Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valmistun keväällä aineenopettajaksi ja ahdistaa silmittömästi
11.02.2019 |
Olen 25-vuotias ja saan tänä keväänä FM-paperit käteen ja samalla äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden. Kun aloitin opinnot vuonna 2014, meille vakuuteltiin yliopistossa, kuinka töitä saa satavarmasti. Nyt ennen valmistumista karmea totuus on kuitenkin alkanut iskeä vasten kasvoja. Joka tuutista toitotetaan, kuinka opettajien työllisyystilanne on niin surkea, että työllistyminen on käytännössä mahdotonta. Olisin valmis muuttamaan työn perässä mihin tahansa, mutta joka ikiseen syrjäkylän kouluunkin ympäri Suomea tuntuu olevan satoja hakijoita, myös lyhyisiin sijaisuuksiin. Opintolainaa on paljon eikä säästöjä juurikaan, joten en tiedä, millä rahalla uudelleenkouluttautuisin. Soimaan itseäni siitä, miten olen voinut olla niin naiivi ja tyhmä, että olen luottanut sokeasti siihen, että akateeminen koulutus takaa minulle työelämän ja taloudellisen turvan. Olen lähtöisin vähävaraisesta ja moniongelmaisesta duunariperheestä, jossa kellään muulla ei ole akateemista koulutusta. Kun sain unelmieni opiskelupaikan, jonka eteen olin tehnyt valtavasti töitä, tuntui kuin olisin saanut kultaisen lipun parempaan tulevaisuuteen. Nyt tuntuu siltä, ettei keväällä tapahtuva valmistuminen tuota minulle minkäänlaista ylpeyttä tai iloa, sillä se syöksee minut todennäköisesti loputtomaan mustaan työttömyyden kierteeseen. Tuntuu, että en edes halua valmistua.
Olen saanut opiskeluaikanani tehdä sijaisuuksia muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Ala on tuntunut omalta ja ammatti kutsumukselta. Olen kokenut olevani hyvä työssäni ja saanut siitä valtavasti iloa. Minulla on siis CV:ssä täytettä ja suosittelijoita, mutta tuntuu, ettei sillä ole mitään merkitystä nykyisessä työllisyystilanteessa. Tiedän, että pitää olla todella sinnikäs ja periksiantamaton työnhaussa eikä saa luovuttaa. Tällä hetkellä uskoni tulevaisuuteen on kuitenkin jostain syystä täysin murskana. En saa unta öisin ja ahdistaa. Yritän tsempata jatkuvasti, mutta epätoivo vain rynnii päälle. Eniten syytän itseäni siitä, että menin kouluttautumaan täysin turhalle alalle. Mitä luulette, onko tilanteessani minkäänlaista toivoa?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin ruma mies, joka ei ulkonän vuoksi naisille ole kelvannut, ja josta olen hyvin katkera naisia kohtaan. En tunne sympatiaa tästä ketjusta. Olen suorittanut amk-tutkinnon ja tienaan työpäällikkönä n. 70k vuodessa bonareitten kera. Katson hyvin halveksuvasti toisinaan köyhiä ja kauniita naisia.
Ainiin ja sain opintoje päättymisen jälkeen 5 työtarjousta ja 15 työhaastattelukutsua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä se taas todistetaan ettei huuhaa humanisteja tarvita mihinkään. Jos ei osaa mitään järkevää ei kannata mennä kouluunkaan.
Kyllä ahdistaa minuakin. Opettajan ammatti käy vaikeammaksi ja vaativammaksi vuosi vuodelta, töitä on ihan järkyttävä määrä ja riittämättömyyden tunne aina läsnä. En suosittele tätä hommaa enää kenellekään varsinkaan jos vuosityöaika tulee käyttöön. T. Aineenope
Vierailija kirjoitti:
Tässä se taas todistetaan ettei huuhaa humanisteja tarvita mihinkään. Jos ei osaa mitään järkevää ei kannata mennä kouluunkaan.
No olisi tarvittu ainakin sinulle opettamaan pilkkuja ja yhdyssanoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ahdistaa minuakin. Opettajan ammatti käy vaikeammaksi ja vaativammaksi vuosi vuodelta, töitä on ihan järkyttävä määrä ja riittämättömyyden tunne aina läsnä. En suosittele tätä hommaa enää kenellekään varsinkaan jos vuosityöaika tulee käyttöön. T. Aineenope
Miten tuo vuosityöaika käytännössä vaikuttaa opettajien arkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajia jää paljon eläkkeelle muutaman vuoden sisään. Omassa koulussani 2 äikänopea eläköityy piakkoin. Tee sijaisuuksia, kyllä se ura siitä urkenee.
Taasko näitä? Se ei tarkoita että uusia otetaan tilalle, vaan lähteneiden tunnit jaetaan jäljelle jäävien kesken.
Niillä entisillä on jo ylitunteja niin paljon, kuin lukujärjestykseen mahtuu, eivätkä molemmat mitenkään voisi ottaa vielä 27 tuntia lisää... Nyt siis 4 virassa: 2 nuorta sekä 2 lähivuosina eläköityvää. Kyllä sitä toivoa oikeasti on!
Hae muitakin kuin äikän open paikkoja. Hyvä pääaine sullq on, jostain töitä löytyy!
Soita rohkeasti eri paikkoihin, sähköposti on persoonaton tapa olla yhteydessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äkkiä lähihoitajakursseille ja hygieniapassia metsästämään!
