Lue keskustelun säännöt.
"Luokan hyväkäytöksiset tytöt". Heh. Piilokoulukiusaamisesta.
20.02.2019 |
https://www.aamulehti.fi/a/201460866
Aamulehdessä on hyvä artikkeli aiheesta. Näinhän se usein menee.
Kommentit (162)
Opettaja on kiusaamisessa mukana, koska ei halua puuttua siihen. Opettajat itse valitsevat myös suosikit. Muita "saa" kohdella huonosti. Ikävä kyllä, näin se menee. Siksi kyseinen Aamulehden juttu on kirjoitettu juuri OPETTAJILLE.
Ja niistä koulupsykologeista ja kuraattoreista:
Opettajan kertomus ja mielipide painaa aina enemmän kuin oppilaan tai hänen vanhempiensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?
Ohis
Tätä opettajan ja luokan suosikkien koulukiusaamista ei voi estää, koska se kuuluu ihmisluonteeseen. Heikkoja, erilaisia tai erinäköisiä, ns. kilttejä on kiusattu aina ja tullaan aina kiusaamaan. Tämä yhteiskunta toimii alitajuisesti näin. Eivät opettajat ole yli-ihmisiä - heillä samat alitajuiset motiivit ja toimintamallit kuin muillakin yhteiskunnan jäsenillä.
Voi sitä raukkaa, josta opettaja ei pidä (temperamentti, tapa toimia, ulkonäkö, perhetausta tms.). Kouluvuodet ovat julmia, eikä kukaan auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka aamu vaihtuu pari, se päivä istutaan ja ollaan uuden luokkakaverin vieressä ja jutellaan hänelle, myös välitunnilla. Seuraavana aamuna uusi pari. Tätä koko lukuvuosi. Näin ryhmäytin luokkani tosi tiiviiksi, kaikki tekivät töitä kaikkien kanssa. Toki siellä oli suosittuja lapsia, mutta ketään ei jätetty yksin. Heillä oli oma whatsup-ryhmä, johon kaikki kuuluivat. Minä sain lukea viestejä joskus ja joskus yhdessä mietimme, miten joku pulma ratkaistaan. Eräs luokkakaveri kuoli ja yhdessä surimme sitäkin. Se kasvatti heitä todella paljon ja pikkuriidat näyttivät turhilta.
Me myös näyttelimme paljon. Yritimme löytää aina hyvää palautetta jokaisesta ja sanoimme perjantaisin hyviä asioita toisistamme. Luimme kirjallisuutta ääneen. Aika ajoin juttelin kahden kesken jokaisen kanssa ja joskus sieltä paljastui jotakin, joka hoidettiin. Sain opettaa heitä kuusi vuotta.
Ryhmäyttäminen, hyvän itsetunnon kasvattaminen, empatian opettaminen näytelmien ja kirjallisuuden keinoin ja yhteiset projektit (meillä oli näytelmäiltoja vanhemmille). Oppilaantuntemus tietysti myös kasvoi kuuden vuoden aikana.
Kerran yläasteella opo kirjoitti jokaisen nimen lapulle. Jokaiselle jaettiin yksi lappu. Sitten piti keksiä jotain hyvää sanottavaa siitä, jonka nimi lapussa oli. Tuskin siitä mitään hyvää seurasi. Yhdestä pojasta joku sanoi, että on "mukavan pyöreä". Eli haukkui lihavaksi. Ei ollut kivaa kuultavaa sekään, että "en keksi mitään". Tai jotain tekemällä tehtyä kehua, tyyliin 'ei aiheuta harmia kenellekään, hiljainen'.
Uh, joo. Tätä tehdään aikuiskoulutuksessa ja töissäkin, tarkoitus on hyvä mutta toteutus ei aina jos porukka ei tunne toisia kunnolla tai joukossa on klikkejä. Olen nähnyt livenä kuinka jokainen seisoo vuorotellen edessä ja muut "kehuvat". Se on varmaan tosi kiva seistä siinä, kun kukaan ei oikein osaa sanoa mitään, vai mitä luulette? Tai se lapun kirjoittaminen anonyymisti, kuin muilla on ratkiriemukkaita ja ytimekkäitä kehuja ja sillä yhdellä syntisäkillä "ihan ok", "kiva", "ihan mukana", "kiva".
