Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lasten kotihoito hyödyttää Suomen taloutta!

Vierailija
15.02.2019 |

Moni ei oikein ymmärrä tätä, koska unohtaa, että kotona olevan tilalla on sijainen, joka maksaa veroa palkastaan.

Mutta todellisuudessa hoitovapaat ovat yhteiskunnalle tuottoisia, ja se on se syy, miksi osa kunnista on maksanut jopa kuntakohtaista hoitolisää.

Tehdäänpä kuukausivertailu:
- kaksi henkilöä, toinen työtön ja toinen töissä, lapsi päivähoidossa. Työtön nostaa ansiosidonnaista keskimääräisen summan, 1200 e kuussa ja pari sataa asumistukea. Maksaa ansiosidonnaisesta veroja. Kulut yhteiskunnalle noin 1200 e, verotulot poislukien.

- työssä käyvä ansaitsee vaikkapa keskimääräistä kolmen tonnin palkkaa ja maksaa siitä 800 e veroa. Lapsesta hän - koska puolisokin töissä - maksaa täyttä hoitomaksua, mutta lapsen todelliset hoitokulut yhteiskunnalle ovat noin 1300. Eli lapsesta on hoitomaksu poislukien kuluja noin tonni.

LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle - 1 400 euroa. Siis miinus tuhat neljäsataa euroa kuussa!

- toinen vaihtoehto: tuo töissäkäyvä on hoitovapaalla ja työtön on palkattu hänen sijaisekseen. Verotulot ovat ehkä hiukan alemmat, koska kyseessä on sijainen (jolla hiukan pienempi palkka), mutta verotuotto hänen palkastaan 700 e. Työttömyysmenot/asumistukimenot 0 e. Kotihoidontuki 340 e, koska hoitovapaalla olevan puoliso saa keskimääräistä 3000+ - palkkaa, eli hoitolisää ei kerry. Päivähoitomenot 0 euroa.

LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle +340 euroa. Siis PLUSSAA 340 euroa kuussa.

Turha alapeukuttaa, fakta on, että niin kauan kuin meillä ei ole työvoimavajetta, jonka takia pienten lasten vanhemmat (on kyse sitten äidistä tai isästä), lasten kotihoito on yhteiskunnalle TUOTTOISAA!

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
15.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Totta kai noin. Tuleeko tuo jollekin uutisena? Esim. Stadi on maksanut pitkään ylimääräistä kuntalisää pitääkseen pienet lapset kotona, luuleeko joku, että se tehtiin taloudellisen tappion saavuttamiseksi?

Kuntalisää on maksettu osaksi sen vuoksi, että kaikille ei ole löytynyt päivähoitopaikkoja. Se, kannattaako kotihoito vai työssäkäynti, johtuu monesta seikasta ja siitä, miten asia halutaan laskea. Minä olin 2 vuotta kotona lapseni kanssa ja pidin sitä aikaa arvokkaana. Kaikkea ei nimittäin voi mitata rahassa. Työn suhteen en menettänyt mitään, koska minulla ei ole mitään uraa ym. jossa haluaisin edetä. Olen ammatiltani farmaseutti ja töitä on riittänyt tähän mennessä aina. Vaikka suurin osa laskelmista puoltaisi naisten työssäkäyntiä, niin elämä on kuitenkin muutakin kuin työtä. Inhoan nykyajassa sitä, miten kaikki lasketaan sen mukaan, kuinka hyödyllinen, tehokas ja tuottoisa ihminen on yhteiskunnalle.

Vierailija
22/26 |
15.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai noin. Tuleeko tuo jollekin uutisena? Esim. Stadi on maksanut pitkään ylimääräistä kuntalisää pitääkseen pienet lapset kotona, luuleeko joku, että se tehtiin taloudellisen tappion saavuttamiseksi?

Kuntalisää on maksettu osaksi sen vuoksi, että kaikille ei ole löytynyt päivähoitopaikkoja. Se, kannattaako kotihoito vai työssäkäynti, johtuu monesta seikasta ja siitä, miten asia halutaan laskea. Minä olin 2 vuotta kotona lapseni kanssa ja pidin sitä aikaa arvokkaana. Kaikkea ei nimittäin voi mitata rahassa. Työn suhteen en menettänyt mitään, koska minulla ei ole mitään uraa ym. jossa haluaisin edetä. Olen ammatiltani farmaseutti ja töitä on riittänyt tähän mennessä aina. Vaikka suurin osa laskelmista puoltaisi naisten työssäkäyntiä, niin elämä on kuitenkin muutakin kuin työtä. Inhoan nykyajassa sitä, miten kaikki lasketaan sen mukaan, kuinka hyödyllinen, tehokas ja tuottoisa ihminen on yhteiskunnalle.

