Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäiseksi ainoa lapsi on teillä nukkunut vanhempien huoneessa?
äiti
12.02.2019 |
Meidän 9-vuotias haluaa edelleenkin nukkua isän ja äitin makuuhuoneessa. Toki hänellä on siellä oma sänky.
Lasta on koetettu vuosien varrella useaan otteeseen siirtää omaan huoneeseen. Olisiko yhteensä reilun vuoden siellä. Pinnasängyssä aluksi, myöhemmin lasten sängyssä, mutta ei nukahtaminen on ollut vaikeaa ja nukkuminen levotonta, painajaisia yms. Kaikki tämä huolimatta säännöllisestä unirytmistä ja iltarutiineista, sekä aikuisen läsnäolosta.
Vanhempien huoneessa nukahtaa heti ja yö on levollinen. Lapsi itse voimakkaasti haluaa näin, joten emme viitsi pakottaa omaan huoneeseen. Olemme nyt yrittäneet kahden sängyn taktiikkaa, jolloin toinen on vanhempien huoneessa ja toinen omassa, mutta parin kokeiluyön jälkeen ei ole omaan huoneeseen halunnut.
Kysyisinkin teiltä kokemuksia, että mihin ikään asti teidän ainokaiset ovat nukkuneet vanhempien makuuhuoneessa? Ymmärrän toki, että sisaruksen kanssa on ihan eri juttu olla pienestä pitäen omassa huoneessa, eihän silloin ole yksin.
Mitä hyötyä tai haittaa mistäkin nukkumisjärjestelystä (tutkitusti / todistetusti) on ?
Kaipa se lapsi tuosta teini-ikään menessä itsenäistyy, mutta mielenkiinnosta haluaisin kuulla teidän kokemuksianne. Eniten ehkä tässä tilanteessa haittaa tilan ahtaus makuuhuoneessa. Sänkyjä ei mahdu siirtelemään, joten siivoaminen ja petien petaaminen on hankalaa.
Kommentit (59)
Ihminen onkin ainoa eläin, joka hylkää jälkeläisensä jo vauvana tai taaperona.
Muut eläimet pitävät jälkeläisestään huolta ja varmasti nukkuvat lähekkäin.
Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus, minkälaisia ihmisiä kasvaa noista vauvana hylätyistä.
Äkkituntumalta sanoisin, että tunnekylmät, väkivaltaiset, alkoholistit, huumehemmot, vankilakierteiset, rikolliset, psykopaatit... jne jne... TUSKIN tulevat perheistä, joissa lasta on rakastettu, hoivattu ja pidetty lähellä pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkimustuloksia kirjoitti:
Ihminen onkin ainoa eläin, joka hylkää jälkeläisensä jo vauvana tai taaperona.
Muut eläimet pitävät jälkeläisestään huolta ja varmasti nukkuvat lähekkäin.
Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus, minkälaisia ihmisiä kasvaa noista vauvana hylätyistä.
Äkkituntumalta sanoisin, että tunnekylmät, väkivaltaiset, alkoholistit, huumehemmot, vankilakierteiset, rikolliset, psykopaatit... jne jne... TUSKIN tulevat perheistä, joissa lasta on rakastettu, hoivattu ja pidetty lähellä pitkään.
Meillä kasvoi (vähän turhan) empaattinen hoitaja. Absolutisti terveydellisistä syistä. Haaveissa oma perhe ja kaksi lasta. Ei pidä pizzasta, muuten normaali. 29
tutkimustuloksia kirjoitti:
Ihminen onkin ainoa eläin, joka hylkää jälkeläisensä jo vauvana tai taaperona.
Muut eläimet pitävät jälkeläisestään huolta ja varmasti nukkuvat lähekkäin.
Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus, minkälaisia ihmisiä kasvaa noista vauvana hylätyistä.
Äkkituntumalta sanoisin, että tunnekylmät, väkivaltaiset, alkoholistit, huumehemmot, vankilakierteiset, rikolliset, psykopaatit... jne jne... TUSKIN tulevat perheistä, joissa lasta on rakastettu, hoivattu ja pidetty lähellä pitkään.
Oletko vähän yksinkertainen? Jos siis ei vietä öitä lapsen kanssa, mutta päivät viettää, niin niistäkin kasvaa tuollaisia kuin mainitsit. Aika näköalaton katsontakanta sinulla.
Meillä nukkui olosuhteiden pakosta 3v saakka. Tuolloin muutettiin isompaan ja sai oman huoneen, jonne sopeutui heti hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ja miehelläsi ole ollut seksielämää 9 vuoteen?
Itsellänikin ensimmäinen ajatus oli, että ”eipä ihme että lapsi jäi ainokaiseksi”
Minusta taas kuulostaa melko tylsältä, jos sänky makkarissa on ainut mitä vanhemmat enää seksiltä haluavat.
