Mies nöyryytti ja nolasi kavereiden edessä
Lähdimme istumaan iltaa erään miehen kaverin luo muiden hänen kavereidensa kanssa, joista osan minäkin tunnen jotenkuten. Olen vuosia kärsinyt sosiaalisten tilanteiden pelosta ja tämän vuoksi saatan ahdistua kovastikin etenkin minulle tuntemattomampien seurassa. Halusin kuitenkin lähteä, sillä tiesin että se oli miehelle tärkeää enkä halunnut jäädä yksin kotiin kyhjöttämään.
Illan edetessä mies oli ehtinyt nauttia muutaman oluen, en laskenut kuinka monta. Miehestä tulee humalassa joskus tavallista herkempi, mutta ikinä aikaisemmin hän ei ole käyttäytynyt näin. Jutteli ensinnäkin lähinnä vain kavereidensa kanssa ja tunsin oloni ulkopuoliseksi, mutta päätin olla välittämättä ja yritin parhaani mukaan olla jutussa mukana.
Keskustelu ajautui jossain vaiheessa miehen erään miespuolisen kaverin entiseen suhteeseen, lähinnä ex-naiseen. Heitin mielestäni ihan hyvän kommentin keskustelun lomassa jolle miehen kaveri nauroi ivallisesti ja v*ttuili takaisin. Kiusaannuin silminnähden tuosta, mieheni vaan nauroi mukana. :/
Hetkeä myöhemmin olimme kahdestaan sivummalla mieheni kanssa ja huomautin hänelle asiasta. Sanoin, että olisi ollut kiva jos hän olisi ottanut minut paremmin huomioon. Mies hermostui tuosta tavalla jolla ei ole koskaan ennen hermostunut ja sanoi minulle, että saisin luvan itse avata suuni jos kerran haluan. Olisin varmasti tehnytkin niin, jos en kärsisi sosiaalisten tilanteiden pelosta ja paniikkihäiriöstä. Olisin vain toivonut hieman enemmän ymmärrystä ja kannustusta mieheltä.
Muut seurasivat kuistille perässä jolloin mies kääntyi muiden suuntaan kuin ei mitään olisi tapahtunut ja alkoi heittämään läppää. Minusta tuntui, että alan pian itkemään joten siirryin hieman kauemmas seisomaan. Itkin hetken ja yritin kerätä itseni, tunsin vaan oloni todella nöyryytetyksi ja yksinäiseksi. Olin minulle ennestään tuntemattomassa paikassa, suurin osa ihmisistä oli minulle tuntemattomia ja mies jätti minut yksin itkemään ja jatkoi hauskanpitoa muiden kanssa kuin minua ei olisikaan. Miehen ystävä tuli luokseni ja kysyi vointiani johon vastasin vain pärjääväni kyllä. Pian tuon jälkeen mies paineli muiden kanssa takaisin sisälle ja jäin yksin pihalle. En enää kehdannut mennä perässä sisälle ja koin oloni niin loukatuksi että päätin lähteä kävelemään kotiin.
Odotin koko illan mieheltä jonkinlaista viestiä tai soittoa, mutta ilmeisesti häntä ei kiinnostanut ollenkaan se, että olin vain hävinnyt paikalta. Kun viimein tuli kotiin yöllä aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla. No, ehkä ero sitten oikeasti onkin oikea vaihtoehto tässä kohtaa. Minulla on todella loukattu olo. Ylireagoinko vai loukkaannuinko mielestänne ihan syystä? Anteeksi pitkästä ja sekavasta tekstistä. Halusin vaan avautua jonnekin. :(
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sosiaalisesti vähän kömpelö, lievä paniikkihäiriö ja sos.tilanteiden pelko ja minunkin mielestäni ap reaktio itkuineen ja pois lähtö oli aivan ylireagointia ja odotukset miehen paapomisesta ihan liian kovat.
Ap ei edes yrittänyt selvitä tilanteesta vaan vieritti vastuun miehelle joka ei varmasti edes tajunnut mitä tapahtuu ja mikä nyt mättää. Tuollainen epävarma ja epävakaa käytös on miehille todellinen turn off.
Saa olla herkkä, ujo ja erikoinenkin mutta ei tahallaan vaikea.
