Mikä näitä mun naapureita vaivaa??
Mikähän noita mun naapureita vaivaa?? Alussa en kiinnittänyt huomiota heihin, mutta nyt tässä kun kaksi asumisvuotta tulee pian täyteen, olen vähän naapureista huolissani. Tai siitä lapsesta.
Naapurissa asuu vanhemmat ja yli 2v lapsi, joka pääsee ulos ensimmäisen kerran illalla aikaisintaan seiskalta, ja silloinkin vaunuissa tai pulkassa. Tämä tapahtuu ehkä kaksi kertaa viikossa.
Lapsi herää mekkaloimaan ja kirkumaan aamulla ennen seiskaa, ja tuntuu että ne pitävät sitä panttivankina
koko päivän. Lapsen huuto kuuluu parkkipaikalle asti ja kesällä oikein kunnolla, koska pitävät ikkunoita auki.
Yhden kerran olen kuullut siellä soitettavan jotain lastenlaulua, muuten on vaan se lapsen meteli.
Miten vanhemmat oikeasti itse kestävät sisätiloissa taaperon kanssa koko päivän??
Eilen illalla pääsi pulkkailemaan illalla kahdeksalta, ja arvata sopii, että millainen unirytmi tolla muksulla on.
Lapsi itki aiemmin myös tuntikausia yöllä puolentoista vuoden ajan, mutta yksi naapuri kertoi, että joku oli soittanut hätäkeskukseen kun itku oli kerran ollut hysteeristä kolmen tunnin ajan, ja yöitku loppui siihen.
Kommentit (182)
Huh, miten taas syyllistetään ja haukutaan aloittajaa!
En ole samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että lapsella pitäisi olla jokin tietty rytmi, johon kuuluu juuri tiettyyn aikaan ulkoilut. Ei myöskään ole synti eikä häpeä olla ulkona taaperon kanssa illalla. Ehkä joskus iltakymmeneltä voisi vähän ihmetyttää mutta ei sekään satunnaisesti tapahtuneena ole hämmästyttävää.
Sen sijaan lapsen jatkuva huutaminen ja itkeminen päivisin on huolestuttavaa. Siinä on oire, joka pitkään jatkuvana on syy huoleen ja syy myös jatkotoimenpiteisiin. Ei ole normaalia, että lapsi huutaa jatkuvasti ja päivittäin monta tuntia putkeen, sanoi sitten lto tästä mitä tahansa (ehkä päiväkodissa käyvät 2-vuotiaat huutavat jatkuvasti mutta normaalit lapset eivät näin tee, joten lto:n mielipide on erittäin yksipuolinen ja johtuu siitä, että myös päiväkodissa pienet joutuvat huutamaan saadakseen huomiota eikä heidän tarpeisiinsa vastata). Siihen on aina oltava syy, oli se sitten allergiat tai refluksi tai kehitysvamma. Tällaisen lapsen vanhemman taas olisi syytä mainita naapureilleen näistä asioista, koska naapureiden ei todellakaan tarvitse kuunnella loputonta huutoa päivästä toiseen.
Minua kiukuttaa ihmisten välinpitämättömyys ja tekopyhyys. Eerikan tapauksen yhteydessä tämä palsta oli täynnä naapureita, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä syyllistäviä ketjuja, mutta nyt kun lapsi karjuu ja huutaa päivittäin eikä käy missään ikinä, on vika vain ap:n korvien välissä. Eerika sentään kävi koulussa, tämä pieni lapsi ei käy ikinä missään, ei näe muita lapsia eikä pääse liikkumaan, puhumaan ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä. Vaikka kyseessä olisi vain vanhempien laiskuus eikä mitään vakavampaa, niin silti olisi syytä saattaa vanhempien tietoon se, ettei tuo ole lapselle parasta.
Minä en omien lasteni suhteen noudattanut tiukkaa aikataulutusta. Emme ulkoilleet joka päivä mutta kävimme kotimme ulkopuolella päivittäin. 3-vuotiaalla oli harrastuksia (muskari ja tanssi), kävimme isovanhemmilla, tapasimme serkkuja joko heillä tai meillä jne. Naapurit takuulla näkivät meidät talon seinien ulkopuolella jatkuvasti. Ja kyllä, lumisateen aikana saatoimme rynniä ulos, vaikka kello olisi ollut jo 9 illalla. Elimme aika spontaanisti mutta lapsilla oli nukkumaamenoaika (klo 22-08) ja päiväuniaika (noin klo 13-15) joista tarvittaessa kyllä joustimme. Mutta he eivät huutaneet tuntitolkulla päivittäin, itkuun löytyi vauva-ajan jälkeen aina syy, erityisesti kun oppivat ilmaisemaan itseään eikä sen tarvinnut olla sanoilla. Puhumaton 2-vuotias varmaan ilmaisee itseään itkullakin mutta ei tuntitolkulla, ellei sitten hänen tarpeisiinsa vastata lainkaan. Ja se on syy huoleen.
Kyllä, tekisin lastensuojeluilmoituksen sen jälkeen kun ensin juttelisin äidin kanssa siitä, miksi lapsi itkee niin paljon. Jos siihen ei ole syytä (kehitysvamma, allergiat tms), niin huoli on aiheellinen. Lapsen tarpeisiin ei vastata.
Ja palstan lukivajaille: tiedän, että lukemisen taso on laskenut, mutta mikään ylpeydenaihe se ei ole. On epänormaalia ja erittäin valitettavaa, että aikuinen ei jaksa lukea sivun verran tekstiä vaan kaikki täytyy ilmaista some-tyylillä. Valittajille siis vastaan, että OL (=opettele lukemaan). Lukutaitoa ei ole se, että kykenee lukemaan vain pari sanaa.
Ihmispelkoiset hommaa lapsen.
Kivaa elämää muksulle.