Nissan Leafin toimintamatka 58km.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kuinka sitkeästi ihmiset istuvat omissa kuplissaan, ymmärtämättä millaisella rahamäärällä suurimman osan kansasta täytyy tulla toimeen.

Miten voi olla vajukille niin vaikeaa tajuta, että uusia sähköautoja ostavat ne samat ihmiset, jotka nytkin ostavat uusia autoja? Ja että niiden ihmisten, jotka eivät nykyäänkään osta uusia autoja, ei todellakaan tarvitse ostaa missään välissä uusia sähköautoja, jotta sähköautot yleistyisivät täysin?

Mikä vamma sulla on päässäsi, että tätä et tajua, vaikka sulle on jo väännetty rautalankaa todella moneen otteeseen?

Väitteet käytettyjen sähköautojen markkinoista on samanlaista fuulaa, sillä jos se suomalaisten autojen keski-ikä on tällä hetkellä 12 vuotta, herää kysymys saako sen sähkiksen tulevaisuudessa sillä 3600 eurolla

Ei sitä tarvitse saada sillä 3600 eurolla, koska sähköauto tulee kustannuksiltaan muutoin edullisemmaksi. Jos sulla on nyt varaa ostaa 3600 euron polttomoottoriauto ja 1900 euron edestä bensaa per vuosi (huomaa kova hinta, koska vanhoissa romuissa kovempi kulutus kuin uusissa), niin sulla on vastaavasti varaa myös ostaa 5600 euron sähköauto ja 450 euron edestä sähköä vuosittain.

ja kuinka paljon sen akustosssa on ajomatkaa jäljellä 12 vuotiaana.

Sellaiset 80-90 %. Tuo 80 % jos ostit jonkin Leafin ja tuo 90 % jos ostit Teslan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no kyllä minä tuon bensa-autonkin lähes päivittäin tökkään seinään letkulla kiinni talvisin, ja moni muukin suomalainen. Paljon kivempi lähteä liikkeelle lämmitetyllä autolla ja bensan kulutuskin laskee. Ei sähköauton lataaminen tosta eroa.

No eroaahan. Ei sitä polttomoottorista tarvitse joka päivä vuodessa tökätä latautumaan.

Eikä talvisinkaan, onhan webasto keksitty.

Ja vaikka se bensavekotin olisi unohtunut laittaa töpselin päähän, pääsee sillä silti matkan tekemään ilman että on tankki tyhjä.

Miksi sun tarvitsisi tökätä sähköautoa joka päivä vuodessa latautumaan? 46 km keskimääräiseen päiväajoon menee alle 10 % akuston kapasiteetista, jos puhutaan 100 kWh autosta, tai vajaa 20 % jos puhutaan 50 kWh autosta.

Jos ajat keskimääräisen 17 000 km vuodessa, niin 100 kWh akustollinen auto pitää täten ladata ainakin 2,83 kertaa kuukaudessa. Käytännössä toki useammin, mutta esimerkiksi kerran viikossa lataukseen onnistuu näillä spekseillä hyvin helposti.

Sellaiset ihmiset, jotka tökkäävät nykyään autonsa talvisin seinään kiinni voivat VÄHENTÄÄ piuhan kanssa leikkimistä, koska sähköauto pystyy lämmittämään itsensä akkunsa energialla, näppärästi etänä puhelimen applikaation kautta.

Valitettavasti näillä keskiarvoilla laskeminen toimi todellisuudessa. Jos joku kattaa juuri ja juuri keskimääräisen tarpeen, jää siinä puolet ulkopuolelle. Eikä kukaan halua autoa, jolla puolet ajotarpeista onnistuu.

Latauksesta pitää myös huomioida, että akun lataaminen aivan täyteen on hyvin hidasta, pikalatureillakin, koska lataus hidastuu oleellisesti kun mennään yli 80 % varaustasosta. Samoin akun täyteen lataaminen ja tyhjäksi purkaminen lyhentää akun elinikää. Niinpä käytännössä onkin akun kapasiteetista jatkuvassa käytössä hyödynnettävissä vain noin 20-80% tai ehkä 10-90% alue, eli 60-80% maksimikapasiteetistä. Hidaslatauksessa kotona virtaa saa myös vähän, eli lataus kestää pitkään. 100 kWh akun tyhjästä täyteen lataamiseen 8 A virralla lataushäviöt huomioiden menee lähemmäs kolme vuorokautta. Tämän takia auto pitää saada roikkaan varsin usein. Samanlainen kerralla tankki täyteen ja sitten ajetaan tyhjäksi, kuten polttomoottoriautolla on tottunut tekemään, ei patteriautolla toimi, vaan sitä täytyy käytännössä "pätkälatailla" tiheästi, jopa monta kertaa päivässä.