Se, että kärsii jostakin häiriöstä, ei ole sitä että olisi tahallaan vaikea.
Jos tiedostat kärsiväsi jostain häiriöstä voit pyrkiä kehittämään itseäsi "normaalimpaan" suuntaan ja suhtautua pienellä itsekritiikillä omiin reaktioihisi. Valitettavasti maailma ei voi pyöriä jokaisen häiriöiden ehdoilla ja jos sinun häiriösi pilaa muiden illan, niin silloin ei valitettavasti voi vierittää syytä kaikkien muiden harteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette kumpikaan kuulosta kovinkaan kypsiltä. Oletteko max 18v vai mitä hemmettiä?
Olemme nuoria aikuisia, yli 20 kumpikin. En siis ole mielestäsi kypsä koska kärsin paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta ja loukkaannun kun mies käyttäytyy ikävästi? Ap
sinä käyttäydyit ikävästi, ei mies.
Älä piiloudu ongelmiesi taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kerron mielipiteeni, eli kyllähän sä ylireagoit. Mä en millääntavalla saa tuosta miehes kaverin kommentista v...uilua, miten ihmeessä sä sen niin ajattelit? Ja luulen ettei sulle ole kukaan ivallisesti nauranut. Sä jännität varmaan kaikkia tilanteita niin tuhottomasti että kaikkien normikin käytös vääristyy sun silmissä. (Puhumpa kokemuksesta, nuorena olin aika "vaikea" tapaus).
Eihän se nyt hienoa käytöstä mieheltäs ollut jos se yöllä raivosi sulle, mutta ei sultakaan fiksua ollut lähteä kälppimään kotiin sanomatta muille mitään. Ja olisi mukava kuulla tästäkin sekä miehes että sen kaverien versiot.
Sinun mielestäsi olisi pitänyt tuntemattomassa paikassa marssia toisen taloon sisään sen jälkeen kun mies on juuri jättänyt yksin pihalle? Ei, kyllä se olisi ollut miehen tehtävä tulla pyytämään mukaan porukkaan.
No kyllä ap olisi voinut mennä muiden mukana sisälle, miksi sitä oisi pitänyt sinne pihalle jäädä maanittelemaan. Kuulostan kovalta mutta ehkä ap on omassa jännityksessään ihminen joka odottaa aina lohtua ja huomiota kun kokee asiat (ehkä) aivan päin honkia. Se käy aikaamyöten aika raskaaksi selitellä ja hyssytellä kun toinen kaipaa jatkuvaa huomiota omassa epävarmuudessaan.
Jotain apua ap tarvitsee että pääsee noista sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kasvaa normaalin terveitsetuntoiseksi ihmiseksi. Se onnistuu mutta vaatii ponnisteluja ja halua.
Käyn terapiassa, jotta pääsisin eroon näistä peloista ja ajatuksista. Eihän se hetkessä tapahdu. Ikävää huomata kuinka moni täällä haukkuu ihmistä vain, koska hänellä on omat heikkoutensa mitä ei ole valinnut. Ap
Höpönlöpön. Monella täällä on isompiakin haasteita kuin sinulla, mutta mitä sinulle yritetään sanoa on se, että sinulla on silti ensisijaisesti vastuu käytöksestäsi eikä ongelmasi anna sinulle oikeutta satuttaa muita ja käyttäytyä törkeästi muita kohtaan "Koska mul on vaikeeta". Se on itsekästä, tyhmää ja lapsellista.
Olisit laittanut miehelle viestin, että anteeksi kun lähin mutta musta käyttäydyit mua kohtaan huonosti enkä enää uskaltanut tulla sisälle. Ei miehesi ole mikään ajatuksenlukija, eikä sinun iltasi ole tärkeämpi kuin hänen. Tietenkin hän jäi kun ymmärsi että oikein yrittämällä yritit saada huomion ja säälin itseesi lähtemällä sanomatta mitään. Nuo ongelmasi ei estäneet viestin lähetystä, vaan huomionkaipuusi. Myönnä.
Katso elokuva isojalan poika...
Mitäs siinä sanottiin sosiaalisesti rajoittuneesta...? Keskitason luuseri...?