Ei se tietenkään ainut ole, mutta onhan se useimissa perrheissä se pääsääntoinen paikka. Ja saa ollakin. Onko seksi tylsää, ei liity tähän mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ja miehelläsi ole ollut seksielämää 9 vuoteen?
Itsellänikin ensimmäinen ajatus oli, että ”eipä ihme että lapsi jäi ainokaiseksi”
Minusta taas kuulostaa melko tylsältä, jos sänky makkarissa on ainut mitä vanhemmat enää seksiltä haluavat.
Ei se tietenkään ainut ole, mutta onhan se useimissa perrheissä se pääsääntoinen paikka. Ja saa ollakin. Onko seksi tylsää, ei liity tähän mitenkään.
Ja moni tässäkin ketjussa jo kommentoi ettei seksin tarvitse tapahtua siellä sängyssä makkarissa. Näin me ihmiset olemme erililaisia ja saamme onneksi ollakin.
Meillä on samanlainen mutta kuitenkin aika erilainen tilanne.
Lapsia on kolme ja asumme Helsingin keskustassa 3h + keittiö asunnossa, joka on 70 m2. Vanhemmat lapset, tytöt 12 ja 10 vuotta, jakavat pienemmän makkarin, jonne mahtuu juuri ja juuri kaksi sänkyä ja lipasto. Poika 8 vuotta nukkuu isän ja äidin makkarissa omassa sängyssään. Tämä siis olosuhteisen pakosta mutta poika on kyllä ilmoittanut nukkuvansa siellä mielellään, on kivaa ja turvallista.
Olohuonetta ei voi muuttaa makuuhuoneeksi, koska siellä on mm iso ruokapöytä, jonka ääressä lapset tekeen läksyt ym.
Näin mennään varmaan jokunen vuosi vielä, koska kukaan meistä ei halua pois keskustasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutkimustuloksia kirjoitti:
Ihminen onkin ainoa eläin, joka hylkää jälkeläisensä jo vauvana tai taaperona.
Muut eläimet pitävät jälkeläisestään huolta ja varmasti nukkuvat lähekkäin.
Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus, minkälaisia ihmisiä kasvaa noista vauvana hylätyistä.
Äkkituntumalta sanoisin, että tunnekylmät, väkivaltaiset, alkoholistit, huumehemmot, vankilakierteiset, rikolliset, psykopaatit... jne jne... TUSKIN tulevat perheistä, joissa lasta on rakastettu, hoivattu ja pidetty lähellä pitkään.
9-vuotiasta ihmistä voisi verrata n. puolivuotiseen kissaan, tai koiraan, tai yksivuotiaaseen hevoseen, tai sorkkaeläimeen. Ei nämäkään eläimet enää niin vanhoina emon kyljessä pyöri
just saying
Meillä 9v. vaeltelee edelleen. Välillä voi mennä kaksi viikkoa omassa sängyssä, sitten tulee parina yönä taas viereen jne. Erikoistilanteissa (toinen vanhempi pois yötä) tulee automaattisesti nukkumaan meidän sängylle kaveriksi. Hän on herkkä nuorimies, kaipaa kosketusta ja mielellään jollain kädellä tai jalalla ottaa unissaankin kontaktin vieressä olevaan kuin varmistukseksi, että toinen on siinä. Vauvasta asti ollut sellainen, vastasyntyneenä jo mönki aina lähemmäksi tai mielellään yritti kiilautua vielä alle. Sanallisesti vaatii myös läheisyyttä vähintään kerran päivässä. Oikein toteaa, että hän tarvitsee nyt hellyyttä ja hyppää syliin paijaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainoa lapsi ja siirryin omaan huoneeseen nukkumaan 4-vuotiaana. Odotinkin silloin jo kovasti, että muutamme sellaiseen asuntoon, jossa tämä on mahdollista, eli oli minulle positiivinen asia ja meni hyvin. Alkuun toinen vanhemmista jäi kyllä nukkumaan mennessä hetkeksi "nukuttamaan" ja poistui vasta kun olin nukahtanut, mutta sekin taisi jäädä aika pian pois, ehkä 5-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ja miehelläsi ole ollut seksielämää 9 vuoteen?
Seksiä voi harrastaa muuallakin kuin vain makuuhuoneessa.
Voi tietenkin, mutta aamuseksi on parasta ja myös ajankäytön kannalta tehokasta 😁 Olisi kamalaa kun ei voisi tunnustella miehen *** aamulla ja aloittaa päivää läheisyydellä. Meidän makkarin ovessa on lukko.
Ensimmäisen vuoden minä nukuin lapsen huoneessa, mutta en vieressä. Sen jälkeen siirryin meidän makkariin. Hyvin on mennyt, nyt on 6-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaapa ihan faktatietoa lapsen turvallisuudentunteesta, te ylpeät "puolivuotiaaksi asti sai nukkua vieressä" lapsen hylkääjät.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaapa ihan faktatietoa lapsen turvallisuudentunteesta, te ylpeät "puolivuotiaaksi asti sai nukkua vieressä" lapsen hylkääjät.