Se yritys voi olla sitten osa sitä kiusaamista.
Joo, minä sain kerran tuollaisessa tilanteessa palautteen "meikkaa kivasti" siinä missä muita kehuttiin huipputyypeiksi. Jäi hyvin mieleen.
Täällä "asiallinen ja hiljainen", ou jee.
No oletko?? Mitä vikaa on olla asiallinen ja hiljainen??
Itse asiassa en ole kumpaakaan. Mitä luulet, kirjoittaako asiallinen tyyppi tänne 😀
Konkreettinen ehdotus: opettaja kertoo luokalle havainneensa että ryhmässä tapahtuu kiusaamista. Ei kerro nimiä. Kuvailee tilanteen. Sitten antaa jokaiselle oppilaalle tehtäväksi kirjoittaa essee siitä että miten ongelma tulisi ratkaista. Sen jälkeen opettaja järjestää sopivalla ajalla yksityisen keskustelutilaisuuden jokaisen oppilaan kanssa jossa he saavat kertoa oman osuutensa asiaan. Taustamateriaalina käytetään oppilaan kirjoittamaa esseetä. Opettaja tekee selväksi että koko luokalla on nyt yhteinen ongelma jonka selvittämiseen kaikki saavat osallistua. Siihen asti luokkaretket yms kivat jutut on jäissä. Jos ei homma etene niin sitten otetaan vanhemmat mukaan keskusteluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
En ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa luokan varakkaita lapsia kiusataan. Aina kiusatut ovat ns. alemmista luokista tulleita lapsia.
Maan tapa.
Jaaha, kouluampuminen näköpiirissä. Tuollaiset p*skat ansaitsevat halvaantumisen ja syövän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
Johtuisiko siitä, että tekstistä syntyy mustavalkoinen mielipide jonka mukaan köyhät kamalat kiusaajat kateuksissaan kiusaavat ja ilkeilevät "hyväluonteisille rikkaille"? Ihan varmasti näinkin tapahtuu, mutta myös toisinpäin.
Omassa koulussa opettajan puheista kuuli, että hän arvosti oppilaita eri tavalla näiden vanhempien statuksen perusteella. Hänellä oli pari inhokkia, joiden syyksi hän heti oli laittamassa kaikki rikkeet ja vahingonteot välittömästi. Itse olin kiltti oppilas ja seurasin vain suurin silmin sivusta, kuinka opettaja ei ollut ollenkaan sellainen oikeudenmukainen ja rehti ihminen, millaisia meillä kotona (keskiluokkaisessa) perheessä ja suvussa pyrittiin olemaan. Minusta oli hirvittävän väärin, että hän leimasi nämä köyhien perheiden pojat (jep, kyse oli pojista) alimpaan kastiin ilman mitään epäilyjä. Niissä yrittäjien ja pamppujen pojissakin oli ilkeämpiä, mutta he eivät koskaan olleet ykkösepäiltyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka aamu vaihtuu pari, se päivä istutaan ja ollaan uuden luokkakaverin vieressä ja jutellaan hänelle, myös välitunnilla. Seuraavana aamuna uusi pari. Tätä koko lukuvuosi. Näin ryhmäytin luokkani tosi tiiviiksi, kaikki tekivät töitä kaikkien kanssa. Toki siellä oli suosittuja lapsia, mutta ketään ei jätetty yksin. Heillä oli oma whatsup-ryhmä, johon kaikki kuuluivat. Minä sain lukea viestejä joskus ja joskus yhdessä mietimme, miten joku pulma ratkaistaan. Eräs luokkakaveri kuoli ja yhdessä surimme sitäkin. Se kasvatti heitä todella paljon ja pikkuriidat näyttivät turhilta.
