Vauva vuodelle 2020-21

Tryout kirjoitti:

Pikutus,

Miehen piti antaa näyte klinikalla, mutta meni puihin. Oli kuulemma niin ällö paikka ettei siitä tullut mitään 😂. Eli seuraava yritys oli viedä näyte kotoa käsin eli oli klinikalla vähän vajaa tunnin vanhan tavaran kanssa. Silloin taisi olla vielä pakkastakin eli vaikka piti rintataskussa purkkia niin voihan huono tulos tulla siitäkin? Ja tosiaan pidättäytymisaika oli vaan 1 pv. Ohjeessa luki 1-2 pv vaikka kaikkialla muualla ollut ohjeistuksen 2-5pv.

Eli toivotaan että alkuvuoden paha stressi ja näytteenotto on vaan tehnyt testistä huonon. Siittiöitä oli normaali määrä.

Nias, "ihana" kuulla kohtalontoverista! Voisitko kertoa lisää? Millaisia oireita sinulla oli joistä kilpparin tila kävi ilmi? Millaisia labra-arvoja sinulla oli? Kauan kesti saada tasapainoon? Kerro koko tarina pliis 😂

Mulle kans endokrinologi sanoi että raskaus monesti tasoittaa kilpparin tilannetta! Tää gyne sitten taas sanoi että voi aiheuttaa keskenmenon yms kivaa..

No se pakkanen hyvinkin voi olla syy huonolle tulokselle, kaikki lämpötilan vaihtelut aika pahoja näytteelle. Täälläkin ei mies ollu ymmärtänyt suojata purkkia millään lailla kylmältä niin lähes pilalla se oli labraan päästessä. Ihan toivoton tilanne ei oo ihan jo runsaalla "tallettelulla", mutta oon huomannu et munkin mies tarvii sen 2-3päivää taukoa et laatu on tosi hyvä, näytteiden perusteella ainakin. Tsemppiä!

Tekisi mieli tanssia! Enää ei vihlo mahaa, rinnat on todella arat ja muutenkin olo on hitusen toiveikas, että ehkä sittenkin voisi olla raskaana... no, oireisiin en luota minäkään, iloitsen vain jokaisesta päivästä kun menkat ei ole alkaneet... maanantaina tulee tasan 2vk ovisplussasta, täällä vielä arvon uskaltaisinko testata keskiviikkoaamuna, 1.4.. sen veran pelotaa nega, että aiemmin en varmasti testaa.

Mutta kuulkaapa, muuttuuko teillä valkovuoto ennen menkkoja sellaiseksi "klönttimäisemäksi"? Ei hajua, ei väriä (valkoinen), tulee runsaammin välillä, välillä vähemmän, välillä juoksevampaa ja sitten taas klönttejä. Olen huomioinut nyt useamman kierron ajan tämän saman.

Kiitos ❤️ on tässä surutyötä tehty jo muutama viikko. Tänään tuntui eka kerta että pilvien välistä pilkotti aurinko. Aloitin jopa mama vitskut uudestaan tänään. Vaikka ei ikinä unohda sitä vauva mikä meni enkeleiden luo. ❤️

Nyt odotellaan menkkoja saapuvaksi ja kierto alkavaksi että voisi alkaa uudestaan yrittämään ja toivotaan että meille tulisi joskus vielä vauva ihan syliin asti. Tsemppiä kaikille ❤️

Sukkis88, eikä 😢voimia ❤️

Aloy, toivottavasti tulis joku selvyys tuohon hommaan. Toivotaan plussaa 🤞, mutta vähintään menkkoja, niin pääsette uuteen yrityskiertoon!