Elämä opettaa. Ei voi olettaa että koko maailma pyörii sen sosiaalisesti rajoittuneen ympärillä.
Välillä pitää vaan ottaa se pää pois perseestä ja myöntää että koko sotku alkoi omasta skitsoilusta.
Joskus ihminen jolla on vaikeaa ja rajoitteita ei näe metsää puilta ja muiden pitäisi vaan ymmärtää ja tukea vaikka muulla porukalla ei ole edes käsitystä mistä itkumökötys johtui. Tarkoitus oli pitää hauskaa.
Nyt sinä ap vaan uhriudut ja piilottelet sairautesi takana etkä kanna omaa vastuutasi omasta käytöksestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kerron mielipiteeni, eli kyllähän sä ylireagoit. Mä en millääntavalla saa tuosta miehes kaverin kommentista v...uilua, miten ihmeessä sä sen niin ajattelit? Ja luulen ettei sulle ole kukaan ivallisesti nauranut. Sä jännität varmaan kaikkia tilanteita niin tuhottomasti että kaikkien normikin käytös vääristyy sun silmissä. (Puhumpa kokemuksesta, nuorena olin aika "vaikea" tapaus).
Eihän se nyt hienoa käytöstä mieheltäs ollut jos se yöllä raivosi sulle, mutta ei sultakaan fiksua ollut lähteä kälppimään kotiin sanomatta muille mitään. Ja olisi mukava kuulla tästäkin sekä miehes että sen kaverien versiot.
Sinun mielestäsi olisi pitänyt tuntemattomassa paikassa marssia toisen taloon sisään sen jälkeen kun mies on juuri jättänyt yksin pihalle? Ei, kyllä se olisi ollut miehen tehtävä tulla pyytämään mukaan porukkaan.
No kyllä ap olisi voinut mennä muiden mukana sisälle, miksi sitä oisi pitänyt sinne pihalle jäädä maanittelemaan. Kuulostan kovalta mutta ehkä ap on omassa jännityksessään ihminen joka odottaa aina lohtua ja huomiota kun kokee asiat (ehkä) aivan päin honkia. Se käy aikaamyöten aika raskaaksi selitellä ja hyssytellä kun toinen kaipaa jatkuvaa huomiota omassa epävarmuudessaan.
Jotain apua ap tarvitsee että pääsee noista sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kasvaa normaalin terveitsetuntoiseksi ihmiseksi. Se onnistuu mutta vaatii ponnisteluja ja halua.
Käyn terapiassa, jotta pääsisin eroon näistä peloista ja ajatuksista. Eihän se hetkessä tapahdu. Ikävää huomata kuinka moni täällä haukkuu ihmistä vain, koska hänellä on omat heikkoutensa mitä ei ole valinnut. Ap
Hyvä kun käyt eikä tuo peloista vapautuminen hetkessä tosiaankaan tapahdu. Harva täällä oikeastaan sua haukkuu, mutta tosiasiat on yksinkertaisesti tosiasioita eli sinä vaadit liikaa huomiota ja draamailet. Se on toisille raskasta! Sulla on huono itsetunto eikä se sillä parane että miehes tai kuka tahansa paapoo sua joka kerta kun tulkittet jonkun asian aiheetta väärin. Sentakia sä siellä terapiassa käyt että opit luottamaan itseesi ja otat vastuun omasta käytöksestäsi! Sun käytös on tavallaan paradoksaalista, et luota itseesi ja jännität kaikkea mutta samalla toimit todella itsekkäästi odottamalla että toiset säälii sua asioista joihin ei ole tarvetta.
Ja edelleen, ymmärrän miehen raivarin yöllä mutta väärin se oli. Normaali jämäkkä keskustelu seuraavana päivänä selvinpäin olisi ollut järkevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kerron mielipiteeni, eli kyllähän sä ylireagoit. Mä en millääntavalla saa tuosta miehes kaverin kommentista v...uilua, miten ihmeessä sä sen niin ajattelit? Ja luulen ettei sulle ole kukaan ivallisesti nauranut. Sä jännität varmaan kaikkia tilanteita niin tuhottomasti että kaikkien normikin käytös vääristyy sun silmissä. (Puhumpa kokemuksesta, nuorena olin aika "vaikea" tapaus).