Me myös näyttelimme paljon. Yritimme löytää aina hyvää palautetta jokaisesta ja sanoimme perjantaisin hyviä asioita toisistamme. Luimme kirjallisuutta ääneen. Aika ajoin juttelin kahden kesken jokaisen kanssa ja joskus sieltä paljastui jotakin, joka hoidettiin. Sain opettaa heitä kuusi vuotta.
Ryhmäyttäminen, hyvän itsetunnon kasvattaminen, empatian opettaminen näytelmien ja kirjallisuuden keinoin ja yhteiset projektit (meillä oli näytelmäiltoja vanhemmille). Oppilaantuntemus tietysti myös kasvoi kuuden vuoden aikana.
Kerran yläasteella opo kirjoitti jokaisen nimen lapulle. Jokaiselle jaettiin yksi lappu. Sitten piti keksiä jotain hyvää sanottavaa siitä, jonka nimi lapussa oli. Tuskin siitä mitään hyvää seurasi. Yhdestä pojasta joku sanoi, että on "mukavan pyöreä". Eli haukkui lihavaksi. Ei ollut kivaa kuultavaa sekään, että "en keksi mitään". Tai jotain tekemällä tehtyä kehua, tyyliin 'ei aiheuta harmia kenellekään, hiljainen'.
Uh, joo. Tätä tehdään aikuiskoulutuksessa ja töissäkin, tarkoitus on hyvä mutta toteutus ei aina jos porukka ei tunne toisia kunnolla tai joukossa on klikkejä. Olen nähnyt livenä kuinka jokainen seisoo vuorotellen edessä ja muut "kehuvat". Se on varmaan tosi kiva seistä siinä, kun kukaan ei oikein osaa sanoa mitään, vai mitä luulette? Tai se lapun kirjoittaminen anonyymisti, kuin muilla on ratkiriemukkaita ja ytimekkäitä kehuja ja sillä yhdellä syntisäkillä "ihan ok", "kiva", "ihan mukana", "kiva".
Se yritys voi olla sitten osa sitä kiusaamista.
Joo, minä sain kerran tuollaisessa tilanteessa palautteen "meikkaa kivasti" siinä missä muita kehuttiin huipputyypeiksi. Jäi hyvin mieleen.
Täällä "asiallinen ja hiljainen", ou jee.
No oletko?? Mitä vikaa on olla asiallinen ja hiljainen??
Itse asiassa en ole kumpaakaan. Mitä luulet, kirjoittaako asiallinen tyyppi tänne 😀
Niin no joo... Hyvä pointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tätä voisi muuttaa, kun luokalta käytännössä kaikki ovat mukana kiusaamisessa. Muutama kiusaa ja loput eivät uskalla tehdä mitään, koska pelkäävät maineensa puolesta. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
En ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa luokan varakkaita lapsia kiusataan. Aina kiusatut ovat ns. alemmista luokista tulleita lapsia.
Maan tapa.
Ahaa. Ihan keskiluokkaisesta perheestä minä olin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on kiusaamisessa mukana, koska ei halua puuttua siihen. Opettajat itse valitsevat myös suosikit. Muita "saa" kohdella huonosti. Ikävä kyllä, näin se menee. Siksi kyseinen Aamulehden juttu on kirjoitettu juuri OPETTAJILLE.
Ja niistä koulupsykologeista ja kuraattoreista:
Opettajan kertomus ja mielipide painaa aina enemmän kuin oppilaan tai hänen vanhempiensa.
Näin ne tragediat kouluissa alkavat: Vähättely, mitätöinti, ulkopuolelle jättäminen. Turha ihmetellä, miksi ympäri maailmaa tulee kouluampumisia, kun ei näistä näemmä oteta opiksi. Ehkä jonkun isoherran kersa pitää olla joukossa, että ketään kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
Johtuisiko siitä, että tekstistä syntyy mustavalkoinen mielipide jonka mukaan köyhät kamalat kiusaajat kateuksissaan kiusaavat ja ilkeilevät "hyväluonteisille rikkaille"? Ihan varmasti näinkin tapahtuu, mutta myös toisinpäin.