Villahuivi, jännät päivät tulossa... Plussatuulta sinne 🌬️➕

Tryout

Hitto miten mä kerron tän lyhyesti😅 Mä olen ollut useamman kerran raskaana ja en ole hirveästi sitä ennen kiinnittäny kuukautisiin tai oman kropan ”tuntemuksiin” niin huomiota. Mä olen menettäny useamman lapsen ja siitä olen saanut vuosien varrella itselleni ahdistuneisuushäiriön lahjaksi. Elin jatkuvassa sairaslomien ja terapiakäyntien kierteessä. Töihin en pystynyt enää esikoisen kuoltua, palaamaan. Tässä välissä oli sitten useampi raskaus. Kiinnitin huomiota välivuotoihin ja siihen miten on koko ajan ihan jännittyneessä tilassa. Sydän hakkas, koko ajan huimasi, koko kropassa tuntu jatkuva tärinä. Jossakin kohtaa työterveydessä siitä mainitsin että olo on kuin (ja todella toivon että kukaan ei loukkaannu!) narkkarilla. Mä en pystyny keskittymään mihinkään, syke on koko ajan 100, hikoilen vaatteeni märäksi 24/7h. Sain lähetteen labroihin ja sitä kautta endokrinologille. Käytiin läpi hoitomuotoja ja päädyin kokeilemaan lääkitystä. Se oli ainoa muoto joka mahdollisti ”jatkuvan” luomuyrittämisen. Muuten olisi pitänyt pitää vähintään puolen vuoden tauko. Lääkityksen aikana on turvallista yrittää raskautta vaikka mahdollisuudet onnistumiseen on epätodennäköiset jos arvot on huonot. No muutamia kuukausia söin lääkkeitä ja sitten kun ensimmäisen kerran arvot olivat pysyneet normaaleina, tein samassa kuussa positiivisen raskaustestin. Taudista kärsin noin kaksi vuotta ennen hoitoa. Pisin aika meni siihen että diagnoosi saatiin selville. Ensimmäisestä lääkärikäynnistä positiiviseen testiin meni vajaa puoli vuotta. Ja niin kuin sanoin, tästä raskaudesta selvittiin kuin selvittiinkin ja kaikki meni todella hyvin. Seurannassa oltiin ja tullaan kaikissa mahdollisissa raskauksissa olemaankin, mutta siitä olen vaan kiitollinen.😊

Sukkis88

Surullinen uutinen, voimia sinne ❤️

Villahuivi

Niin kovasti toivon että teillä vihdoin tärppäisi ++!

Täällä vatsakipuja ja limoja tänää, Dpo 1 siis huomenna luulisin :) Talleteltu on säännöllisesti, kuten aiempinakin kuukausina.

Villahuivi kirjoitti:

Tekisi mieli tanssia! Enää ei vihlo mahaa, rinnat on todella arat ja muutenkin olo on hitusen toiveikas, että ehkä sittenkin voisi olla raskaana... no, oireisiin en luota minäkään, iloitsen vain jokaisesta päivästä kun menkat ei ole alkaneet... maanantaina tulee tasan 2vk ovisplussasta, täällä vielä arvon uskaltaisinko testata keskiviikkoaamuna, 1.4.. sen veran pelotaa nega, että aiemmin en varmasti testaa.

Mutta kuulkaapa, muuttuuko teillä valkovuoto ennen menkkoja sellaiseksi "klönttimäisemäksi"? Ei hajua, ei väriä (valkoinen), tulee runsaammin välillä, välillä vähemmän, välillä juoksevampaa ja sitten taas klönttejä. Olen huomioinut nyt useamman kierron ajan tämän saman.

Tsemppiä Villahuivi piinapäiviin ❤️

Viime kierrossa huomasin saman asian valkovuodossa. En ole aiemmissa kierroissa pannut moista merkille.

Nias, okei. Mulla ei ihan noin rajuja oireita 😱. Muistatko millaiset arvot sulla oli ja millä annoksella lääkitys oli ja tuli tasapainoon? Mua just stressaa kun olen niin herkkä tolle tyrazolille että 10 mg on liikaa ja 5mg on liian vähän. Että mitä jos tämä 7,5mg ei myöskään sovi. Ei ole paljon säätövaraa 😔. Kai pakko mennä sitten leikkaukseen jos tämäkään ei toimi. Sitten vaan mietin et mitä josnleikkauksenkaan jälkeen ei päästä tasapainoon? Onko se jo lopetuspiikin paikka??