Kyllä sinä töitä saat, mutta enemmän olisin huolissani työn sisällöstä. Luokat täynnä "erityistapauksia" jotka menevät pitkin seiniä ja vanhemmat vinkuu. Hae lukioon niin säästyt ehkä tältä ihanuudelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ahdistaa minuakin. Opettajan ammatti käy vaikeammaksi ja vaativammaksi vuosi vuodelta, töitä on ihan järkyttävä määrä ja riittämättömyyden tunne aina läsnä. En suosittele tätä hommaa enää kenellekään varsinkaan jos vuosityöaika tulee käyttöön. T. Aineenope
Miten tuo vuosityöaika käytännössä vaikuttaa opettajien arkeen?
Työnantaja voi määrätä samalla palkalla paljon lisätöitä tehtäväksi. Oppitunteja, kerhotunteja, tukiopetusta, muiden oppituntien sijaistamista, mitä vain. Työantaja määrää 6 tuntia työpäivästä, loput kaksi tuntia ns sitomatonta työaikaa. Kuulostaa ulkopuolisesta ehkä helpolta nakilta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Minulla on nyt 20 viikkotuntia opetusta ja teen koululla töitä 7,5 tuntia joka päivä (oppitunnit, niiden suunnittelu ja muut työt) ja sen lisäksi korjaan viikonloppuisin kokeet (n 6-8 tuntia per koe). Jos joudun pitämään vaikka esim 25 tuntia opetusta niin en jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä töitä saat, mutta enemmän olisin huolissani työn sisällöstä. Luokat täynnä "erityistapauksia" jotka menevät pitkin seiniä ja vanhemmat vinkuu. Hae lukioon niin säästyt ehkä tältä ihanuudelta.
Kyllä yläkoulun open työ voi olla kivaa ja palkitsevaakin, jos asennoituu niin, että pitää työskennellä myös haastavien tapausten kanssa. Jos leimaa nämä oppimisvaikeuksiset/käytöshäiriöiset idiooteiksi joita ei jaksa katsella, niin vähemmästäkin rupeaa tympimään. En tiedä, kuka tänä päivänä edes ryhtyy opettajaksi odottaen, että saa kahvikuppi kädessä rennosti rupatella tunnin asiat samalla, kun 25 itseohjautuvaa teini-ikäistä kuuntelee silmät loistaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajia jää paljon eläkkeelle muutaman vuoden sisään. Omassa koulussani 2 äikänopea eläköityy piakkoin. Tee sijaisuuksia, kyllä se ura siitä urkenee.
Myös syntyvyys laskee, joten virkoja ei täytetä.
Tuttu saksanopettaja, joka oli ollut ikuisuuden lasten kanssa kotona (eikä tietenkään virkaa), onnistui työllistymään päälle nelikymppisenä suorittamalla S2-pätevyyden. Nuo S2-opinnot olivat jostain syystä todella rankat, väsymyksestä itkin hän niitä tehtäviä teki ilta- ja yömyöhään asti. Mutta sai töitä ressuna. En tiedä pystyykö ressun tunneilla elämään, mutta on se ainakin askel eteenpäin.
S2-opintoja suosittelisin minäkin, S2-opiskelijoita tuntuu ainakin täällä pk-seudulla riittävän.
Tuo, että olet saanut sijaisuuksia ja koet olevasi työstäsi innostunut ja hyvä siinä ja saanut kiitostakin, on minusta jotain sellaista mistä sinun kannattaa pitää kiinni. Vaikka välillä voi tuntua epätoivoiselta, niin uskon että kiinnostuksen ja intohimon ajamana ihminen lopulta pääsee tekemään sitä rakastamaansa työtä. Jos opettajan työhön kiinni pääseminen alkaa pitkän päälle näyttää todella epätoivoiselta, sitten kannattaisi miettiä mihin muuhun sitä omaa osaamista voisi käyttää ja mahdollisesti suorittaa jotain omaa osaamista täydentäviä opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluttaudu vielä erityisopettajaksi. Hakeudu ammatillisiin oppilaitoksiin. Siellä on työtä tarjolla paremmin.
Koko systeemi on todella aikansa elänyt. Koulutetaan paljon aivan turhille aloille. Paikkoja pitäisi karsia rajulla kädellä ja osa tietysti siirtää sinne, missä on työvoimalla kysyntää. Monille sopisi paremmin ammattokoulu.
Itse opetan kirjallisuutta yliopistossa ja tuntuu meidän opiskelijat työllistyvän ihan mukavasti äikänmaikoiksi. Tsemppiä ap, uskon että pärjäät hyvin!
Ole onnellinen, että valmistut sentään unelma-ammattiisi ja kokemuksesi perusteella olet vielä hyvä siinä. Itse olen sinua 5v vanhempi ja kouluttautumassa alalle, jonka koen täysin vääräksi. Asiat voisi olla huonomminkin.
Mikä saa teidät kiltit kympin ”tytöt” opiskelemaan opettajaksi? Jokin syndrooma vai?
Miten selviätte vaikeista tapauksista? Entä koulukiusaaminen?
Henkiset resurssit??
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen, että valmistut sentään unelma-ammattiisi ja kokemuksesi perusteella olet vielä hyvä siinä. Itse olen sinua 5v vanhempi ja kouluttautumassa alalle, jonka koen täysin vääräksi. Asiat voisi olla huonomminkin.
....unelma-ammatti ja hyvä siinä. Ei tarkoita, että sitä pystyy tekemään.
Alue: Aihe vapaa
Olen hyvin ruma mies, joka ei ulkonän vuoksi naisille ole kelvannut, ja josta olen hyvin katkera naisia kohtaan. En tunne sympatiaa tästä ketjusta. Olen suorittanut amk-tutkinnon ja tienaan työpäällikkönä n. 70k vuodessa bonareitten kera. Katson hyvin halveksuvasti toisinaan köyhiä ja kauniita naisia.