Toki kaikkeen tottuu ja niinkin selviää. Selvittiinhän häkäpönttöautoillakin sotavuosina pakon edesssä. Mutta kun vaihtoehtona on vaivattomampi vaihtoehto, eli polttomoottoriautot, niin eipä sähkoautofanclubin ulkopuolisia kovin paljon houkuttele jatkuva töpselin etsiminen ja kaapelien kaivelu takakontista.

Vierailija kirjoitti:

Sähköautojen käyttö voi kasvaa nopeasti ainoastaan voimakkaan keskusjohtoisissa maissa, kuten Kiinassa (jossa ei nopeiten kasvaakin). Valtio voi määrätä tehtväksi/itse tehdä tarvittavan latausverkoston ja tukea voimakkaasti sähköautojen hankkimista. Tällaisissa yhteiskuntaa muuttavissa asioissa keskusjohtoinen systeemi on paljon tehokkaampi.

"Länsimaisessa demokratiassa" ja markkinataloudessa latausverkostoa ei saada pystyyn, koska se tuottaa monta vuotta suuria tappioita, eikä isoihin investointeihin ole firmoilla rahkeita eikä uskallusta. Kun latausverkko puuttuu, eikä valtio tue autojen hankkimista, ihmiset eivät uskalla niitä ostaa. Tällöin latausverkkokaan ei kehity. Homma ei edisty mihinkään, koska kukaan ei halua kattaa ensi-investointeja tappiolla, eikä meidän jräjestelmässä valtio "voi" niitä itse verovaroin rakentaa.

Esim Kaliforniassa, missä on kova sähköautobuumi, ei vieläkään ole lähellekään tarpeeksi latauspisteitä edes nykyiselle sähköautokannalle.

Kiinassa voi esim. sateen sattuessa madella ruuhkassa tyyliin 3 h 25 km matkalla. Kun olet elevated roadilla keskellä ruuhkaa et kyllä lähde lataamaan autoasi yhtään mihinkään. Sen sijaan kiinalaiset kulkevat kaupungeissä tosi paljon sähkömopoilla silloin kun ei tarvitse käyttää elevated roadia, eli lyhyillä matkoilla. Mitään julkisia latauspisteitä siellä ei ole, sähkön saa kätevästi esim. 13. kerroksen ikkunan kautta viittä jatkojohtoa hyödyntämällä.

Akku on vaihtokunnossa jo 12v iässä jos ajomatkaa on 80%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kuinka sitkeästi ihmiset istuvat omissa kuplissaan, ymmärtämättä millaisella rahamäärällä suurimman osan kansasta täytyy tulla toimeen.

Miten voi olla vajukille niin vaikeaa tajuta, että uusia sähköautoja ostavat ne samat ihmiset, jotka nytkin ostavat uusia autoja? Ja että niiden ihmisten, jotka eivät nykyäänkään osta uusia autoja, ei todellakaan tarvitse ostaa missään välissä uusia sähköautoja, jotta sähköautot yleistyisivät täysin?

Mikä vamma sulla on päässäsi, että tätä et tajua, vaikka sulle on jo väännetty rautalankaa todella moneen otteeseen?

Väitteet käytettyjen sähköautojen markkinoista on samanlaista fuulaa, sillä jos se suomalaisten autojen keski-ikä on tällä hetkellä 12 vuotta, herää kysymys saako sen sähkiksen tulevaisuudessa sillä 3600 eurolla

Ei sitä tarvitse saada sillä 3600 eurolla, koska sähköauto tulee kustannuksiltaan muutoin edullisemmaksi. Jos sulla on nyt varaa ostaa 3600 euron polttomoottoriauto ja 1900 euron edestä bensaa per vuosi (huomaa kova hinta, koska vanhoissa romuissa kovempi kulutus kuin uusissa), niin sulla on vastaavasti varaa myös ostaa 5600 euron sähköauto ja 450 euron edestä sähköä vuosittain.

ja kuinka paljon sen akustosssa on ajomatkaa jäljellä 12 vuotiaana.