Tryout kirjoitti:

Nias, okei. Mulla ei ihan noin rajuja oireita 😱. Muistatko millaiset arvot sulla oli ja millä annoksella lääkitys oli ja tuli tasapainoon? Mua just stressaa kun olen niin herkkä tolle tyrazolille että 10 mg on liikaa ja 5mg on liian vähän. Että mitä jos tämä 7,5mg ei myöskään sovi. Ei ole paljon säätövaraa 😔. Kai pakko mennä sitten leikkaukseen jos tämäkään ei toimi. Sitten vaan mietin et mitä josnleikkauksenkaan jälkeen ei päästä tasapainoon? Onko se jo lopetuspiikin paikka??

Mun täytyy kaivaa ne arvot omakannasta, ulkoa en muista😄 Mä söin tyrazolia 20mg ->15mg->10mg ja sit kun tulin raskaaks niin mulla vaihdettiin se propyciliin, sitä söin ensin 50mg, sit 25mg ja sit se otettiin kokonaan pois käytöstä ja mä en kerennyt syömään raskausaikana sitä kun muutaman kuukauden ehkä. Jos sitäkään. Ne niin älyttömän nopeasti palas normaaleiks. Lääkäri sano mulle että monesti naisilla tulee alkuraskaudesta kilpirauhasen liikatoimintaa ihan itsestään ku kropan koko hormonituotantojärjestelmä ”säpsähtää” ja sit se menee useimmiten itestään pois. Liikatoiminta on kuulemma vähemmän haitallista raskaana kuin vajaatoiminta🧐 Mutta mulla tosiaan oli ilmeisesti tuo tilanne huomattavasti paljon pahempi kun sulla. Todella paljon toivon että teillä tärppi käy, kilpparista huolimatta🤞🏼Se tasapaino löytyy varmasti! Kauan sä oot joutunu nyt syömään niitä lääkkeitä?

Kp1. Mulla ei ole enää minkäänlaista uskoa siihen että ikinä tässä suhteessa lapsi saataisiin, mutta en myöskään pysty sitä hyväksymään eli jatkamaan elämää eteenpäin. Viikon päästä tietenkin alkaa taas herätä se toivo, että ehkä tässä kierrossa sittenkin! Mutta mun pitää herätä: kaksi vuotta, nolla plussaa, ei mitään vikoja löytynyt. Mun pitäisi hyväksyä, että en saa lapsia, mutta en osaa. 

👎ei vauvaa meille tänä vuonna. Eilen tiputteli ja tänään kp1.

Uuteen nousuun, mieskin sanoi että eläpä hättäile😊

Aloy, on sulla raskasta 😔elämä on epäreilua, kun sellaiset ihmiset saa vahingossa lapsia, jotka eivät osaa heistä huolehtia. Kun taas toiset, joilla olisi tarjota lapselle hyvä elämä, yrittävät vuosia. Pistää vihaksi.

Tällä hetkellä oon melkein varma, etten ole raskaana. Turvotus tuntuu vähän jo laskeneen ja vatsa ei tunnu enää niin pinkeältä, vaan pehmeältä. Olo on ihan normaali.

Tänä aamuna vatsassa tuntui pari kertaa kovia vihlaisuja, mitähän ne tarkoittaa 🤔ja minkähän takia vatsa on nyt viikon verran ollut turvonnut, jos ei liity raskauteen? Vai oliko kenties kemiallinen? Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.

Eli menkkoja odotan ensi viikolla alkavaksi. Nyt on mieli maassa, mutta kyllä tästä vielä noustaan. Seuraavassa kierrossa uudestaan!