Omassa koulussa opettajan puheista kuuli, että hän arvosti oppilaita eri tavalla näiden vanhempien statuksen perusteella. Hänellä oli pari inhokkia, joiden syyksi hän heti oli laittamassa kaikki rikkeet ja vahingonteot välittömästi. Itse olin kiltti oppilas ja seurasin vain suurin silmin sivusta, kuinka opettaja ei ollut ollenkaan sellainen oikeudenmukainen ja rehti ihminen, millaisia meillä kotona (keskiluokkaisessa) perheessä ja suvussa pyrittiin olemaan. Minusta oli hirvittävän väärin, että hän leimasi nämä köyhien perheiden pojat (jep, kyse oli pojista) alimpaan kastiin ilman mitään epäilyjä. Niissä yrittäjien ja pamppujen pojissakin oli ilkeämpiä, mutta he eivät koskaan olleet ykkösepäiltyjä.
Opettajilla olisi tässä peiliin katsomisen paikka. Hyvä kirjoitus Aamulehdessä. Kiitos keskustelusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
Johtuisiko siitä, että tekstistä syntyy mustavalkoinen mielipide jonka mukaan köyhät kamalat kiusaajat kateuksissaan kiusaavat ja ilkeilevät "hyväluonteisille rikkaille"? Ihan varmasti näinkin tapahtuu, mutta myös toisinpäin.
Omassa koulussa opettajan puheista kuuli, että hän arvosti oppilaita eri tavalla näiden vanhempien statuksen perusteella. Hänellä oli pari inhokkia, joiden syyksi hän heti oli laittamassa kaikki rikkeet ja vahingonteot välittömästi. Itse olin kiltti oppilas ja seurasin vain suurin silmin sivusta, kuinka opettaja ei ollut ollenkaan sellainen oikeudenmukainen ja rehti ihminen, millaisia meillä kotona (keskiluokkaisessa) perheessä ja suvussa pyrittiin olemaan. Minusta oli hirvittävän väärin, että hän leimasi nämä köyhien perheiden pojat (jep, kyse oli pojista) alimpaan kastiin ilman mitään epäilyjä. Niissä yrittäjien ja pamppujen pojissakin oli ilkeämpiä, mutta he eivät koskaan olleet ykkösepäiltyjä.
No miten sitten selität sen, että vastaava mustavalkoisuus on täysin ok, jos roolit ovat toisinpäin? (Eikä tuossa nyt edes sellaista ole oikeasti, jos rehellisiä ollaan. Siinä on todettu molempien taustat, ei ylpeilty millään tms.)
Ketään ei häiritse pätkääkään jos köyhempi kertoo varakkaampien kiusaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
En ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa luokan varakkaita lapsia kiusataan. Aina kiusatut ovat ns. alemmista luokista tulleita lapsia.
Maan tapa.
Tässä juuri hyvä esimerkki aikuisesta kiusaajasta. Ei edes suostu myöntämään, että varakkaiden perheiden lapsia voidaan kiusata. Ihan sairas asenne! Aikamoista tekopyhyyttä paasata täällä kiusaamisesta, kun valmiiksi jo päätätte ketkä voivat olla oikeita uhreja.
Vierailija kirjoitti:
Sitä usein uskotaan, kellä on eniten karismaa ja parhaat sos. taidot (kyllä, kiusaajilla usein on). Kiusattu ei taas ei välttämättä osaa olla niin ovela. Katsoo kiusaajaa muiden nähden vihaisesti, kun kiusaaja osaa esittää viatonta. Niinpä muiden silmiin kiusattu saattaa näyttää pahemmalta.
Olen huomannut lapsesta asti, että ihmiset ovat ihan h*lvetin p*skoja tulkitsemaan pahoinvoivan elekieltä. Mikä siinä on niin vaikeaa???? Tai sitten eivät vain välitä.ä V*ttu! Toivottavasti saavat kivuliaan aivokasvaimen.
