei näitä tunteita olisi jos olisin pärähtänyt ensimmäisestä kierrosta raskaaksi, tai jos nyt olisin raskaana. Raskautumiseen vaikuttaa todella moni asia, mutta yleisesti ottaen on tieteellisestikin todettu, että parhaat raskautumismahdollisuudet ovat nuorella normaalipainoisella naisella. Jos siis selvästi ylipainoinen nelikymppinen nainen tulee nopsaan raskaaksi, niin kyllähän siinä tuntuu vähän pahalta kun kaikkien tilastojen valossa itsellä pitäisi olla paremmat todennäköisyydet raskautumiseen.
En siis varsinaisesti ole iäkkäämpiä ja/tai ylipainoisia vanhempia vastaan, mutta elämä tuntuu epäreilulta kun teet "asiat niinkuin pitäisi", ja silti ei tärppää. Ikään nyt ei voi vaikuttaa, mutta teoriassa lähes jokaisella meistä on vaikutusvaltaa vaa'an lukemiin. Eihän laihduttaminen helppoa ole, mutta teoriassa se normaalipaino on lähes jokaisella meistä saavutettavissa ja sillä voisi tilastojen valossa suurentaa raskautumisen todennäköisyyttä.
Kolmenkympin kieppeillä oleva pariskunta haaveilee toisesta lapsesta. Ensimmäisestä kierrosta tärppäsi ja nyt toivotaan, että tuleva syyskuinen pysyisi mukana kyydissä.
Esikoisen yritys aloitettiin keväällä 2020. Epäonnea kohdattiin sen jälkeen kahdesti. Elävä ja terve vauva saatiin syliin 5/22 🤍.
Jännää, mä vannoin itselleni et mä en koskaan aio ostaa yhtäkään testiä ennen kuin menkat on myöhässä, mut huomaan ajattelevani et olis mielenkiintoista ostaa ovistestejä :'D voi apua ny. Saa nähdä miten käy. Himo meinaa on kova :D
Kiiko kirjoitti:
- Se olin minä! Ei näitä tunteita olisi jos olisin pärähtänyt ensimmäisestä kierrosta raskaaksi, tai jos nyt olisin raskaana. Raskautumiseen vaikuttaa todella moni asia, mutta yleisesti ottaen on tieteellisestikin todettu, että parhaat raskautumismahdollisuudet ovat nuorella normaalipainoisella naisella. Jos siis selvästi ylipainoinen nelikymppinen nainen tulee nopsaan raskaaksi, niin kyllähän siinä tuntuu vähän pahalta kun kaikkien tilastojen valossa itsellä pitäisi olla paremmat todennäköisyydet raskautumiseen.
En siis varsinaisesti ole iäkkäämpiä ja/tai ylipainoisia vanhempia vastaan, mutta elämä tuntuu epäreilulta kun teet "asiat niinkuin pitäisi", ja silti ei tärppää. Ikään nyt ei voi vaikuttaa, mutta teoriassa lähes jokaisella meistä on vaikutusvaltaa vaa'an lukemiin. Eihän laihduttaminen helppoa ole, mutta teoriassa se normaalipaino on lähes jokaisella meistä saavutettavissa ja sillä voisi tilastojen valossa suurentaa raskautumisen todennäköisyyttä.
Kyllä, nyt muistankin, että sinä se olit 😊 Nyt kun luen tuon oman avautumiseni, niin huomaan, että kirjoitin sen aivan tajunnanvirtana ja kapeakatseisesti. Tietysti ymmärrän nuo kateuden ja myös ne ärsytyksen tunteet. Jos itsestä tuntuu, että tekee kaiken oikein ja haluaa kovasti jotakin, niin sitten joku muu saakin sen tarjottimella, näin kärjistetysti. Tässä mennäänkin jo niin syvällisiin asioihin, esimerkiksi että miksi kaksi aikuista, jotka toivovat lasta eniten koko maailmassa ja haluaisivat tarjota lapselle hyvän elämän eivät raskaudu ja toisaalta joku huonossa tilanteessa oleva sekakäyttäjä napsahtaa tuosta noin vain raskaaksi... Edelleen, hyvin kärjistäen. Mutta tämän viestin taustalla siis se, että ymmärrän kyllä, että muiden raskaus voi tuntua pistona omassa mielessä. Mutta sitä se varmaan voi olla riippumatta siitä, että onko naisella ennestään liuta lapsia, iäkäs, ylipainoinen jne. Minäkin tunnustan tunteneeni sellaisia tunteita, kun läheinen ystäväni raskautui ensimmäisestä kierrosta. En näköjään osaa kirjoittaa lyhyesti 😂
Kuitenkin, kaikille täällä oleville ja myös muille naisille soisin sen oman pienokaisen ❤️❤️❤️
Minä 28 v. ja mies 31 v. Esikoinen toiveissa. Yritys aloitettu 4/20.
Lumokeiju kirjoitti:
Kiiko kirjoitti:
- Se olin minä! Ei näitä tunteita olisi jos olisin pärähtänyt ensimmäisestä kierrosta raskaaksi, tai jos nyt olisin raskaana. Raskautumiseen vaikuttaa todella moni asia, mutta yleisesti ottaen on tieteellisestikin todettu, että parhaat raskautumismahdollisuudet ovat nuorella normaalipainoisella naisella. Jos siis selvästi ylipainoinen nelikymppinen nainen tulee nopsaan raskaaksi, niin kyllähän siinä tuntuu vähän pahalta kun kaikkien tilastojen valossa itsellä pitäisi olla paremmat todennäköisyydet raskautumiseen.