Hile, mulle tuli niin hyvä mieli sun miehen kommentista! Hyvällä tavalla rento ja kannustava kommentti, alkoi väkisinkin hymyilyttämään 😄

Aloy kirjoitti:

Kp1. Mulla ei ole enää minkäänlaista uskoa siihen että ikinä tässä suhteessa lapsi saataisiin, mutta en myöskään pysty sitä hyväksymään eli jatkamaan elämää eteenpäin. Viikon päästä tietenkin alkaa taas herätä se toivo, että ehkä tässä kierrossa sittenkin! Mutta mun pitää herätä: kaksi vuotta, nolla plussaa, ei mitään vikoja löytynyt. Mun pitäisi hyväksyä, että en saa lapsia, mutta en osaa. 

Pahoittelut Aloy... täällä myös ilmeisesti kp1 (kierto kestikin sen huimat 19pv tällä kertaa koko ajan tiputellen!) ja kieltämättä tuntuu ettei tästä tule mitään. En ole ikinä edes päässyt tekemään testiä, vaikka periaatteessa muka mitään vikaa ei pitäisi olla.

Nyt kiitän ja kumarran kaikkia teitä jotka olette jaksaneet tsempata. Jään taustalle, ehkä joskus käyn vielä lukemassa täällä mutta just nyt tuntuu että parempi poistua toistaiseksi takavasemmalle.

Pitäkää itsestänne (ja toisistanne) huolta. Ja peskää niitä käsiä!

Nias,

Tää todettiin siis syys-lokakuussa ja siitä lähtien syönyt tyrazolia. Olin kyllä marraskuun ilman lääkettä kuukauden koska 10mg annoksella meni vajaatoiminnaksi (tsh 25).

Mulla tosiaan kuulemma "lievä" liikatoiminta mutta ihmetyttää kun tätäkään ei saada hallintaan ja ehdotellaan kilpparin poistoa...

Muistatko mikä oli sun tsh lukema raskautta edeltävässä labrassa?

Mulla siis oli aluksi pitkittynyt kuukautiskierto jonka vuoksi pääsin labroihin. Viimeisimmät ovulaatiolimat oli ennen diagnoosia eli syyskuussa. Sen jälkeen ei ole ovislimoja (=ei ovulaatiota?) ollut. Ilman sitä on paha edes raskautta yrittää... Joitain positiivisiä ovistestejä ollut välissä mutta epäilen niitä koska ajankohta ollut niin outo eikä mitään oiretta joka viittaisi ovikseen. Tässä kuussa en ole jaksanut edes tehdä testejä. Tilasin kuitenkin 20kpl clearblue testejä ens kuuta varten!

Nyt olisin siis onnellinen kun saisin EDES sen positiivisen ovulaatiotestin.. Voisi olla joku mahdollisuus tulla raskaaksi. Tammikuussa olin ultrassa ja munasarjat näyttivät aktiivisilta ja normaaleilta kuitenkin. 👌

Aloy kirjoitti:

Kp1. Mulla ei ole enää minkäänlaista uskoa siihen että ikinä tässä suhteessa lapsi saataisiin, mutta en myöskään pysty sitä hyväksymään eli jatkamaan elämää eteenpäin. Viikon päästä tietenkin alkaa taas herätä se toivo, että ehkä tässä kierrossa sittenkin! Mutta mun pitää herätä: kaksi vuotta, nolla plussaa, ei mitään vikoja löytynyt. Mun pitäisi hyväksyä, että en saa lapsia, mutta en osaa. 