Sellaiset 80-90 %. Tuo 80 % jos ostit jonkin Leafin ja tuo 90 % jos ostit Teslan.

Puhumattakaan sähkön ja sen siirron alati kasvavista kuluista.

Jo nyt suuri osa kansaa on kusessa sähkölaskujensa kanssa kun siirtoyhtiöt älykkäästi myytin ulkolaiseen omistukseen, joten se minkä ehkä polttoaineessa säästää, tulee takuuvarmasti menemään sähkön ostamiseen globaaleilta jobbareilta tulevaisuudessa.

On takuuvarmaa, että jos sähköautokanta maassamme saadaa eliitin ja firmojen työsuhdeautojen kautta nousemaan huomattavasti suuremmmaksi, ilmaiset latauspaikat tulevat maksullisiksi ja sähkön hintaan ja siirtoon tulee lisämaksuja ja vedotaan uuden infran rakentamiseen ja sähkökäytön lisääntymiseen.

Sähköauto on tulevaisuudessa, kuten nytkin, rikkaille ja niille tahoille tarkoitettu hyödyke, jotka pystyvät maksattamaan sähköautoilukulunsa veronmaksajilla.

Vuosisadan kusetus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheet sähköautojen hinnan laskusta ovat myös valhetta. Nissan Leaf maksoi kuusi vuotta sitten 35 tuhatta. Nyt sen hinta on 40kwh akulla 42 tuhatta ja 60kwh akulla 48 tuhatta. Hinta on siis noussut kuudessa vuodessa 20-40%.

Tätä ei voi selittää isommalla akustollakaan, koska sen hinnanhan on väitetty laskeneen puoleen muutamassa vuodessa, joten auton hinta pitäisi olla korkeintaan sama kuin vuonna 2013 ja Leafin akuston hinnaksi on väitetty 6000 euroa. Sekin näkyy olevan valhe, koska 40kwh ja 60kwh mallien hinnan ero on 6000€! Tästä voisi päätellä, että 40kwh akuston hinta on 12.000€. Se selittäisi myös kuuden vuoden hinnan nousun. Auton hinta ei ole halventunut yhtään, mutta akuston kasvattaminen 20kwh maksaa 6000 euroa lisää ja 40kwh 12.000€ lisää. 

Hyvä havainto. Kuinka Nissanin akun kasvattaminen 20kwh:lla on nostanutkin hintaa 6000 euroa joa aiemmin ja näkyy tekevän sen nytkin. Ja uusien, pienten sähköautojen hinnat näyttävät kipuavan pikemminkin ylöspäin 40 tuhannen paremmalle puolelle kuin olevan halvempia. Kyllä 5-6 vuoden aikajanalla näkee jo hintakehityksestä jotain. Hinnat ovat selkeästi nousussa.  Jos hinnat olisivat laskevat, pitäisi Leafin ja vastaavien hinta olla jo laskenut kuuden vuoden takaisesta 35 tuhannesta jonnekin 25-30 tuhannen väliin akuston samalla kasvaessa. Nyt on käynyt päinvastoin, hinnat ovat nousussa ja pienikin lisäkapasiteetti akustoon maksaa hunajaa. 

Valehteluahan tuo oli. Nissan Leafin karvalakkimallin hinta 2013 oli karvan vajaan 36 000e ja vastaavan 2018 mallin hinta on vajaan 38 000e, eikä suinkaan 42 000e.  Kantomatka on lisääntynyt yli puolella.

2013 Visia-malli oli myös monin tavoin huonommin varusteltu kuin 2018-karvalakkimalli, vastaavaa malliahan ei enää ole. Isoimpana puutteena tietysti lämpöpumppu. Reilumpaa olisikin verrata nykyistä karvalakkimallia eli Acentaa v.2013 Acentaan, jolloin kantaman lisäksi hintakin kääntyy 2018-mallin eduksi.

