Olen töissä ja opiskelija on ottanut vauvan mukaan
Joukko ihmisiä opiskelee ihan rahallisestikin arvokkaassa koulutuksessa ja yksi on tuonut luokkaan mukanaan vauvan.
Eikö se kuitenkin ole aika epäkohtelista muita opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kohtaan. Hän ei edes kysynyt sopiiko se tai mitenkään pahoitellut asiaa.
Paheksun minäkin joskus jotain.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä sulle hymiöitä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se vauva siellä muka haittaa, jos se on hiljaa?
Vauvathan on tunnetusti aika hiljaisia. :D
Niin ovat. Ilman hymiötä. Mikä sun ajatus oikein on? Että vauva huutaa enimmän aikaa vai?
:DDDDD
Eli ei ajatusta, josta voisit keskustella? Niin ajattelinkin.
Kyllä juuri näin. Itsehän jo vastasit itsellesi: "Huutaa enimmän aikaa vai".
Mistä tuo käsityksesi, että vauvat enimäkseen huutavat, on peräisin? Joo, on olemassa ns. koliikkivauvoja, mutta eivät ne niin tavallisia ole. Yleensä vauvat ovat aika hiljaisia (etenkin vieraassa paikassa) ja nukkuvat paljon. Outoa, että jonkun mielestä vauvat huutavat koko ajan...
No minä en kyllä kestä yhtään itkua jos haluan opiskella. En pysty keskittymään yhtään. Ehkä sinä pystyt mutta minä en.
Puhutaanko tässä nyt siis kirjastossa lukemisesta vai luennolla olemisesta? Jos jälkimmäisestä, niin kyllähän siellä luennolla yleensä on muutakin ääntä, mm. sen luennoitsijan puhe ja luennon kuuntelijoista kuuluvat äänet. Ei siis olla äänettömässä tilassa, jossa pitää keskittyä johonkin tekstiin.
Mä oon monta kertaa ollut luennoilla, joissa on vauvoja, ja yleensä ne vauvat ovat nukkuneet. Joskus joku on itkenyt, ja sitten vanhempi on lähtenyt sen vauvan kanssa pois. Luennoilla on myös sattunut muunlaista häiriötä, esim. puhelin on soinut, ihmiset ovat keskustelleet, joku on yskinyt, ulkoa on kuulunut meteliä. Mutta ilmeisesti nämä eivät voi haitata ketään opiskelemiseen keskittyessä?
No tästä syystä lopetinkin koulun kesken. Keskittyminen oli niin vaikeaa. Ehkä kotona opiskelu olisi yksi vaihtoehto.
Onhan se vaihtoehto! Mutta jos on keskittymisvaikeuksia, kannattaa myös yrittää opetella hallitsemaan niitä. Meditoiminen on yksi hyvä keino. Ymmärrän toki, että äänien ja muiden häiriöiden vaikutus keskittymiseen on sinulle ihan todellinen ongelma, mutta sitä voi myös yrittää lieventää sillä, että yrittää suhtautua häiriöihin anteeksiantavammin. Että kun joku kolauttaa pöytää, tutkistelee, mikä reaktio siitä omassa mielessä ja kehossa herää. Jos tulee esim. suuttumuksen ja ahdistuksen tunteita, niitä voi opetella hallitsemaan hengittämällä rauhallisesti.
Mulla on itsellä myös vaikeuksia keskittyä, mutta tiedän myös sen, että tätä voi hallita osittain. Kuitenkaan työelämässäkään ei voi yleensä saada ihan häiriötöntä ympäristöä.
Onko vauva äännellyt? Minusta jo vauvan tuominen koulutukseen on hieman epäkohteliasta käytöstä, mutta periaatteessa vielä menee kunhan äiti poistuu heti vauvan alkaessa äännellä. Mikään osuus koulutuksesta ei saa mennä muilta ohi lapsen itkun vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuleehan sitä asiakkaat pankkiinkin neuvottelemaan lasten kanssa. Eikö koulutuksessa kuuntelijat ole asiakkaita siinä missä muuallakin?
Kyllä, ja sinä olet tietenkin koko luentosalin tärkein asiakas. Sinä ja sinun lapsi, muista viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä sulle hymiöitä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se vauva siellä muka haittaa, jos se on hiljaa?
Vauvathan on tunnetusti aika hiljaisia. :D
Niin ovat. Ilman hymiötä. Mikä sun ajatus oikein on? Että vauva huutaa enimmän aikaa vai?
:DDDDD
Eli ei ajatusta, josta voisit keskustella? Niin ajattelinkin.
Kyllä juuri näin. Itsehän jo vastasit itsellesi: "Huutaa enimmän aikaa vai".
Mistä tuo käsityksesi, että vauvat enimäkseen huutavat, on peräisin? Joo, on olemassa ns. koliikkivauvoja, mutta eivät ne niin tavallisia ole. Yleensä vauvat ovat aika hiljaisia (etenkin vieraassa paikassa) ja nukkuvat paljon. Outoa, että jonkun mielestä vauvat huutavat koko ajan...
No minä en kyllä kestä yhtään itkua jos haluan opiskella. En pysty keskittymään yhtään. Ehkä sinä pystyt mutta minä en.
