Pystyykö kielitieteestä luovia mitenkään psykologian maisteriopintoihin?
Opiskelen kieltä, ja se on ollut jo vuosia valtava kivireki. Jokin uppiniskaisuus tai epäonnistumisen pelko on estänyt minua vaihtamasta pääainetta. Osittain myöskin se, että kun kerran olet humanistiseen tiedekuntaan hassahtanut, sieltä on vaikea lähteä. Tosiasiassa minua kiinnostaa neurotiede ja/tai neuropsykologia, ja olen psykologiaa opiskellutkin niin pitkälle, kuin sivuaineena olen pystynyt, mutta edelleen tiukasti pysynyt täällä omassa ahjossani. Ajoittain haaveilen myös lääkiksestä, mutta minuun on hyvin syvälle iskostettu ajatus, että lääkärit ovat jumalasta seuraavia ja sinä olet tyhmä ihmisen lapsi.
Nyt on tullut aika tiristää kandi ulos, ja olen pohtinut, voisinko yhdistää kandissani kielitieteen ja neuropsykologian jotenkin mielekkäällä tavalla, että voisin jatkaa pohdintoja gradun (ehkä jopa väikkärin) muodossa. Pääaineeni ei tosiaan ole yleinen kielitiede, eikä pääaineessani siten käsitellä esimerkiksi neuro- tai psykolingvistiikkaa oikeastaan ollenkaan. Sosiolingvistiikkaa taisi olla jopa yksi kurssi. Jos joskus ikinä pääsen psykologiaa opiskelemaan, haluaisin paneutua nimenomaan näihin aiheisiin. Varmasti kandin voi tusauttaa vaikka läjästä höyryävää lietettä, mutta en haluaisi valita aiheekseni sellaista, mitä kukaan ei ota tulevaisuudessa tosissaan. Voinko siis käsitellä kandissani aiheita, joita ei varsinaisesti ole opinpolullani käsitelty? (Voisin ehkä kysyä joltain proffalta, mutta en uskalla.)
Onko täällä muita, jotka olisivat tehneet tällaisen käännöksen?
Kommentit (23)
Reilu meininki kirjoitti:
Olisiko tuo reilua? Haluaisin oikeustieteelliseen, mutta sinne on vaikea päästä. Hakisin ja pääsisin sitten opiskelemaan maa- ja metsätaloustiedettä, mikä on helpoin. Opiskelisin sivussa oikeustiedettä ja hups, ohittaisin kaikki paremmin pääsykokeissa pärjänneet.
Kyllähän avoimenkin väylältä pääsee vaikka mille aloille opiskelemaan, ja erillisvalintaan joillain aloilla vaaditaan 60 op suoritus ko alalta. Ei se, että on opiskellut jotain muutakin alaa ja uurastanut samalla sen unelmansa eteen, tee kyseisestä opiskelijasta huonompaa, vaikkei olekaan sitä perinteisintä väylää pitkin olekaan mennyt.
Kysy tiedekunnnan opinto-ohjaajalta tai -neuvojalta. Varaa aika tai lähetä sähköposti.
Reilu meininki kirjoitti:
Olisiko tuo reilua? Haluaisin oikeustieteelliseen, mutta sinne on vaikea päästä. Hakisin ja pääsisin sitten opiskelemaan maa- ja metsätaloustiedettä, mikä on helpoin. Opiskelisin sivussa oikeustiedettä ja hups, ohittaisin kaikki paremmin pääsykokeissa pärjänneet.
Ei kaikki aineita voi opiskella "siinä sivussa". Psykologiaa voi.
Vierailija kirjoitti:
Reilu meininki kirjoitti:
Olisiko tuo reilua? Haluaisin oikeustieteelliseen, mutta sinne on vaikea päästä. Hakisin ja pääsisin sitten opiskelemaan maa- ja metsätaloustiedettä, mikä on helpoin. Opiskelisin sivussa oikeustiedettä ja hups, ohittaisin kaikki paremmin pääsykokeissa pärjänneet.
Kyllähän avoimenkin väylältä pääsee vaikka mille aloille opiskelemaan, ja erillisvalintaan joillain aloilla vaaditaan 60 op suoritus ko alalta. Ei se, että on opiskellut jotain muutakin alaa ja uurastanut samalla sen unelmansa eteen, tee kyseisestä opiskelijasta huonompaa, vaikkei olekaan sitä perinteisintä väylää pitkin olekaan mennyt.
Minusta tuo on epäreilua. Minusta yliopistoon pitäisi pyrkiä pääsykokeiden kautta riippumatta siitä, mitä on aiemmin opiskellut.
Lääkiksestä sen verean, että lääkärit ovat ihan tavallisia pulliaisia. Älä nyt ainakaan ennakkoluulojesi takia luovu haaveistasi.
Älä vaihda. Psykologit ja psykiatrit on hulluja. Jos haluat joukkoon niin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Älä vaihda. Psykologit ja psykiatrit on hulluja. Jos haluat joukkoon niin sitten.
Haluaisin alan tutkijaksi. En minä lääkäriksikään niin varsin haluaisi, mutta tutkijana työskentelisin mieluusti.
Kirjoituksestasi tulee tunne, että haluat lukemaan psykkaa, koska sinulla on itselläsi tarvetta psykologille. En sano tätä ilkeästi, moni hakeutuu psykologian pariin juuri sen oletetun terapiavaikutuksen takia.