Oli miten oli, suunta on kuitenkin selvä. Hintojenhan piti puolittua kymmenessä vuodessa, todellisuudessa hinnat ovat nousseet. Aluksi hinnan pudotus pitäisi olla vieläkin kovempaa. "Halpojen" sähköautojen hinta näkyy vakiintuvan 30-40 tonnin väliin ja lähtee siitä nousuun akuston kasvattamisen myötä. 60kwh akustolla Leaf ilman veroetuja on on 10 tuhatta kalliimpi kuin vuoden 2013 Leaf. 

Miksi hintojen olisi pitänyt puolittua? Hinnat alkavat tippumaan vasta sitten kun ominaisuudet ovat riittävällä tasolla eli luultavasti piakoin kun nykyinen 300-400km kantama alkaa jo riittää aika monelle.

Nissanille on yksinkertaisesti kannattavampaa myydä 250km Leafia 36 000e kuin 150km Leafia 25 000e. 

Ammuitpa pahasti itseäsi jalkaan. Miten 150km. Leaf voisi maksaa 11.000 vähemmän kuin 250km. Leaf, jos kalliimman koko akuston hinnan väitetään olevan 6000. Totuus nyt on se, ettei sähköautojen hinnat ole laskeneet, vaan nousseet. Ja näkyy nousevan entistä hurjemmin, kun niitä pattereita ladotaan lisää, vaikka akkujen hintojen olisi pitänyt puolittua viidessä vuodessa niin, että 60kwh Leaf maksaisi nyt saman 33.000, mitä 20kwh malli maksoi 2013. 

Olen seurannut keskustelua ja uutisointia aiheesta kahdeksan vuotta. Aina on sanottu, että "sitten kun", yleensä muutaman vuoden päästä hinnat lähtevät laskuun. Toisin kävi. Haaveet siitä, että käytettyjä tulisi kansan saataville pian, eivät myöskään toteudu nopeasti. Varmasti 20 vuoden päästä 10% autoista on sähköautoja. 

Täyssähköautojen tarjonta on tähän mennessä ollut ihan olematonta. Vasta vuonna 2020 ja siitä eteenpäin alkaa tulla markkinoille reilusti sekä tarjontaa että kilpailua kun esim. VW-konsernin uudet ID-autot ja Volvon autot tulevat markkinoille. Nyt jo korealaiset ovat tulossa markkinoille kovaa vauhtia.

Hih. Kiillotapa sitä kristallipalloa lisää :). Ja 2030 ei tarvita autoja ollenkaan, kun on teleporting. 60 -luvulla oltiin varmoja, että 2000 -luvulla matkustellaan madonrei'istä toisiin maailmoihin ja meillä on lentäviä autoja :) Sähköautouskovaisen tulevaisuus on kuin jehovien maailmanloppu, maalia siirretään aina eteenpäin, kun sen piti olla kohdilla. 

Vierailija kirjoitti:

Me ollasn niitä srn yhden sähköautofasistin paskavaippa-autoilijoita.

Ethän ole. Tehän pysähdytte paskatauolle. Paskavaippa tarkoittaa kirjaimellisesti juurikin sitä, että pysähtyä ei voi edes paskalle. Paskatauko ei ole ongelma mainitsemallasi reissulla.

Meillä on mökkimatka 340 km ja se taitetaan kyllä ihan yhden pysähdyksen taktiikalla, vessakäynti ja ehkä kahvia mukaan. Ei todella huvittaisi muutenkin pitkän matkan aikana kolmesti kärvistellä 30 min. lataamassa autoa.

Jos teillä on sähköt mökillä, minkäänlaista lataustaukoa ei järjellisellä akulla varustetulla sähköautolla tule kumpaankaan suuntaan ensinnäkään.

Jos sähköjä ei ole, eikä Teslaan ole varaa, niin 40 - 45 tuhannen euron Konalla tai e-Nirolla kantamaa on noin 450 km, pikalataus nyt on 50 kW ja parin vuoden sisään latauspisteiden päivityttyä 75 kW. Tällöin odottelua tulisi per suunta noin 20 minuuttia tänään tai 13 minuuttia lähitulevaisuudessa CCS 2.0 tai ChaDeMo 2.0 standardeja tukevilla latauspisteillä.

Tuo 13-20 minuuttia ei liene pahakaan, jos kerta paskalle ja kahville voi pysähtyä.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi se samainen polttoaine, jota bensa-autoja varten on olemassa, voidaan polttaa sähköksi voimalassa.