En siis varsinaisesti ole iäkkäämpiä ja/tai ylipainoisia vanhempia vastaan, mutta elämä tuntuu epäreilulta kun teet "asiat niinkuin pitäisi", ja silti ei tärppää. Ikään nyt ei voi vaikuttaa, mutta teoriassa lähes jokaisella meistä on vaikutusvaltaa vaa'an lukemiin. Eihän laihduttaminen helppoa ole, mutta teoriassa se normaalipaino on lähes jokaisella meistä saavutettavissa ja sillä voisi tilastojen valossa suurentaa raskautumisen todennäköisyyttä.
Kyllä, nyt muistankin, että sinä se olit 😊 Nyt kun luen tuon oman avautumiseni, niin huomaan, että kirjoitin sen aivan tajunnanvirtana ja kapeakatseisesti. Tietysti ymmärrän nuo kateuden ja myös ne ärsytyksen tunteet. Jos itsestä tuntuu, että tekee kaiken oikein ja haluaa kovasti jotakin, niin sitten joku muu saakin sen tarjottimella, näin kärjistetysti. Tässä mennäänkin jo niin syvällisiin asioihin, esimerkiksi että miksi kaksi aikuista, jotka toivovat lasta eniten koko maailmassa ja haluaisivat tarjota lapselle hyvän elämän eivät raskaudu ja toisaalta joku huonossa tilanteessa oleva sekakäyttäjä napsahtaa tuosta noin vain raskaaksi... Edelleen, hyvin kärjistäen. Mutta tämän viestin taustalla siis se, että ymmärrän kyllä, että muiden raskaus voi tuntua pistona omassa mielessä. Mutta sitä se varmaan voi olla riippumatta siitä, että onko naisella ennestään liuta lapsia, iäkäs, ylipainoinen jne. Minäkin tunnustan tunteneeni sellaisia tunteita, kun läheinen ystäväni raskautui ensimmäisestä kierrosta. En näköjään osaa kirjoittaa lyhyesti 😂
Kuitenkin, kaikille täällä oleville ja myös muille naisille soisin sen oman pienokaisen ❤️❤️❤️
Me romahdettiin mieheni kanssa pariksi viikoksi, kun saatiin tietää että läheisin ystävä pariskuntamme saavat lapsen, he eivät siis tienneet että mekin olemme alkaneet yrittää jo ennen heitä ja he hihkuivat innosta miten he vaan päättivät viikkoa ennen ovulaatiota että nyt aletaan yrittää ja heti ensimmäisestä kierrosta tärppäsi.. kurkkua kuristi meillä kummallakin ja pitkät itkut itkettiin miehen kanssa miten pelottavalta ja ahdistavalta tuntuu jos me joudumme vuosia yrittämään, kun toisilla se onnistuu tuosta vain.. mutta nyt kun tunteet taas rauhoittunut olemme pyrkineet taas ajattelemaan, että kaikkemme teemme, että saisimme edes yhden pienokaisen rakastaaksemme, eikä elämä ole kilpailu vaan se tulee sitten kun sen on tarkoitus tulla.. mutta pystyn kyllä samaistumaan näihin tunnekirjoihin mitä monet täällä kirjoittaa. Meilläkin vasta yk3 menossa, mutta jo nyt nostan hattua kaikille jotka pidempään ovat yrittäneet raskautua, koska tämä on todella raskasta, kun se toive lapsesta on niin kova.
Mustikkainen ❤️
Huomaan saman, tämä palsta ei enää ole ihan paras paikka olla, kun yritys on pitkittynyt niin paljon. Liikun itse nyt enimmäkseen Simpukan face-ryhmissä, joissa keskustelut pyörivät sellaisten asioiden parissa, jotka koskettavat myös itseäni, eli hoitoja ja tutkimuksia ja tuntemuksia niiden ympärillä.
Meillä nyt yk23 ja letroja olen syönyt kolme päivää, tarkoitus tehdä tässä kierrossa inseminaatio. Sivuoireet vastaavat PMS:ää ja harmittaa melko paljon, että joudun siis nyt kestämään henkistä paskaa oloa koko kierron eikä vaan 1.5 vikaa viikkoa. Itkettää, ärsyttää, päätä särkee, huonoa oloa. Ja sit tässä pitäisi vielä yrittää talletellakin! Hah. Huusin miehelle kuin hyeena eilen, ilman mitään syytä. Pelkona nyt, että ovulaatio hyvin mahdollisesti osuu viikonlopulle, eli inseminaatiota ei tehtäisikään. Ja se, että mies tai minä saadaan flunssa. Koronan takia todella tiukat kriteerit hoidonpääsystä ja meillä oli lähellä, ettei saatu ilmoittautua kun mies on vähän tukkoinen. Ylimääräinen stressi tästäkin nyt, ettei vaan saada normi syysflunssaa (siis sellaista, jonka kanssa normiaikana ei olisi edes pois töistä). Lisäksi minun pitäisi laihduttaa 10kg. Että lycka till vaan itselleni.
Ensi viikolla ultra ja toivon hartaasti, että ovulaatio hiukan aikaistuu lääkkeiden myötä, buustia ainakin pitäisi tulla.
N36, M38. Yritys aloitettu 01/19, ei löydettyjä vikoja. Ensimmäistä toivotaan.