Laita linkkiä, niin luetaan.
Miksi tuo on sinulleniin kova paikka? Lapsilla on erilaisia tempperamenttejä, toisten täytyy koko ajan roikkua jonkun lahkeessa tunteakseen olonsa turvalliseksi. Toisten ei.
Meillä halaillaan, pussaillaan, könytään sohvalla ja osoitetaan hellyyttä päiväsaikaan hyvinkin paljon. Kun koti on tasapainoinen ja lapsella on turvallinen olo ei se vaadi mitään perhepetiä 15-vuotiaaksi saakka. Kaikilla on turvallinen olo omissa pikku sopissaan ja kaikki nukkuvat paremmin kun ei tarvitse olla kuin sillit suolassa. Parisuhde kukoistaa ja kaikki heräävät levänneinä.
Ei meillä ole kukaan pelännyt mörköjä tai kärsinyt univaikeuksista, kaikki ovat nukkuneet yönsä aina hyvin. Ei se turvallisuuden tunne tule samaan sänkyyn ahtautumisesta vaan aivan jostain muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa äideistä on sellaisia että tahtovat kasvattaa lapsistaan itsestään riippuvaisia, eivätkä omillaan toimeentulevia, itsevarmoja ja vahvoja. Tuntuu tärkeältä kun toinen on täysin riippuvainen itsestä.
2-vuotiaaksi. Parisuhde ja yöunet alkoivat kärsiä liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ja miehelläsi ole ollut seksielämää 9 vuoteen?
Seksiä voi harrastaa muuallakin kuin vain makuuhuoneessa.
Voi tietenkin, mutta aamuseksi on parasta ja myös ajankäytön kannalta tehokasta 😁 Olisi kamalaa kun ei voisi tunnustella miehen *** aamulla ja aloittaa päivää läheisyydellä. Meidän makkarin ovessa on lukko.
Ensimmäisen vuoden minä nukuin lapsen huoneessa, mutta en vieressä. Sen jälkeen siirryin meidän makkariin. Hyvin on mennyt, nyt on 6-vuotias.
Ja osa ihmisistä käy vuorotöissä eikä herää yhtä aikaa😁
tutkimustuloksia kirjoitti:
Ihminen onkin ainoa eläin, joka hylkää jälkeläisensä jo vauvana tai taaperona.
Muut eläimet pitävät jälkeläisestään huolta ja varmasti nukkuvat lähekkäin.
Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus, minkälaisia ihmisiä kasvaa noista vauvana hylätyistä.
Äkkituntumalta sanoisin, että tunnekylmät, väkivaltaiset, alkoholistit, huumehemmot, vankilakierteiset, rikolliset, psykopaatit... jne jne... TUSKIN tulevat perheistä, joissa lasta on rakastettu, hoivattu ja pidetty lähellä pitkään.
Jaa -a, kyllä minusta ihan normaali tuli, enkä ole riippuvainen kenestäkään. Omat lapseni ovat nukkuneet ensimmäisestä yöstä lähtien omissa huoneissaan, ja hyvinkin tasapainoisilta nyt teini-iässä vaikuttavat. Itsenäisiä, mutta empaattisia.
Mä nukuin vanhempien välissä vielä alakouluaikoina, koska pelkäsin nukkua yksin. En kyllä sitä varmaan osannut vanhemmille kertoa. En muista, milloi siirryin omaan huoneeseen, jossain vaiheessa kuitenkin.
Alue: Aihe vapaa
Puolivuotiaaksi sai olla meidän huoneessa. Sen jälkeen omassaan itkuhälyttimen kera. Pienistä inahduksista ei rynnätty apuun. Muuten läheisyyttä on paljonkin, mutta nyt 6-vuotias tietää jo että illalla mennään pesujen jälkeen omaan sänkyyn, jutellaan, lueskellaan kirjoja ja rauhoitutaan. Jos uni ei tule, niin valot yövaloa lukuunottamatta kiinni ja laitan äänikirjan tai vastaavan pyörimään ja saa nukahtaa kuunnellessaan tarinaa. Välillä (harvoin) nukkuu sängyssämme, esim. jos on sairaana, meillä on ollut leffa-ilta sängyssä jne.
Toinen lapsi meni samalla kaavalla (molemmilla omat huoneet).
Itse olen kokenut nuo äänikirjat/kuunnelmat ym. todella hyödyllisiksi. Volume hiljaiselle, hyvät yöt ja suukko poskelle, kuunnelmat pyörimään. Lapsi kuuntelee tarinaa kunnes nukahtaa, ei jaksa keskittyä kiukkuiluun tai muuhun venkoiluun.