Eihän se nyt hienoa käytöstä mieheltäs ollut jos se yöllä raivosi sulle, mutta ei sultakaan fiksua ollut lähteä kälppimään kotiin sanomatta muille mitään. Ja olisi mukava kuulla tästäkin sekä miehes että sen kaverien versiot.
Sinun mielestäsi olisi pitänyt tuntemattomassa paikassa marssia toisen taloon sisään sen jälkeen kun mies on juuri jättänyt yksin pihalle? Ei, kyllä se olisi ollut miehen tehtävä tulla pyytämään mukaan porukkaan.
No kyllä ap olisi voinut mennä muiden mukana sisälle, miksi sitä oisi pitänyt sinne pihalle jäädä maanittelemaan. Kuulostan kovalta mutta ehkä ap on omassa jännityksessään ihminen joka odottaa aina lohtua ja huomiota kun kokee asiat (ehkä) aivan päin honkia. Se käy aikaamyöten aika raskaaksi selitellä ja hyssytellä kun toinen kaipaa jatkuvaa huomiota omassa epävarmuudessaan.
Jotain apua ap tarvitsee että pääsee noista sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kasvaa normaalin terveitsetuntoiseksi ihmiseksi. Se onnistuu mutta vaatii ponnisteluja ja halua.
Käyn terapiassa, jotta pääsisin eroon näistä peloista ja ajatuksista. Eihän se hetkessä tapahdu. Ikävää huomata kuinka moni täällä haukkuu ihmistä vain, koska hänellä on omat heikkoutensa mitä ei ole valinnut. Ap
Heh paljastit itsesi jo provo. Koko ajan tulee lisää kuvioita tarinaan, sen perusteella mitä täällä vastataan.
Sun kommenttisi oli järkevä, miksi ihmeessä ei laita tyyppi eksäänsä estoon, jos soitot ja viestit häiritsee? Taitaa vain nauttia saamastaan huomiosta. Ivallinen nauru oli puolustusreaktio, koska osoitit vähän liian suoraan miten typerä tyyppi tämä nauraja on. Jätä se poikaystäväsi, joka on jäänyt tunne-elämältään 15-vuotiaan tasolle. Ansaitset paremman. Olisin itse lähtenyt niistä pippaloista jo aiemmin kuin sinä. Jos ei poikkis sua viitsi yhtään ottaa juttuun mukaan, niin ei ansaitse kyllä edes ilmoitusta lähdöstä. Siinähän ihmettelee teinijuoppokavereidensa kanssa :D
Vierailija kirjoitti:
Sun kommenttisi oli järkevä, miksi ihmeessä ei laita tyyppi eksäänsä estoon, jos soitot ja viestit häiritsee? Taitaa vain nauttia saamastaan huomiosta. Ivallinen nauru oli puolustusreaktio, koska osoitit vähän liian suoraan miten typerä tyyppi tämä nauraja on. Jätä se poikaystäväsi, joka on jäänyt tunne-elämältään 15-vuotiaan tasolle. Ansaitset paremman. Olisin itse lähtenyt niistä pippaloista jo aiemmin kuin sinä. Jos ei poikkis sua viitsi yhtään ottaa juttuun mukaan, niin ei ansaitse kyllä edes ilmoitusta lähdöstä. Siinähän ihmettelee teinijuoppokavereidensa kanssa :D
Olen täysin samaa mieltä: ap:n kommentti oli fiksu ja noin poikkiksen kaverinkin olisi pitänyt toimia. Nauraminen oli puolustusreaktio.
Ap, sää olet aivan väärässä seurassa. Vaikka nyt onkin kyse nuorista ihmisistä, kyllä heistäkin jo huomaa millainen henkisen kehityksen potentiaali näillä on. Rikot itsesi tuon kaltaisten ihmisten seurassa.
Mitä poikkiksen tulee, hän on selvästi enemmän kavereihin ja miehiseen bondaamiseen päin kallellaan. Tuohon miestyyppiin ei kannata tuhlata aikaa.