Bensakäyttöinen voimalaitos?

No, mökillä on 1kVA:n aggregaatti, mutta ei sillä patteriautoa ladata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheet sähköautojen hinnan laskusta ovat myös valhetta. Nissan Leaf maksoi kuusi vuotta sitten 35 tuhatta. Nyt sen hinta on 40kwh akulla 42 tuhatta ja 60kwh akulla 48 tuhatta. Hinta on siis noussut kuudessa vuodessa 20-40%.

Tätä ei voi selittää isommalla akustollakaan, koska sen hinnanhan on väitetty laskeneen puoleen muutamassa vuodessa, joten auton hinta pitäisi olla korkeintaan sama kuin vuonna 2013 ja Leafin akuston hinnaksi on väitetty 6000 euroa. Sekin näkyy olevan valhe, koska 40kwh ja 60kwh mallien hinnan ero on 6000€! Tästä voisi päätellä, että 40kwh akuston hinta on 12.000€. Se selittäisi myös kuuden vuoden hinnan nousun. Auton hinta ei ole halventunut yhtään, mutta akuston kasvattaminen 20kwh maksaa 6000 euroa lisää ja 40kwh 12.000€ lisää. 

Hyvä havainto. Kuinka Nissanin akun kasvattaminen 20kwh:lla on nostanutkin hintaa 6000 euroa joa aiemmin ja näkyy tekevän sen nytkin. Ja uusien, pienten sähköautojen hinnat näyttävät kipuavan pikemminkin ylöspäin 40 tuhannen paremmalle puolelle kuin olevan halvempia. Kyllä 5-6 vuoden aikajanalla näkee jo hintakehityksestä jotain. Hinnat ovat selkeästi nousussa.  Jos hinnat olisivat laskevat, pitäisi Leafin ja vastaavien hinta olla jo laskenut kuuden vuoden takaisesta 35 tuhannesta jonnekin 25-30 tuhannen väliin akuston samalla kasvaessa. Nyt on käynyt päinvastoin, hinnat ovat nousussa ja pienikin lisäkapasiteetti akustoon maksaa hunajaa. 

Valehteluahan tuo oli. Nissan Leafin karvalakkimallin hinta 2013 oli karvan vajaan 36 000e ja vastaavan 2018 mallin hinta on vajaan 38 000e, eikä suinkaan 42 000e.  Kantomatka on lisääntynyt yli puolella.

2013 Visia-malli oli myös monin tavoin huonommin varusteltu kuin 2018-karvalakkimalli, vastaavaa malliahan ei enää ole. Isoimpana puutteena tietysti lämpöpumppu. Reilumpaa olisikin verrata nykyistä karvalakkimallia eli Acentaa v.2013 Acentaan, jolloin kantaman lisäksi hintakin kääntyy 2018-mallin eduksi.

Oli miten oli, suunta on kuitenkin selvä. Hintojenhan piti puolittua kymmenessä vuodessa, todellisuudessa hinnat ovat nousseet. Aluksi hinnan pudotus pitäisi olla vieläkin kovempaa. "Halpojen" sähköautojen hinta näkyy vakiintuvan 30-40 tonnin väliin ja lähtee siitä nousuun akuston kasvattamisen myötä. 60kwh akustolla Leaf ilman veroetuja on on 10 tuhatta kalliimpi kuin vuoden 2013 Leaf. 

Miksi hintojen olisi pitänyt puolittua? Hinnat alkavat tippumaan vasta sitten kun ominaisuudet ovat riittävällä tasolla eli luultavasti piakoin kun nykyinen 300-400km kantama alkaa jo riittää aika monelle.

Nissanille on yksinkertaisesti kannattavampaa myydä 250km Leafia 36 000e kuin 150km Leafia 25 000e. 

Ammuitpa pahasti itseäsi jalkaan. Miten 150km. Leaf voisi maksaa 11.000 vähemmän kuin 250km. Leaf, jos kalliimman koko akuston hinnan väitetään olevan 6000. Totuus nyt on se, ettei sähköautojen hinnat ole laskeneet, vaan nousseet. Ja näkyy nousevan entistä hurjemmin, kun niitä pattereita ladotaan lisää, vaikka akkujen hintojen olisi pitänyt puolittua viidessä vuodessa niin, että 60kwh Leaf maksaisi nyt saman 33.000, mitä 20kwh malli maksoi 2013. 