Puhutaanko tässä nyt siis kirjastossa lukemisesta vai luennolla olemisesta? Jos jälkimmäisestä, niin kyllähän siellä luennolla yleensä on muutakin ääntä, mm. sen luennoitsijan puhe ja luennon kuuntelijoista kuuluvat äänet. Ei siis olla äänettömässä tilassa, jossa pitää keskittyä johonkin tekstiin.
Mä oon monta kertaa ollut luennoilla, joissa on vauvoja, ja yleensä ne vauvat ovat nukkuneet. Joskus joku on itkenyt, ja sitten vanhempi on lähtenyt sen vauvan kanssa pois. Luennoilla on myös sattunut muunlaista häiriötä, esim. puhelin on soinut, ihmiset ovat keskustelleet, joku on yskinyt, ulkoa on kuulunut meteliä. Mutta ilmeisesti nämä eivät voi haitata ketään opiskelemiseen keskittyessä?
No tästä syystä lopetinkin koulun kesken. Keskittyminen oli niin vaikeaa. Ehkä kotona opiskelu olisi yksi vaihtoehto.
Onhan se vaihtoehto! Mutta jos on keskittymisvaikeuksia, kannattaa myös yrittää opetella hallitsemaan niitä. Meditoiminen on yksi hyvä keino. Ymmärrän toki, että äänien ja muiden häiriöiden vaikutus keskittymiseen on sinulle ihan todellinen ongelma, mutta sitä voi myös yrittää lieventää sillä, että yrittää suhtautua häiriöihin anteeksiantavammin. Että kun joku kolauttaa pöytää, tutkistelee, mikä reaktio siitä omassa mielessä ja kehossa herää. Jos tulee esim. suuttumuksen ja ahdistuksen tunteita, niitä voi opetella hallitsemaan hengittämällä rauhallisesti.
Mulla on itsellä myös vaikeuksia keskittyä, mutta tiedän myös sen, että tätä voi hallita osittain. Kuitenkaan työelämässäkään ei voi yleensä saada ihan häiriötöntä ympäristöä.
Ohis. Kuitenkin työelämässäkin pyritään antamaan työrauha ihmisille. Siksi päiväkodit ylipäätään ikinä keksittiin.
Mua ei lähtökohtaisesti ärsytä yhtään jos joku tuo vauvan tai lapsen mukanaan jos ovat hiljaa. Sen sijaan ärsyttää suunnattomasti lapsettomat opiskelijat jotka jauhavat ja kälättävät kaikkea turhaa niin ettei opetuksesta kuule mitään. Jotkut ovat tulleet oikeasti opiskelemaan.
T. Opiskelijaäiti
Eräät on täällä väittelemässä keskustelun sijaan.
He kumartavat yhteen suuntaan ja pyllistävät toiseen empatialle ja sympatialle. Arvostelevat toisten sydämiä ollenkaan tajuamatta että heidän oma tunneköyhyys näkyy kilometrien päähän.
Joissain kouluissa on ihan normaalia, että vauvat ovat mukana kun taas joillain tieteenaloilla ei ole käynyt varmaan yhtään vauvaa koko laitoksen sisällä koskaan. Esimerkiksi meillä miesvaltaisella tekniikan alalla vauvoja ei ole luultavasti koskaan nähty oppilaitoksen seinien sisäpuolella...
Omilla luennoillani saattaa jotkut supatella kaverin kanssa, yksi menee vessaan, toinen siirtyy käytävään vastaamaan puheluun jne. Mielestäni olisi todella positiivista, jos asenne lapsia kohtaan olisi positiivisempi myös kouluissa. Olettaen siis, että vanhempi ymmärtää poistua metelöivän lapsen kanssa pois luentosalista. Avoin ilmapiiri rohkaisi opiskelijoitakin lisääntymään jo opintojen aikana, joka olis mielestäni ihan jees. (Useissa paikoissa koulu joustaa enemmän kuin työt).
Oppilaitoksella/koululla viittaan siis yliopistoon/ammattikorkeaan.
Hallanvaara kirjoitti:
Eräät on täällä väittelemässä keskustelun sijaan.
He kumartavat yhteen suuntaan ja pyllistävät toiseen empatialle ja sympatialle. Arvostelevat toisten sydämiä ollenkaan tajuamatta että heidän oma tunneköyhyys näkyy kilometrien päähän.
Ei sun jutuissa ole mitään tolkkua. Itse vaikutat todella tunneköyhältä. Miten tämä asia koskettaa sinua? Olet jossain töissä ja sen takia sinua häiritsee kun jollain toisella on vauva? Oletko ollut pitkään työttömänä ja nyt haluat päteä, vai mikä tän avautumisen pointti on?
Vaikutan tunneköyhältä koska arvostelen ihmisten tarvetta mennä henkilökohtaosuuksiin ja nälviä muita?
Onko tämä palsta mielestäsi empaattinen?!?
Järkyttävää.
Mun mielestä, jos vauva alkaa itkeä, niin vanhempi poistuu heti käytävään. Olin lapsen eskari-infossa, jossa joillain vanhemmilla oli pieniä lapsia mukana. En meinannut ihan aina kuulla päiväkodinjohtajaa ja lastentarhanopettajaa, kun mun edessä istui pariskunta vauvan kanssa. En tajua, miksi toinen vanhemmista ei voinut mennä vauvan kanssa käytävään tai olla kotona lasten kanssa.