Oikeassa seurassa saisit tukea itsellesi ja kasvullesi. Älä hidasta sitä viettämällä aikaasi törppöjen seurassa. Tsemppiä.
Kyllä, ap ylireagoi, mutta jos kumppani alkaa itkeä ihan sama mistä syystä, niin häntä lohdutetaan, eikä suututa tahattomasta reaktiosta! Ap olisi pystynyt jatkamaan illanviettoa paremmin mielin, kun hänelle olisi ystävällisesti ilmaistu etteivät kaverit hänelle nauraneet.
Ap:n mies ei selkeästikään ymmärrä ap:ta eikä varmaan edes halua ymmärtää, kun erollakin uhkailee, joten jätä se sika.
Mies, tai siis tää poika, ei halua tämmöistä tyttistä. Ja ap ei halua tämmöistä poikkista. Joten eiks tää nyt ole harvinaisen selvä tämä asia? Ei siinä sen kummemmin tarvitse miettiä kuka teki oikein (kumpikin hölmöili, minun mielestä, mutta niinhän ne nuoret tekee), se on ero sitten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin kerron mielipiteeni, eli kyllähän sä ylireagoit. Mä en millääntavalla saa tuosta miehes kaverin kommentista v...uilua, miten ihmeessä sä sen niin ajattelit? Ja luulen ettei sulle ole kukaan ivallisesti nauranut. Sä jännität varmaan kaikkia tilanteita niin tuhottomasti että kaikkien normikin käytös vääristyy sun silmissä. (Puhumpa kokemuksesta, nuorena olin aika "vaikea" tapaus).
Eihän se nyt hienoa käytöstä mieheltäs ollut jos se yöllä raivosi sulle, mutta ei sultakaan fiksua ollut lähteä kälppimään kotiin sanomatta muille mitään. Ja olisi mukava kuulla tästäkin sekä miehes että sen kaverien versiot.
Sinun mielestäsi olisi pitänyt tuntemattomassa paikassa marssia toisen taloon sisään sen jälkeen kun mies on juuri jättänyt yksin pihalle? Ei, kyllä se olisi ollut miehen tehtävä tulla pyytämään mukaan porukkaan.
No kyllä ap olisi voinut mennä muiden mukana sisälle, miksi sitä oisi pitänyt sinne pihalle jäädä maanittelemaan. Kuulostan kovalta mutta ehkä ap on omassa jännityksessään ihminen joka odottaa aina lohtua ja huomiota kun kokee asiat (ehkä) aivan päin honkia. Se käy aikaamyöten aika raskaaksi selitellä ja hyssytellä kun toinen kaipaa jatkuvaa huomiota omassa epävarmuudessaan.
Jotain apua ap tarvitsee että pääsee noista sosiaalisten tilanteiden pelosta ja kasvaa normaalin terveitsetuntoiseksi ihmiseksi. Se onnistuu mutta vaatii ponnisteluja ja halua.
Käyn terapiassa, jotta pääsisin eroon näistä peloista ja ajatuksista. Eihän se hetkessä tapahdu. Ikävää huomata kuinka moni täällä haukkuu ihmistä vain, koska hänellä on omat heikkoutensa mitä ei ole valinnut. Ap
Höpönlöpön. Monella täällä on isompiakin haasteita kuin sinulla, mutta mitä sinulle yritetään sanoa on se, että sinulla on silti ensisijaisesti vastuu käytöksestäsi eikä ongelmasi anna sinulle oikeutta satuttaa muita ja käyttäytyä törkeästi muita kohtaan "Koska mul on vaikeeta". Se on itsekästä, tyhmää ja lapsellista.
Olisit laittanut miehelle viestin, että anteeksi kun lähin mutta musta käyttäydyit mua kohtaan huonosti enkä enää uskaltanut tulla sisälle. Ei miehesi ole mikään ajatuksenlukija, eikä sinun iltasi ole tärkeämpi kuin hänen. Tietenkin hän jäi kun ymmärsi että oikein yrittämällä yritit saada huomion ja säälin itseesi lähtemällä sanomatta mitään. Nuo ongelmasi ei estäneet viestin lähetystä, vaan huomionkaipuusi. Myönnä.