Olen seurannut keskustelua ja uutisointia aiheesta kahdeksan vuotta. Aina on sanottu, että "sitten kun", yleensä muutaman vuoden päästä hinnat lähtevät laskuun. Toisin kävi. Haaveet siitä, että käytettyjä tulisi kansan saataville pian, eivät myöskään toteudu nopeasti. Varmasti 20 vuoden päästä 10% autoista on sähköautoja. 

Täyssähköautojen tarjonta on tähän mennessä ollut ihan olematonta. Vasta vuonna 2020 ja siitä eteenpäin alkaa tulla markkinoille reilusti sekä tarjontaa että kilpailua kun esim. VW-konsernin uudet ID-autot ja Volvon autot tulevat markkinoille. Nyt jo korealaiset ovat tulossa markkinoille kovaa vauhtia.

Hih. Kiillotapa sitä kristallipalloa lisää :). Ja 2030 ei tarvita autoja ollenkaan, kun on teleporting. 60 -luvulla oltiin varmoja, että 2000 -luvulla matkustellaan madonrei'istä toisiin maailmoihin ja meillä on lentäviä autoja :) Sähköautouskovaisen tulevaisuus on kuin jehovien maailmanloppu, maalia siirretään aina eteenpäin, kun sen piti olla kohdilla. 

:-)

Kymmenen vuotta on puhuttu akkuteknologiassa tapahtuvasta läpimurrosta ja firmat ovat tahkonneet sijoittajilta ja valtioilta rahaa tutkimystyöhönsä, mutta edelleen akkuteknologiassa on odotettavissa maatamullista kehitys aivan lähitulevaisuudessa.

Ensi vuonna sama juttu :-)

Jos akut ovat tällä hetkellä niin mielettömän halpoja, kuten sähköautoagitaattorit väittävät, miksei sitä teknologiaa ole jo siirretty muihin akkuja käyttäviin laitteisiin?

Edelleen akkukäyttöiset laitteet käyttävät samaa vanhaa hyväksi ja turvalliseksi havaittua tekniikkaa kuin ennenkin, eikä akkujen hintojen laskua näy kuin sähköautoagitaattorin mielikuvissa ja muutamassa nettikäppyrässä, joissa hintojen väitetään laskeneen dramaattisesti.

Mistä niitä halpoja akkuja voi ostaa, minä kysyn vaan :-)

Ja oletuksena on että sähköautojen lisääntyvä määrä ei vaikuta pikalatausaikoihin yhtään? Ilmeisesti niitä latureita sitten joka kulmalla tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti näillä keskiarvoilla laskeminen toimi todellisuudessa. Jos joku kattaa juuri ja juuri keskimääräisen tarpeen, jää siinä puolet ulkopuolelle. Eikä kukaan halua autoa, jolla puolet ajotarpeista onnistuu.

Tuossa ei laskettu mitään ajotarpeen onnistumista, vaan lataustiheyttä. Eikä siihen vaikuta se, että joka toinen matka on pidempi ja joka toinen lyhyempi. Keskimääräinen lataustiheys pysyy silti samana.

Latauksesta pitää myös huomioida, että akun lataaminen aivan täyteen on hyvin hidasta, pikalatureillakin,

Miksi tätä pitäisi jotenkin erityisesti huomioida?

Samoin akun täyteen lataaminen ja tyhjäksi purkaminen lyhentää akun elinikää.

Niin? Voithan sä kertoa sen 2,83 kertaa kuukaudessa haluamallasi kertoimella. Ei siitä mitään kovin pelottavaa lukua silti tule.

100 kWh akun tyhjästä täyteen lataamiseen 8 A virralla

Miksi 8 A eikä 16 A?

lataushäviöt huomioiden menee lähemmäs kolme vuorokautta.

Rankkaa liioittelua, 2 vuorokautta ja 7 tuntia. Eikä käytännössä sitäkään, jos ei tosiaan tyhjästä täyteen.

Tämän takia auto pitää saada roikkaan varsin usein.