Yhteiskunnan kannalta laskelmat ovat kyllä täysin yksiselitteiset. Mutta toki, on totta, että samalla kunnat vähentävät paineita joutua rakentamaan lisää päiväkoteja - mikä entisestään lisää tietysti kotihoidon taloudellista kannattavuutta!

Mutta tietysti äidin itsensä kannalta kotihoito on kallis ratkaisu. Minäkin laskin menettäneeni parin hoitovapaavuoden aikana noin 50 000 euroa nettona (nettopalkkani kun oli n 2,7 tonnia miinus kotihoidonkorvaus ja Helsinki-lisä).

Kuten sanoit, se on kuitenkin useimpien mielestä hyvä ja palkitseva uhraus, lapsi saa kasvaa kotona kaikessa rauhassa, oman vanhemman huomassa. En todellakaan ole katunut.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
15.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos tästä aloituksesta.

Vierailija
24/26 |
15.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä määki rohkenen väittää että yhteiskunnalle tulee edullisemmaksi että olen hoitamassa kotona nämä 4, 3 ja 1 vuotiaan, johan näillä kolmelle tarvis yhden hoitajan. Jos miettii että perhepäivähoitajalle menisivät, niin meidän lasten lisäksi yksi lapsi mahtus hoitajalle. Versus et olen kotihoidon tuella kotona, ja vain nuorimmasta tulee täys tuki. Ei kovin montaa sataa euroa tule. Plus maksan lisäksi isompien vaka kerhosta 2krt/vko 2h kerrallaan, 50e kuukaudessa. Siis yhteensä.

Vierailija
25/26 |
16.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Moni ei oikein ymmärrä tätä, koska unohtaa, että kotona olevan tilalla on sijainen, joka maksaa veroa palkastaan.

Mutta todellisuudessa hoitovapaat ovat yhteiskunnalle tuottoisia, ja se on se syy, miksi osa kunnista on maksanut jopa kuntakohtaista hoitolisää.

Tehdäänpä kuukausivertailu:

- kaksi henkilöä, toinen työtön ja toinen töissä, lapsi päivähoidossa. Työtön nostaa ansiosidonnaista keskimääräisen summan, 1200 e kuussa ja pari sataa asumistukea. Maksaa ansiosidonnaisesta veroja. Kulut yhteiskunnalle noin 1200 e, verotulot poislukien.

- työssä käyvä ansaitsee vaikkapa keskimääräistä kolmen tonnin palkkaa ja maksaa siitä 800 e veroa. Lapsesta hän - koska puolisokin töissä - maksaa täyttä hoitomaksua, mutta lapsen todelliset hoitokulut yhteiskunnalle ovat noin 1300. Eli lapsesta on hoitomaksu poislukien kuluja noin tonni.

LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle - 1 400 euroa. Siis miinus tuhat neljäsataa euroa kuussa!

- toinen vaihtoehto: tuo töissäkäyvä on hoitovapaalla ja työtön on palkattu hänen sijaisekseen. Verotulot ovat ehkä hiukan alemmat, koska kyseessä on sijainen (jolla hiukan pienempi palkka), mutta verotuotto hänen palkastaan 700 e. Työttömyysmenot/asumistukimenot 0 e. Kotihoidontuki 340 e, koska hoitovapaalla olevan puoliso saa keskimääräistä 3000+ - palkkaa, eli hoitolisää ei kerry. Päivähoitomenot 0 euroa.

LOPPUSUMMA siis on yhteiskunnalle +340 euroa. Siis PLUSSAA 340 euroa kuussa.

Turha alapeukuttaa, fakta on, että niin kauan kuin meillä ei ole työvoimavajetta, jonka takia pienten lasten vanhemmat (on kyse sitten äidistä tai isästä), lasten kotihoito on yhteiskunnalle TUOTTOISAA!

Meillä on kolme alle kouluikäistä, joten meillä tuo laskelma on vielä karumpi. Minun töihin menoni maksaisi 3400 e yhteiskunnalle.

Vierailija
26/26 |
17.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nosto