Miksi kysyt asiasta av.llä? Kannattaa puhua yliopiston ohjaajien kanssa, saat ihan eri tason neuvoja ja ohjausta.
Miksi ihmeessä kyselet täällä etkä tiedekunnasta ja/tai opiskelukavereiltasi? Tiedon hakeminen oikeasta paikasta on yliopisto-opintojen peruskauraa.
Mikä yliopisto? Helsingissä ei ainakaan ole mahdollista kuin pääsykokeen kautta (yksi poikkeus on mutta ap:n tilanne ei ole se).
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksestasi tulee tunne, että haluat lukemaan psykkaa, koska sinulla on itselläsi tarvetta psykologille. En sano tätä ilkeästi, moni hakeutuu psykologian pariin juuri sen oletetun terapiavaikutuksen takia.
Miksi kysyt asiasta av.llä? Kannattaa puhua yliopiston ohjaajien kanssa, saat ihan eri tason neuvoja ja ohjausta.
Miksi en kysyisi AV:ltä? Omat kurssikaverini suuntaavat pitkälti opettajiksi, kääntäjiksi tai viestintään. Täällä nyt on oletettavasti laajempi otanta, kuin oma suppea kaveripiirini yliopistolla. Aion myös puhua opinto-ohjaajalle, mutta halusin ensin tarkistaa, onko ajatukseni aivan kuolleena syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Mikä yliopisto? Helsingissä ei ainakaan ole mahdollista kuin pääsykokeen kautta (yksi poikkeus on mutta ap:n tilanne ei ole se).
Ei omassanikaan pääse ilman pääsykokeita. Maisterintutkintoon voi käsittääkseni hakea erillisvalinnassa Jyväskylään, ja Helsingissä on myös jonkinlainen erillisvalintakäytäntö. Olen toisaalta pohtinyt myös ulkomaille lähtemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksestasi tulee tunne, että haluat lukemaan psykkaa, koska sinulla on itselläsi tarvetta psykologille. En sano tätä ilkeästi, moni hakeutuu psykologian pariin juuri sen oletetun terapiavaikutuksen takia.
Miksi kysyt asiasta av.llä? Kannattaa puhua yliopiston ohjaajien kanssa, saat ihan eri tason neuvoja ja ohjausta.
Täh? Nämä ovat usein vaan jonkun korkeakoulututkinnon tehneitä, joilla on käynyt luojan lykky, että ovat saaneet työpaikan yliopistolta sen sijaan että tekisivät pätkätöitä. Ei heillä nyt aina ole mitään käytännön käsitystä asioista, tietysti usein ihan fiksuja tyyppejä.
Mihin kokemukseen perustat mielipiteesi?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksestasi tulee tunne, että haluat lukemaan psykkaa, koska sinulla on itselläsi tarvetta psykologille. En sano tätä ilkeästi, moni hakeutuu psykologian pariin juuri sen oletetun terapiavaikutuksen takia.
Miksi kysyt asiasta av.llä? Kannattaa puhua yliopiston ohjaajien kanssa, saat ihan eri tason neuvoja ja ohjausta.
Outo kommentti. En itse ainakaan tee uravalintaa sillä perusteella, että se eheyttäisi persoonaani jotenkin. Akateemiset alat vaativat muutenkin keskimääräistä enemmän mielenkiintoa ja paneutumista, joten jos sinne mennään vain omia ongelmia ratkomaan, niin tuskin on kovin ruusuinen opintie.
Sinuna opiskelisin suomen kieltä.
Kandin voit siis tehdä tosiaan vaikka mistä, mutta psykologiaa jos haluat lukemaan niin pääsykokeen kautta, aineopinnot tehneille kai erillinen haku tai maisterihaku joissain? Ei siis voi vain vaihtaa pääainetta. Jos haet psykologiaan, kannattaa jättää tuo kandi tekemättä jolloin olet ensikertalaiskiintiössä.
"pystyykö kielitieteestä luovia..."
Ehkä tosiaan parempi vaihtaa johonkin muualle.
En usko, että voit humanistina hakea psykan maisteriohjelmaan. Mutta viimeinen totuus löytyy helposti sivuilta, joilla nuo maisteriohjelmat on lueteltu, siellä lukee myös, kuka voi hakea.
https://www.helsinki.fi/fi/maisterihaku-psykologian-maisteriohjelma-psy…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä yliopisto? Helsingissä ei ainakaan ole mahdollista kuin pääsykokeen kautta (yksi poikkeus on mutta ap:n tilanne ei ole se).
Ei omassanikaan pääse ilman pääsykokeita. Maisterintutkintoon voi käsittääkseni hakea erillisvalinnassa Jyväskylään, ja Helsingissä on myös jonkinlainen erillisvalintakäytäntö. Olen toisaalta pohtinyt myös ulkomaille lähtemistä.
Oma tuttuni kyllä pääsi avoimen kautta tekemään sosiaalipsykologian maisteriopinnot Helsingin yliopistossa, mutta psykologia ei taida olla mahdollinen.
Olisiko tuo reilua? Haluaisin oikeustieteelliseen, mutta sinne on vaikea päästä. Hakisin ja pääsisin sitten opiskelemaan maa- ja metsätaloustiedettä, mikä on helpoin. Opiskelisin sivussa oikeustiedettä ja hups, ohittaisin kaikki paremmin pääsykokeissa pärjänneet.