Eli kerran viikossa.

https://www.autotaloampeeri.fi/sahkoauton-lataus-turvallisesti-tavallis…

Tuolla vastaus 8A lataukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi se samainen polttoaine, jota bensa-autoja varten on olemassa, voidaan polttaa sähköksi voimalassa.

Bensakäyttöinen voimalaitos?

No, mökillä on 1kVA:n aggregaatti, mutta ei sillä patteriautoa ladata.

Suomessa on öljyllä toimivia voimalaitoksia, joten kyllä bensan polton pitäisi onnistua oikein hyvin. Sähköautot kun eivät muutenkaan vaadi kummoisia sähkömääriä.

Lisäksi huoltovarmuuskeskuksen polttoainevarannot eivät ole pelkästään bensaa.

Uraaniahan riittää myös ydinvoimaloissa vuosiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ja oletuksena on että sähköautojen lisääntyvä määrä ei vaikuta pikalatausaikoihin yhtään? Ilmeisesti niitä latureita sitten joka kulmalla tulevaisuudessa.

Miksi niitä ei rakennettaisi sitä mukaan sähköautoilukin yleistyy?

Tuolla logiikalla bensa-asemilla pitäisi olla tuntien jonot niilläkin, koska kukaan ei osaa laskea peruskoulumatikkaa.

Lisäksi pikalatureita ei käytetä kovinkaan usein, koska 90 % lataamisesta tapahtuu kotona.

Vierailija kirjoitti:

Jo nyt suuri osa kansaa on kusessa sähkölaskujensa kanssa kun siirtoyhtiöt älykkäästi myytin ulkolaiseen omistukseen, joten se minkä ehkä polttoaineessa säästää, tulee takuuvarmasti menemään sähkön ostamiseen globaaleilta jobbareilta tulevaisuudessa.

Älä nyt naurata. Erittäin pieni osa sähköverkosta on muiden kuin suomalaiden omistuksessa. Lisäksi sähkön hinnan pitäisi nousta 5 kertaiseksi, että menetettäisiin kustannusetu.

Vierailija kirjoitti:

Jos akut ovat tällä hetkellä niin mielettömän halpoja, kuten sähköautoagitaattorit väittävät, miksei sitä teknologiaa ole jo siirretty muihin akkuja käyttäviin laitteisiin?

Miksi kuvittelet, että sitä ei oltaisi siirretty?

Akun hinta minkä tahansa kapistuksen hinnassa on niin mitätön, ettet sä mitään hintojen puolittumista huomaisi.

Ei bensiksillä mitään suuria jonoja tule, muutamia minuutteja ja vuoro vaihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sähköautojen käyttö voi kasvaa nopeasti ainoastaan voimakkaan keskusjohtoisissa maissa, kuten Kiinassa (jossa ei nopeiten kasvaakin). Valtio voi määrätä tehtväksi/itse tehdä tarvittavan latausverkoston ja tukea voimakkaasti sähköautojen hankkimista. Tällaisissa yhteiskuntaa muuttavissa asioissa keskusjohtoinen systeemi on paljon tehokkaampi.

"Länsimaisessa demokratiassa" ja markkinataloudessa latausverkostoa ei saada pystyyn, koska se tuottaa monta vuotta suuria tappioita, eikä isoihin investointeihin ole firmoilla rahkeita eikä uskallusta. Kun latausverkko puuttuu, eikä valtio tue autojen hankkimista, ihmiset eivät uskalla niitä ostaa. Tällöin latausverkkokaan ei kehity. Homma ei edisty mihinkään, koska kukaan ei halua kattaa ensi-investointeja tappiolla, eikä meidän jräjestelmässä valtio "voi" niitä itse verovaroin rakentaa.

Esim Kaliforniassa, missä on kova sähköautobuumi, ei vieläkään ole lähellekään tarpeeksi latauspisteitä edes nykyiselle sähköautokannalle.

Kiinassa voi esim. sateen sattuessa madella ruuhkassa tyyliin 3 h 25 km matkalla. Kun olet elevated roadilla keskellä ruuhkaa et kyllä lähde lataamaan autoasi yhtään mihinkään. Sen sijaan kiinalaiset kulkevat kaupungeissä tosi paljon sähkömopoilla silloin kun ei tarvitse käyttää elevated roadia, eli lyhyillä matkoilla. Mitään julkisia latauspisteitä siellä ei ole, sähkön saa kätevästi esim. 13. kerroksen ikkunan kautta viittä jatkojohtoa hyödyntämällä.

