Lue keskustelun säännöt.
Kertokaahan reilu ratkaisu ongelmaan (liittyy mm. sänky, seurustelu)
22.02.2019 |
Tapailen miestä, jonka selkä on kipeä. Kuulemma oma parisänkyni on liian pehmeä ja tästä syystä olen pääasiallisesti mennyt aina itse miehen luokse. Ongelma on se, että minulta kuluu aikaa miehen luokse mennessäni aikaa tunti yhteen suuntaan ja yrittäjänä aikani on muutenkin kortilla. Mies ei käy töissä eli hänellä aikaa olisi vaikka kuinka paljon. Oma hermoni on jo jokin aika sitten mennyt ainaiseen ramppaamiseeni miehen luokse eikä mies tunnu tajuavan sitä, että olen jo pitkään kokenut hänen luokseen matkustamisen rasittavaksi velvollisuudeksi, joka on jo syönyt pois merkittävän osan yhdessä vietetyn ajan kokemuksesta laatuaikana.
Minä käyn töissä kaupungin keskustassa ja asun lähellä työpaikkaani. Minulle olisi näppärää poiketa toimistolla omasta kodistani käsin sen sijaan, että käyn nukkumassa miehen luona.
Mies perustelee liikkumiseni helppoutta myös sillä, että minulla on auto. Olen yrittänyt vihjata, että auton käyttäminen ei ole sekään mikään lottovoitto vaan maksan joka kuukausi siitä, että minulla on auto ja lisää maksan riippuen ajamistani kilometreistä.
Mitä av-raati ehdottaa? Kumpi ostaa parisänkyni toiselle puolelle miehen selälle sopivan patjan? Raha taitaa olla tässä se ongelma siksi, että miehellä ei tunnu ikinä olevan rahaa. Kilometrikorvauksia voisin laskuttaa miehen luokse ajamistani kilometreistä n. 200 €/kk. Helpolla laskukaavalla laskien olen maksanut matkoista miehen luokse reilun puolen vuoden aikana n. 1400 €.
Joutaako aikuinen ja kroonisesti rahaton mies luiskaan?
Kommentit (32)
Jos tällä miehellä ei ole yksinkertaisesti varaa tulla sinun luoksesi. Hae joku toinen mies itsellesi. Ajan myötä tulee ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä provo oli jo vähän aikaa sitten.
Mutta selkävaivaisia sikoja saattaa silti olla. Luiskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
No eroa sitten, asenteesi paistaa jo kaukaa muutenkin kuinka koet olevasi häntä tärkeämpi ja parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
Muotoilin viestini huonosti. Tarkoitin siis sitä että olisi kohtuullista jos mies tarjoaa luonaan ruoat. Tämä ei näemmä toteudu, joten teillä taitaa nyt olla vakavan keskustelun paikka. Molempien tulisi panostaa seurusteluun kykyjensä mukaan ja teidän tapauksessa tämä ei taida toteutua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tykkäisin miehestä ja haluaisin hänen kanssaan olla, ostaisin varmaan hänelle sopivan sängyn omilla rahoillani, kun hän kerran on työtön (jos hän siis olisi valmis tulemaan luoksesi kunhan sänky olisi sopivampi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
No eroa sitten, asenteesi paistaa jo kaukaa muutenkin kuinka koet olevasi häntä tärkeämpi ja parempi.
Mikä asenteessani on niin paskaa? Olisi eri asia, jos olisin tuntenut miehen vuosia ja hänen tilanteensa olisi äkkiä huonontunut. Nyt lähtökohta on se, että ilman minun panostustani söisimme pelkästään halvinta makaronia ketsupilla ja ruisleipää. Myönnän, etten ole ihan näin nuukaan elämään tottunut enkä koe tapailuamme vastavuoroiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
No eroa sitten, asenteesi paistaa jo kaukaa muutenkin kuinka koet olevasi häntä tärkeämpi ja parempi.
Mikä asenteessani on niin paskaa? Olisi eri asia, jos olisin tuntenut miehen vuosia ja hänen tilanteensa olisi äkkiä huonontunut. Nyt lähtökohta on se, että ilman minun panostustani söisimme pelkästään halvinta makaronia ketsupilla ja ruisleipää. Myönnän, etten ole ihan näin nuukaan elämään tottunut enkä koe tapailuamme vastavuoroiseksi.
No et erityisen seurusteluun innostuneelta vaikuta kun mietit mitä voisit matkoista laskuttaa ja kaikki miehessä tuntuu hiertävän sinua muutenkin kun on mielestäsi työtön luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kulkee jolla siihen on resursseja.
Tarjoaako mies luonaan viikonlopun ruoat vai osallistutko ruokakustannuksiin kun olet hänen luonaan? Teidän tilanteessanne se olisi mielestäni kohtuullista.
Mitä tarkoitit eli mikä olisi mielestäsi kohtuullista? Sekö, että minä työssäkäyvänä nipistän vähästä vapaa-ajastani ja kustannan miehenkin ylöspidon omassa kodissaan?
Vien aina miehelle mennessäni mukanani kassillisen ruokaa. Olemme tapailleet vasta puoli vuotta mutta en ole ikinä halunnut huollettavaa kumppaniksi. Enkä käsitä ihmistä, joka ottaa siipiensä suojaan aikuisen ihmisen.
No nythän sä olet nimenomaan ottanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä provo oli jo vähän aikaa sitten.
Mutta selkävaivaisia sikoja saattaa silti olla. Luiskaan.
Joo, mutta tämä ihan sama avaus oli vähän aikaa sitten.
Voi ristus taas mikä "suhde". Patalaista mies ja rahanahne nainen. En ole vielä ikinä kuullut kenenkään edottavan toisen maksavan kilometrikorvauksia, jotta tulee puolison luokse. Paitsi maksulliset naiset, mutta niitä ei voi rinnastaa parisuhteeseen.
Tämä provo oli jo vähän aikaa sitten.