En tietenkään laittanut viestiä, koska oli käyttäytynyt ikävästi. Onneksi en laittanut, kun käyttäytyi vielä kurjemmin kun tuli aivan kännissä kotiin. Ensinnäkin, ei ilmeisesti osaa juoda kohtuudella ja siihen päälle haukkuu ja uhkailee erolla. Ja minä olen se epätasapainoinen, jep.
Vierailija kirjoitti:
Elämä opettaa. Ei voi olettaa että koko maailma pyörii sen sosiaalisesti rajoittuneen ympärillä.
Välillä pitää vaan ottaa se pää pois perseestä ja myöntää että koko sotku alkoi omasta skitsoilusta.
Joskus ihminen jolla on vaikeaa ja rajoitteita ei näe metsää puilta ja muiden pitäisi vaan ymmärtää ja tukea vaikka muulla porukalla ei ole edes käsitystä mistä itkumökötys johtui. Tarkoitus oli pitää hauskaa.
Jotain siinä välissäkin on, että olettaa kaiken pyörivän itsensä ympärillä tai antaa totaalisesti olla eikä osaa vaatia kumppanilta arvostusta. AP:n mies ei selvästikään kykene tukemaan puolisoaan, kun katsoo vierestä kun itkee ja kävelee vain pois. Kuten joku täällä jo kommentoikin, ei kumppani tee niin, oli syy mikä vain. Empatiaa kehiin, vähän ymmärrystä ja välittäkää niistä jotka ympärillänne on ja sitä rataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää mikä se mielestäsi hyvä kommentti oli, jotenkin tuntuu siltä että kommenttisi ei ollut ihan asiallinen ja nyt sitten pitää loukkantua kun vastaan sanottiin.
Miehen kaveri kertoi exästään joka jatkuvasti soitteli, laittoi viestiä perään ja häiriköi. Sanoin siihen, että eikö olisi hyvä idea alkuun estää numero. Nauroi siihen ja sanoi ettei se mitään auta. Oliko tuo sitten mielestänne minulta epäasiallinen kommentti? Ap
Mutta eihän tuossa kaverin kommentissa ollut mitään ihmeellistä? Väitit aloituksessa, että hän v*ttuili sulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kommenttisi oli järkevä, miksi ihmeessä ei laita tyyppi eksäänsä estoon, jos soitot ja viestit häiritsee? Taitaa vain nauttia saamastaan huomiosta. Ivallinen nauru oli puolustusreaktio, koska osoitit vähän liian suoraan miten typerä tyyppi tämä nauraja on. Jätä se poikaystäväsi, joka on jäänyt tunne-elämältään 15-vuotiaan tasolle. Ansaitset paremman. Olisin itse lähtenyt niistä pippaloista jo aiemmin kuin sinä. Jos ei poikkis sua viitsi yhtään ottaa juttuun mukaan, niin ei ansaitse kyllä edes ilmoitusta lähdöstä. Siinähän ihmettelee teinijuoppokavereidensa kanssa :D
Olen täysin samaa mieltä: ap:n kommentti oli fiksu ja noin poikkiksen kaverinkin olisi pitänyt toimia. Nauraminen oli puolustusreaktio.
Ap, sää olet aivan väärässä seurassa. Vaikka nyt onkin kyse nuorista ihmisistä, kyllä heistäkin jo huomaa millainen henkisen kehityksen potentiaali näillä on. Rikot itsesi tuon kaltaisten ihmisten seurassa.
Mitä poikkiksen tulee, hän on selvästi enemmän kavereihin ja miehiseen bondaamiseen päin kallellaan. Tuohon miestyyppiin ei kannata tuhlata aikaa.
Oikeassa seurassa saisit tukea itsellesi ja kasvullesi. Älä hidasta sitä viettämällä aikaasi törppöjen seurassa. Tsemppiä.