Onhan kiinassa ainakin 200 000 julkista latauspistettä ja toinen mokoma yksityisiä. Se on totta että latausasemia ei ole tullut riittävällä tahdilla autoihin verrattuna joten nyt siellä onkin hallinto asettanut vaatimattoman tavoitteen että vuoden 2020 loppuun mennessä rakennetaan 12 000 isompaa latausasemaa sekä viitisen miljoonaa yksittäistä latauspistettä.

Ilmeisesti tuo mainisemasi viiden jatkojohdon taktiikka kuitenkin toimii yllättävän hyvin koska yksityisten toimijoiden suurin ongelma on ollut että asiakkaita ei ole riittävästi :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos akut ovat tällä hetkellä niin mielettömän halpoja, kuten sähköautoagitaattorit väittävät, miksei sitä teknologiaa ole jo siirretty muihin akkuja käyttäviin laitteisiin?

Miksi kuvittelet, että sitä ei oltaisi siirretty?

Akun hinta minkä tahansa kapistuksen hinnassa on niin mitätön, ettet sä mitään hintojen puolittumista huomaisi.

Olen ymmärtänyt sähköautouskovaisten puheista, että juuri akkujen halpeneminen laskee myös koko auton hintaa?

Jos se akku on niin arvoton osa akkukäyttöisissä sähkölaitteissa, niin en enää ymmärrä logiikastanne mitään :-)

Ehkäpä argumentit vaihtelevat ongelmasta riippuen ja välillä puhutaan akkujen halpenemista ja seuraavassa lauseessa kuinka pieni osa se sähköauton hinnasta on.

Ota teistä nyt sitten selvää.

Mikä sen sähköauton hinnan sitten tulevaisuudessa laskee, ellei akkujen hinta vaikuta asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti näillä keskiarvoilla laskeminen toimi todellisuudessa. Jos joku kattaa juuri ja juuri keskimääräisen tarpeen, jää siinä puolet ulkopuolelle. Eikä kukaan halua autoa, jolla puolet ajotarpeista onnistuu.

Tuossa ei laskettu mitään ajotarpeen onnistumista, vaan lataustiheyttä. Eikä siihen vaikuta se, että joka toinen matka on pidempi ja joka toinen lyhyempi. Keskimääräinen lataustiheys pysyy silti samana.

Latauksesta pitää myös huomioida, että akun lataaminen aivan täyteen on hyvin hidasta, pikalatureillakin,

Miksi tätä pitäisi jotenkin erityisesti huomioida?

Samoin akun täyteen lataaminen ja tyhjäksi purkaminen lyhentää akun elinikää.

Niin? Voithan sä kertoa sen 2,83 kertaa kuukaudessa haluamallasi kertoimella. Ei siitä mitään kovin pelottavaa lukua silti tule.

100 kWh akun tyhjästä täyteen lataamiseen 8 A virralla

Miksi 8 A eikä 16 A?

lataushäviöt huomioiden menee lähemmäs kolme vuorokautta.

Rankkaa liioittelua, 2 vuorokautta ja 7 tuntia. Eikä käytännössä sitäkään, jos ei tosiaan tyhjästä täyteen.

Tämän takia auto pitää saada roikkaan varsin usein.

Eli kerran viikossa.

Ei toimi se kerran viikossa lataus, ellei ole sitten kerran viikossa kolmatta päivää aikaa pitää autoa roikassa. 

100 kWh / 230 V / 8 A = 54 h. Siihen päälle 10% lataushäviöt, niin ollaan noin kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Ja se kahdeksan ampeeria tulee siitä, että se on tavalliselle sukotöpselille suositeltu maksimivirta jatkuvassa käytössä ja sen verran voi olettaa saavansa tavallisesta lämmitystolpasta ilman erityisjärjestelyjä.

Kerran viikossa lataus siis vaatii sen, että auto seisoo kerran viikossa kolmatta päivää latauksessa. Todella kätevää! Koska se olisi älytöntä, käytännössä pitääkin roikkaa kaivella esiin päivittäin.