Kiusaaminen rikoslakiin:
Henkinen väkivalta tai fyysinen väkivalta. Rikoksista saisi ala-ikäisenä tuomion, esim. sakko ja vahingonkorvaus.
Sama työpaikoille. Kiusaamisesta rikos, kyllä se panisi miettimään.
Nyt kiusaaja saa opettajilta ja esimiehiltä hiljaisen oikeutuksen tähän vastenmieliseen toimintaan, joka invalidosoi uhrit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gdxvb kirjoitti:
Itse Ok varakkaasta perheestä, mutta rauhallinen ja ns. Perustyytyväinen luonne. Auta armias mitä kurmuutusta sai köyhempien lapsilta! Ja sitä halveksunnan määrää... sitä ei lapsena ymmärtänyt miksi kostettiin pelkän olemassaolon vuoksi. Omaan edelleen saman luonteen ja voin sanoa, että helppo luonne on aikamoinen etu aikuisten maailmassa. Vaikka kyllä sieltäkin löytyy näitä kateellisia ja pahansuopia kostajatyypin ihmisiä.
Minä ihmettelen todella miksi tätä alapeukutetaan? Samalla kuin päinvastaisia ns. omien sanojensa mukaan "huonoista perheistä" tulleiden kokemuksia sympataan??
Eikö kiusatun kokemukseen tule suhtautua ihan tasa-arvoisesti riippumatta uhrin perhetaustasta? Vai ettekö edes usko, että varakkaampien perheiden lapsia kiusataan?Ohis
Johtuisiko siitä, että tekstistä syntyy mustavalkoinen mielipide jonka mukaan köyhät kamalat kiusaajat kateuksissaan kiusaavat ja ilkeilevät "hyväluonteisille rikkaille"? Ihan varmasti näinkin tapahtuu, mutta myös toisinpäin.
Omassa koulussa opettajan puheista kuuli, että hän arvosti oppilaita eri tavalla näiden vanhempien statuksen perusteella. Hänellä oli pari inhokkia, joiden syyksi hän heti oli laittamassa kaikki rikkeet ja vahingonteot välittömästi. Itse olin kiltti oppilas ja seurasin vain suurin silmin sivusta, kuinka opettaja ei ollut ollenkaan sellainen oikeudenmukainen ja rehti ihminen, millaisia meillä kotona (keskiluokkaisessa) perheessä ja suvussa pyrittiin olemaan. Minusta oli hirvittävän väärin, että hän leimasi nämä köyhien perheiden pojat (jep, kyse oli pojista) alimpaan kastiin ilman mitään epäilyjä. Niissä yrittäjien ja pamppujen pojissakin oli ilkeämpiä, mutta he eivät koskaan olleet ykkösepäiltyjä.
No miten sitten selität sen, että vastaava mustavalkoisuus on täysin ok, jos roolit ovat toisinpäin? (Eikä tuossa nyt edes sellaista ole oikeasti, jos rehellisiä ollaan. Siinä on todettu molempien taustat, ei ylpeilty millään tms.)
Ketään ei häiritse pätkääkään jos köyhempi kertoo varakkaampien kiusaavan.
Ei se mustavalkoisuus ole oikein toisinpäin olevassa tilanteessakaan. Laitetaan peli poikki, ja todetaan, että kiusaaja voi olla ihan missä yhteiskuntaluokassa vain kuten myös uhri. Suurin osa suomalaisista taitaa onneksi olla keskiluokkaa, joten tällainen syyttely on oikeastaan vähän turhaa. Toki asetelma, jossa kiusattu on vielä köyhäkin tuntuu monesta vielä pahemmalta tuon taloudellisen tilanteen takia.
Tiedän itsekin tuttavan koulusta tapauksen, jossa hyvätuloisen ja ns. julkkisperheen poikaa kiusattiin erittäin pahasti koko luokan toimesta.
Kiusaaminen on väärin ja tuomittavaa tekipä sitä kuka tahansa.
up