Kiitos paljon. Kyllä minä sen tiedostan, että minulla on ongelma sosiaalisten tilanteiden ja itsetunnon kanssa enkä koskaan vierittäisi vastuuta siitä muille. Jos tekisin niin, en hakisi edes apua vaan kiukuttelisin ja syyttäisin kaikesta muita. Minulle kuitenkin ihan rehellisesti tuli sellainen olo, ettei mies välitä tunteistani yhtään. Koin siinä tilanteessa parhaaksi poistua paikalta kun mies jätti yksin ulos seisomaan ja tiedän ettei iso osa ihmisistä ymmärrä täällä miksi. Syy ei ollut se, että halusin kokeilla valtaani mieheen tai hakea huomiota, vaan yksinkertaisesti se ylitsepääsemättömän kova ahdistus siinä tilanteessa mennä takaisin sisälle tuon tilanteen jälkeen. En kokenut edes, että minua siellä kaivataan joten miksi jäädä.
En usko että iso osa ihmisistä täällä oikeasti ymmärtää mitä sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö tarkoittavat; oireet mitä niistä aiheutuu ovat todellisia ja monesti fyysisiäkin. Ahdistus voi kasvaa oikeasti kurkkua kuristavaksi, henkeä ahdistaa, sydän hakkaa ja tuntuu että taju lähtee. En todellakaan tuossa kunnossa halunnut mennä takaisin sisälle vain huomatakseni, että mies ei huomioi ollenkaan ja on kuin en olisikaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää mikä se mielestäsi hyvä kommentti oli, jotenkin tuntuu siltä että kommenttisi ei ollut ihan asiallinen ja nyt sitten pitää loukkantua kun vastaan sanottiin.
Kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta ja paniikkihäiriöstä ja menee heittämään hyvän kommentin.
Olis varmaan kannattanut pitää turpansa kiinni.
Kyllä minä olen sitä mieltä, että kun parina mennään ja vielä toiselle tuntemattomaan paikkaan, niin on oikeus ja kohtuus vaatia, että toinen ei käännä selkäänsä kavereiden aikana, vaan juuri silloin osoittaa kumppanilleen huolenpitoa ja tukea, koska kaiken lisäksi vielä tietää hänen olevan erityisherkkä.
Mies ei todellakaan osaa käyttäytyä, tai suhde on siinä vaiheessa, että ei enää välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ette kumpikaan kuulosta kovinkaan kypsiltä. Oletteko max 18v vai mitä hemmettiä?
Olemme nuoria aikuisia, yli 20 kumpikin. En siis ole mielestäsi kypsä koska kärsin paniikkihäiriöstä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta ja loukkaannun kun mies käyttäytyy ikävästi? Ap
sinä käyttäydyit ikävästi, ei mies.
Älä piiloudu ongelmiesi taakse.
Mies ei mielestäsi käyttäytynyt ikävästi? Itse et olisi ollut millänsäkään, jos sinua kohdeltaisiin kuten aloittajaa? Eikun ainiin, ymmärrys ei riitä pidemmälle omaa nenää ja elämää.
Vierailija kirjoitti:
Sun kommenttisi oli järkevä, miksi ihmeessä ei laita tyyppi eksäänsä estoon, jos soitot ja viestit häiritsee? Taitaa vain nauttia saamastaan huomiosta. Ivallinen nauru oli puolustusreaktio, koska osoitit vähän liian suoraan miten typerä tyyppi tämä nauraja on. Jätä se poikaystäväsi, joka on jäänyt tunne-elämältään 15-vuotiaan tasolle. Ansaitset paremman. Olisin itse lähtenyt niistä pippaloista jo aiemmin kuin sinä. Jos ei poikkis sua viitsi yhtään ottaa juttuun mukaan, niin ei ansaitse kyllä edes ilmoitusta lähdöstä. Siinähän ihmettelee teinijuoppokavereidensa kanssa :D
Huomioi nyt, että "ivallinen nauru" on ap:n tulkinta asiasta. Ihan samalla lailla kuin se on ap:n tulkinta, että hän sanoi kommenttinsa neutraalisti. "Eikö nyt kannattaisi ihan ensimmäisenä laittaa se ex estoon?" Voi olla myös ivallisesti sanottu... Ei voi tietää, miten tilanne oikeasti meni.
Käyn terapiassa, jotta pääsisin eroon näistä peloista ja ajatuksista. Eihän se hetkessä tapahdu. Ikävää huomata kuinka moni täällä haukkuu ihmistä vain, koska hänellä on omat heikkoutensa mitä ei ole valinnut. Ap