Miehen kanssa raskasta
Emme riitele usein, mutta kun riitelemme, taustalla on usein se, että hän ei kestä ottaa vastaan tunteitani tai käsitellä omiaan ja riidat saattavat mennä tosi pahoiksikin. Tiedostan, että hänellä tunteiden käsittelyn vaikeus tulee lapsuudesta ja ennen kaikkea huonosta isäsuhteesta. Yritän tukea häntä tuossa parhaani mukaan, enkä aina näytä tunteitani niin suoraan, kun ehkä haluaisin. En kuitenkaan haluaisi sensuroida itseänikään tai omia tunteitani. Hän itsekin tiedostaa ongelman ja haluaa tehdä tunteiden käsittelyn eteen töitä.
Miten tässä pitäisi toimia? Mies aikoo hakea apua tunteiden käsittelyyn. Onko mahdollista, että hän oppii siihen ja löydämme tasapainon? En halua rasittaa häntä liikaa tunteillani, mutta toivon silti ymmärrystä enkä aina tunteiden kieltämistä ja järkipohjaista suhtautumista tunnepuolen asioihin. Onko täällä muita, kenellä on ollut vastaavia vaikeuksia? Rakastan miestä ja haluan kyllä olla hänen kanssaan ja auttaa niin hyvin kuin voin. Toivon myös samaa häneltä.
Kommentit (29)
Minä en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi sinun miehesi pitäisi osata käsitellä sinun tunteitasi. Eikö jokainen käsitele omat tunteensa? Et voi kaataa hänen niskaansa, jos sinulla on paha olla. Sinä otat vastuun omista tunteistasi ja hän omistaan.
Mene juttelemaan ulkopuoliselle, ja miehen kanssa ratkotte ne parisuhteen asiat ratkaisukeskeisesti. Eli ihan konkreettisesti sovitte, miten toimitaan jne. ilman mitään tunnevyörytystä.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Mameha kirjoitti:
Minä en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi sinun miehesi pitäisi osata käsitellä sinun tunteitasi. Eikö jokainen käsitele omat tunteensa? Et voi kaataa hänen niskaansa, jos sinulla on paha olla. Sinä otat vastuun omista tunteistasi ja hän omistaan.
Mene juttelemaan ulkopuoliselle, ja miehen kanssa ratkotte ne parisuhteen asiat ratkaisukeskeisesti. Eli ihan konkreettisesti sovitte, miten toimitaan jne. ilman mitään tunnevyörytystä.
Et nyt ymmärtänyt. Mies ei siis osaa käsitellä omiaan, eikä muiden tunteita. Kaikki raskaammat, tunnepitoiset asiat ovat hänelle raskaita eikä osaa niitä käsitellä. Mitäs kun se tunteiden kieltäminen yltää sinne parisuhteeseen, eli emme pysty käsitellä parisuhteen sisäisiä asioita, koska mies ei kestä tunteita? Minä käyn terapiassa keskustelemassa omista asioistani, mutta odotan myös mieheltä ymmärrystä, jos haluan keskustella elämään liittyvistä asioista, niistä, jotka koskettavat meidän parisuhdettamme. Ap
No millä tahdilla mies on alkamassa hoitaa tätä ongelmaa?
Onpa outoa porukkaa täällä. Ymmärrän, että vaikeimmat asiat käsitellään ammattilaisen kanssa, mutta että kumppanin kanssa ei pitäisi käsitellä vaikeita asioita? Millaisista asioista te sitten puhutte kumppaninne kanssa? Säästä ja muusta mukavasta? Ei koskaan kipeitä ja vaikeita asioita?
Vierailija kirjoitti:
No millä tahdilla mies on alkamassa hoitaa tätä ongelmaa?
Hän yrittää parhaillaan löytää itselleen sopivan terapeutin. Tämän kerroinkin jo aikaisemmin ketjussa, mutta itse käynkin jo terapiassa omien menneisyyden vaikeiden asioiden vuoksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No millä tahdilla mies on alkamassa hoitaa tätä ongelmaa?
Hän yrittää parhaillaan löytää itselleen sopivan terapeutin. Tämän kerroinkin jo aikaisemmin ketjussa, mutta itse käynkin jo terapiassa omien menneisyyden vaikeiden asioiden vuoksi. Ap
No jos kerta on aktiivisesti alkanut selvittää asiaa niin teillä on toivoa, jos olette muuten yhteensopivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tunteita et saa näyttää, ja kuinka usein sulle tulee tarve peitellä niitä?
Olen melko herkkä, ja minulla on vaikeita asioita menneisyydessäni. Jos puhun tunteistani, mies saattaa lähteä lähestymään niitä turhan järkipohjaisesti josta minulle saattaa tulla olo, että tunteideni yli jyrätään. Hän saattaa hermostua ja sitten minä hermostun takaisin. Joskus pelkään näyttää niitä, koska en halua riitaa. Usein riidan jälkeen kuitenkin keskustelemme todella asiallisesti ja hän ymmärtää todella hyvin kun on rauhoittunut.
Tiedän, että hänen ongelmansa käsitellä tunteita tulee siitä, ettei isänsä koskaan sallinut sitä ja kohdisti mieheen fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Hän ei halua olla samanlainen. Ap
Kuulostaa siltä kuin olisitte läheisriippuvaisia. Ei sinun tunteiden tulisi olla ongelma puolisolle tai toisinpäin. Molemmille terapiaa. Ehdottomasti ei lasta tuohon soppaan, ainakaan vielä. Lapsen syntymä vähintään tuplaa ongelmat, molempien vaikeat lapsuusjutut nousee pintaan... en suosittele sitä suota.
Ap: oma hiihto.
Ei ole sun asia yhtään vatvoa sitä mikä on miehen pään sisällä.
Määrität omat terveet rajasi ja ylläpidät niitä, pyydät mieheltä mitä tarvitset, ja teet sitten johtopäätöksiä ja toimenpiteitä jos et saa tarvitsemaasi.
Joo, oikeasti ihmisten kanssa on monimutkaisempaa, mutta juuri toi toisen pään sisusten vatvonta on nopein reitti ongelmiin. Toiseen ihmiseenkin voi vaikuttaa vain sen oman toiminnan ja olemisen kautta, joten kaikkein järkevintä on keskittyä siihen omaan hiihtoon.
Sorry tarkoitin omia ja muiden tunteita.