Voi eiiiii.. Siis kaikki sympatia ja empatia tulee täältä suunnasta sinne. Tässä kolmatta vuotta yritetty miehen kanssa yhteistä lasta saada, ilman yhtäkään plussaa. Tiedän todellakin miltä se tuntuu, joka ikinen kuukausi kokea sama rumba uudelleen ja uudelleen. Pettymys, suru, viha, toivottomuus, toivon herääminen, täysillä yrittäminen, yrittämisen vähentäminen, lopettaminen, taas uudestaan aloittaminen, varmuus siitä että nyt on tärpänny, kuvitellut vaikka mitä raskausoireita, sitten taas matto jalkojen alta. Ja taas koko rumba uusiks. Se on ihan kauheeta! Ei kenenkään kuka oikeasti sen lapsen haluais pitäis joutua tämmöseen limboon. Epäreilua! Auttaisko sua huomion keskittäminen johonkin muuhun asiaan hetkeksi? Joku muu "targetti" elämässä hetkeksi? Ite oon sitä miettinyt omalla kohdalla ja saan siitä jonkinlaista lohtua, vaikka ei se sitä kaipuuta poista. Kaikkea hyvää ja tsemppiä oloihin❤️

Tryout



”TSH jo mitattavissa eli 0,03, T4-V 13,8, T3-V 4,4”



Nämä kokeet oli alkukuusta ja kuun viimenen päivä tein positiivisen testin. Ja ovisoireita en ite huomannu. Kipuilua oli mutta limoja tai muuta ”selkeetä” ei ollu. Toispuoleista kipua oli monena päivä peräkkäin ovulaation aikoihin. Että ei se ”oireettomuus” tarkota että ovulaatiota ei tapahtuis. Mulla ei tullu mieleenkään että olisin tästä kierrosta voinu tulla raskaaks. Olin ihan varautunu kuukautisiin😄

edit

Tässä kohtaa lääkitys oli tyrazol 5mg kerran päivässä. Tästä muutettiin propycil 50mg.

Täällä jyrähti tissit todella kipeiksi, uusi ovisoire tämäkin... Alamahaa jomoilee eikä kyllä kuivuus vaivaa. Todella vahvasti nyt oirehtii, ei voi olla huomioimatta olojaan 🙄

Pieni mutta pippurinen, mietit tuota turvottelua. Toisilla oviksen aikaan turvotus lisääntyy kun munasolun irrotessa nestettä varastoituu kudoksiin. Turvotus helpottaa yleensä jonkun päivän jälkeen, mutta voi palata juuri ennen kuukautisia, kun hormonitasot nousevat hetkeksi. Ja tuosta hormonotason muutoksesta johtuen myös alkuraskaudessa on turvotusta 🤗

Huoh, täällä kp 16 meneillään, ei merkkejä oviksesta. Testailtu ollaan ja viiva jää edelleen hailuraksi ja eilen haaleni lähes olemattomaksi. Oireitakaan ei ole ollut ollenkaan. En tiedä onko siitä, etten ovuloi tässä kuussa.. Vähän tuntuu siltä kuin matto olisi heti tässä vaiheessa kiertoa vedetty jalkojen alta, ettei ole mitään toivoakaan tärppiin 😞 olen kyllä epäillytkin sitä, etten ovuloi joka kerta kun joskus oireet ovat niin vähäiset ja toisinaan taas niin vahvat..

nuttura kirjoitti:

Huoh, täällä kp 16 meneillään, ei merkkejä oviksesta. Testailtu ollaan ja viiva jää edelleen hailuraksi ja eilen haaleni lähes olemattomaksi. Oireitakaan ei ole ollut ollenkaan. En tiedä onko siitä, etten ovuloi tässä kuussa.. Vähän tuntuu siltä kuin matto olisi heti tässä vaiheessa kiertoa vedetty jalkojen alta, ettei ole mitään toivoakaan tärppiin 😞 olen kyllä epäillytkin sitä, etten ovuloi joka kerta kun joskus oireet ovat niin vähäiset ja toisinaan taas niin vahvat..

Ootko kokeillut niitä digitaalisia ovulaatio testejä? Clearbluella ainakin on ja ne on tosi tarkkoja, ei tarvitse tulkita viivoja vaan näyttää hymynaaman sillon kun LH-piikki on havaittu. Itse ainakin käytän niitä ja suosittelen, pitkään käytin ns. viiva testejä ja vähän väliä sai miettiä että onko kaks viivaa vai ei. Digitaalisella saan oviksen kiinni joka kuukausi.